Akava Works

Kilpailukielto- ja salassapitoehtojen ongelmat ja ratkaisumallit

Artikkelin tarkoitus on tuoda yhteiskunnalliseen keskusteluun erilaisia vaihtoehtoja ongelmien ratkaisemiseksi. On selvää, että lainsäätäjä joutuu tulevaisuudessa rajoittamaan selvästi kilpailukieltojen käyttöä ja luomaan työsopimuslakiin säännökset salassapitosopimusten reunaehdoista.

Artikkelissa kuvataan kilpailukielto- ja salassapitoehtojen käyttöön liittyviä käytännön ongelmia, jotka on havaittu Akavan ja sen jäsenliittojen selvityksissä tai jäsenpalvelussa. Useat Akavan jäsenjärjestöjen asiantuntijat ovat antaneet artikkelin laadintaan arvokkaita kommentteja ja ehdotuksia.

Kilpailukieltoehtojen osalta ongelmat on jaettu kahteen osaan. Erityisen painavan syyn osatekijöitä käsitellään ensimmäisessä osassa ja muita ehdon käyttöön liittyviä ongelmia toisessa osassa. Salassapitoehdon käytön ongelmia on yksinkertaisempi kuvata sen vuoksi, että niitä säätelevä lainsäädäntö puuttuu kokonaan. Kuhunkin ongelmakohtaan on pyritty esittämään mahdollisuuksien mukaan useampia ratkaisumalleja.

Vesa Vuorenkoski
Kirjoittaja toimii Akavan yhteiskunta-asioiden päällikkönä

Lue artikkeli:
Kilpailukielto-_ja_salassapitoehtojen_ongelmat_ja_ratkaisumallit_Artikkeli_122018 (pdf)

Koulutettujen aivovuoto ja osaamisvaihtotase 2000-luvulla

Viime vuosina suomalaisten korkeakoulutettujen maastamuuttajien absoluuttinen määrä on kasvanut. Ulkomaille muuttavat erityisesti nuoret aikuiset sekä naiset. Joka kolmas korkeakoulutettu maastamuuttaja on 25–34-vuotias nainen. Lisäksi tutkijakoulutusasteen suorittaneet ovat selvästi yliedustettuina maastamuuttotilastoissa. Suurin osa korkeakoulutettujen maastamuutosta kohdistuu toiseen EU-maahan. Selvästi suosituin yksittäinen kohdemaa on Ruotsi.

Osaamisvaihtotaseen käsitteellä tarkoitetaan samantasoisen koulutuksen suorittaneiden maastamuuton ja maahanmuuton määrän välistä erotusta. Korkeakoulutettujen tilastoitu osaamisvaihtotase on alijäämäinen. Tilastoitu alijäämä on kasvanut trendinomaisesti vuodesta 2005. Osaamisvaihtotaseen määrittämiseen liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä, minkä johdosta korkeakoulutettujen osaamisvaihtotaseen alijäämä on todellisuudessa tilastoitua pienempi. Suomalaisten korkeakoulutettujen suhteellinen maastamuutto on pysynyt melko muuttumattomana vuodesta 2005, eikä merkkejä vakavasta aivovuodosta ole havaittavissa.

Koulutettujen_aivovuoto_ja_osaamisvaihtotase_2000-luvulla_Artikkeli_72018(1)

Työttömyysturvan ja työnhaun aktiivimallit

Ekonomisti Heikki Taulu kuvailee, millaisia ovat hallituksen uudistukset työttömyysturvaaan (aktiivimalli I) ja työnhakuun (aktiivimalli II). Mallit liittyvät hallituksen perimmäisenä julkilausuttuna tavoitteeseen nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin hallituskauden loppuun mennessä.
Hallituksen perimmäisenä julkilausuttuna tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin hallituskauden loppuun mennessä. Molempien esitettyjen uudistusten, sekä työttömyysturvan aktiivimallin, että työnhaun aktiivimallin oletetaan lisäävän työttömän aktiivisuutta eli työllistymispyrkimyksiä ja siten lyhentävän työttömyysjaksoja ja nostavan työllisyyttä. Malleja on myös perusteltu näiden tavoitteiden saavuttamista tukevilla laskelmilla: työttömyysturvan tason lasku lisää kannustimia työn hakemiseen ja vastaanottamiseen. Tässä artikkelissa esitellään molempien aktiivimallien sisältö sekä Akavan kannat uudistuksiin.
Lue artikkeli (pdf):