Akava Works

Korkeakoulutettujen työttömien määrä vähentyy vauhdilla – työttömyyskatsaus helmikuu 2019

etätyötä turkoosi

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien  määrä vähenee hyvää vauhtia. Korkeakoulutettuja työttömiä oli vuoden 2019 tammikuun lopussa yhteensä 35 705. Vähennystä vuotta aiempaan verrattuna tuli 4 372 henkilöä eli 10,9 prosenttia. Työttömistä alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 19 365 (muutos vuoden aikana −11,1 %) ja ylemmän 15 084 (−10,7 %). Tutkija-asteen koulutuksen suorittaneita oli työttömänä 1 256 (−11,0 %).

Kaikkiaan tammikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Suomessa 236 371, joka on 12,2 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Akava julkaisee kuukausittain työttömyyskatsauksen. Katsauksessa avataan korkeakoulutettujen työttömyyslukuja. Luvut perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoihin.

Ohessa katsaus pdf-tiedostona.

Miten ammattikorkeakoulutus vaikuttaa menestykseen työmarkkinoilla

Artikkelissa tarkastellaan ammattikorkeakoulutuksen vaikutuksia yksilötason menestykseen työmarkkinoilla. Valmistuvien menestymistä työmarkkinoilla arvioidaan sekä opintojen jälkeisellä työllisyydellä että ansiotasolla. Artikkelin empiiriset tulokset perustuvat ammattikorkeakoulu-uudistuksen hyödyntämiseen ja Tilastokeskuksen kattaviin rekisteriaineistoihin.

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professorit Petri Böckerman ja Mika Haapanen tekivät selvityksen Akava Worksin toimeksiannosta.

Artikkelin kirjoittajista Petri Böckerman toimii taloustieteen professorina Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa ja erikoistutkijana Palkansaajien tutkimuslaitoksessa sekä IZA Institute of Labor Economics -verkostossa. Mika Haapanen työskentelee taloustieteen määräaikaisena professorina Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa.

Lue artikkeli (pdf):

Miten_ammattikorkeakoulutus_vaikuttaa_menestykseen_tyomarkkinoilla_Artikkeli_32019

Näkökulmia jatkuvaan oppimiseen ja työuran hallintaan

Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Salla Toppinen-Tanner ja tutkimusprofessori Jukka Vuori sekä Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkija Hannu Karhunen tarttuvat artikkeleissaan Akavalle ja akavalaisille keskeisiin kysymyksiin työelämässä olevien oppimisen tukemisesta.

Molemmat artikkelit käsittelevät vaikuttavuutta. Kirjoittajat pohtivat, miten rahoitus ja muut toimet tulisi suunnata, jotta ne vaikuttaisivat mahdollisimman paljon osaamiseen, työllisyyteen sekä vakaisiin ja pitkiin työuriin. Työterveyslaitoksen Toppinen-Tanner ja Vuori kertovat tutkimustuloksista, joissa tarkastellaan, miksi työuralla oleville tulisi suunnata laajasti palveluita tukemaan työuran hallinta -taitoja. Karhunen analysoi artikkelissaan erityisesti, miten julkinen rahoitus tulisi suunnata aikuiskoulutukseen.

Lue artikkeli (pdf):

Nakokulmia_jatkuvaan_oppimiseen_ja_tyouran_hallintaan_Artikkeli_20_2018(1)

Pelkällä perusasteella ei pärjää – työllisyysasteen ja koulutusasteen tilastollista tarkastelua

Artikkelissa tarkastellaan työllisyysastetta koulutusasteittain ja analysoidaan, ketkä ovat vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Ylemmän korkeakoulu- ja tutkijakoulutusasteen suorittaneiden työllisyysaste on 86 prosenttia. Pelkän perusasteen suorittaneiden työllisyysaste on vain puolet tästä eli 43 prosenttia.

Vuoden 1987 jälkeen Suomesta on kadonnut lähes 640 000 työpaikkaa, joihin on riittänyt pelkkä perusasteen koulutus. Työikäisiä, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa, on lähes 600 000. Työvoimaan heistä kuuluu noin 350 000 ja työvoiman ulkopuolella on yli 250 000. Suomessa on jäänyt yli kolmenkymmenen vuoden ajan noin 15 prosenttia ikäluokasta pelkän perusasteen varaan.

Lue artikkeli (pdf):

Pelkalla_perusasteella_ei_parjaa_Artikkeli_132018(1)

Yksilöllisyys on tärkeää millenniaaleille työelämässä

Nuoret korkeakoulutetut arvostavat työntekoa: vastauksissa he painottavat kiinnostavaa työtä sekä ovat vastaustensa mukaan joustavia ja muutosvalmiita. Tärkeää heille on pysyvä työ ja vakaa toimeentulo – vanhempien ikäluokkien tavoin.

Nuoret suhtautuvat myönteisesti työllistymisnäkymiinsä. He ovat avoimempia erilaisille työllistymisen tavoille kuin vanhemmat ikäluokat. Yksilön vastuu itsestä korostuu nuorten vastauksissa läpi tutkimuksen.

Akava Works teetti kyselyn Aula Researchilla korkeakoulutettujen nuorten aikuisten arvojen ja asenteiden selvittämiseksi. Kyselyn tavoitteena oli tutkia, eroaako korkeakoulutettujen nuorten aikuisten ajatusmaailma yleisistä nuorten arvo- ja asennetutkimuksista sekä herättää kysymyksiä siitä, miten suomalaista työelämää tulisi jatkossa kehittää.

Selvitys toteutettiin 18–35-vuotiaiden korkeakoulusta valmistuneiden tai korkeakoulussa opiskelevien suomalaisten parissa (n=1003) sähköisenä kyselynä 2.1.–1.2.2018. Lisäksi samoihin teemoihin haettiin vertailutietoa 36–65-vuotiaiden joukosta (n=627).

Lue artikkeli (pdf):

Yksilollisyys_on_tarkeaa_millenniaaleille_tyoelamassa_Artikkeli_11_2018(1)

Korkeakoulutettujen nuorten kokemuksia syrjinnästä työelämässä

Akava Works on selvittänyt nuorten aikuisten kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä ja syrjinnästä työelämässä. Korkeakoulutetuista 18–35–vuotiaista vastaajista 8 prosenttia kertoo kokeneensa työyhteisössään tai työpaikallaan häirintää edellisen vuoden aikana.

Erot naisten ja miesten välillä nuorten vastaajien ryhmässä ovat melko pienet. Alle 35-vuotiaista naisista miltei 9 prosenttia, miehistä 6 prosenttia kertoo joutuneensa seksuaalisen häirinnän kohteeksi viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Yleisimmiksi syrjinnän perusteiksi nousevat aineistossa ikä, mielipiteet ja sukupuoli.

Selvitys kertoo, että suurin osa nuorista korkeakoulutetuista pitää eriarvoisuuden vähenemistä ja sukupuolten välisen tasa-arvon paranemista tavoiteltavina kehityssuuntina suomalaisessa yhteiskunnassa

Lue artikkeli (pdf):

Korkeakoulutettujen_nuorten_kokemuksia_syrjinnasta_tyoelamassa_Artikkeli_82018(1)

Kansainvälisyys on monelle millenniaalille itsestäänselvyys

Akava Works on selvittänyt nuorten aikuisten suhtautumista kansainvälisyyteen. Korkeakoulutetuista 18–35–vuotiaista 44 prosenttia pitää ulkomaille muuttoa todennäköisenä vaihtoehtona. He uskovat, että ulkomaille muutto parantaa heidän työmarkkina-arvoaan ja tuo parempia urakehitysmahdollisuuksia. Enemmistö vastaajista, 55 prosenttia, katsoo, että suomalainen työelämä vaatii tulevaisuudessa aiempaa enemmän kansainvälistä työvoimaa. Pohtiessaan työelämässä tärkeitä asioita vastaajista melkein puolet, 44 prosenttia, pitää tärkeänä, että oma työympäristö on kansainvälinen.

Lue artikkeli (pdf):

Kansainvalisyys_on_monelle_millenniaalille_itsestaanselvyys_Artikkeli_52018(1)