Korkean osaamistason maahanmuutto -katsaus 12/22

Tässä katsaussarjassa tarkastellaan Suomeen myönnettyjä oleskelulupia, erityisesti työperusteisia oleskelulupia. Katsauksen päähuomio on niin sanotuissa korkean osaamistason työluvissa eli erityisasiantuntijoissa ja tutkijoissa.

20.12.2022

Johdanto

Tässä uudessa Akava Works -katsaussarjassa tarkastellaan Suomeen myönnettyjä oleskelulupia, erityisesti työperusteisia oleskelulupia. Katsauksen päähuomio on niin sanotuissa korkean osaamistason työluvissa eli erityisasiantuntijoissa ja tutkijoissa. Tarkastelussa on myönnettyjen lupien määrien kehitys hakijaryhmittäin. Lisäksi katsauksessa käsitellään oleskelulupien saajien kansallisuuksia sekä sijoittumista alueen ja toimialan mukaan.

Katsauksen lähteenä toimivat Maahanmuuttoviraston tilastot. Tarkastelun kohteena ovat ensimmäiset oleskeluluvat. Jatkolupia tai pysyviä oleskelulupia ei huomioida tässä katsauksessa. Ensimmäiset oleskeluluvat ovat mielekkäämpi tarkastelukohde, sillä niiden hakijat eivät lähtökohtaisesti asu vielä Suomessa. Tällöin saa paremman käsityksen Suomeen suuntautuvan muuttoliikkeen määrästä.

On myös tärkeää huomioida, että tässä katsaussarjassa keskitytään vain oleskelulupaa edellyttävään maahanmuuttoon. Oleskelulupaa ei vaadita muiden Eta-maiden tai Sveitsin kansalaisilta, sillä heillä on vapaa liikkuvuus Suomeen. Samanaikaisesti tämä tarkoittaa, ettei edellä mainittujen maiden kansalaisten tulosyitä tilastoida. Sen vuoksi on mahdotonta sanoa, kuinka paljon vapaan liikkuvuuden maista muuttaa vuosi- saati vuosineljännestasolla Suomeen työn takia.

Oleskelulupa sallii nimensä mukaisesti pidempiaikaisen eli yli 90 vuorokauden ylittävän oleskelun Suomessa. Lupaa haetaan pääasiassa kolmen eri syyn perusteella: työn, opiskelun tai perhesyiden. Oleskelulupaa ei vaadita henkilöltä, jolla on toisen EU-maan, Norjan, Islannin, Liechtensteinin tai Sveitsin kansalaisuus. Näistä maista on vapaa liikkuvuus, mutta niiden kansalaisten tulisi rekisteröidä oleskeluoikeutensa, jos he aikovat oleskella maassa yli kolme kuukautta. Oleskelulupien ja vapaan liikkuvuuden lisäksi kolmas väylä Suomeen on kansainvälinen suojelu.

Tässä katsauksessa keskitytään pelkästään ensimmäisiin oleskelulupiin. Ensimmäistä oleskelulupaa hakee henkilö, joka hakee ensimmäistä kertaa oleskelulupaa Suomeen. Ensimmäisen oleskeluluvan voimassaolon umpeutuessa maassaoloa on mahdollista jatkaa hakemalla oleskeluluvan jatkoa tai pysyvää oleskelulupaa.

 

Viime vuoden aikana myönnetty ennätysmäärä oleskelulupia

Kuviossa 1 on esitetty Suomeen myönnettyjen ensimmäisten oleskelulupien lukumäärät vuosineljänneksittäin Q4/2018–Q3/2022 eli 10/2018–9/2022. Edellisten 12 kuukauden aikana myönnettiin yhteensä 39 030 oleskelulupaa, mikä on eniten koko tarkastelujakson aikana. Aiempina vuosina on myönnetty 22 000–24 000 oleskelulupaa. Myönnettyjen lupien ennätysmäärä koskee sekä oleskelulupia kokonaisuudessaan että kaikkia yksittäisiä oleskeluluparyhmiä. Työlupien osuus kaikista oleskeluluvista 12 viime kuukauden aikana oli 41 prosenttia, perhesyiden perusteella myönnettiin 36 prosenttia oleskeluluvista, opiskelun takia 21 prosenttia ja muiden syiden vuoksi 2 prosenttia.

Kuvio 1: Myönteiset oleskeluluvat hakijaryhmän mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto

Kuvio 1: Myönteiset oleskeluluvat hakijaryhmän mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto

Viime vuoden aikana myönteisten oleskelulupien määrän kasvu suhteessa aiempaan on ollut huomattava. Esimerkiksi vuotta aiemmin (Q4/2020–Q3/2021) myönnettiin noin 15 000 oleskelulupaa vähemmän. Suurta kasvua selittää osaltaan se, että koronapandemian takia tapahtui selvä notkahdus varsinkin työlupien määrissä erityisesti vuonna 2020 (ks. Vuosittainen maahanmuutto ja turvapaikkaraportti 2021.)

On syytä huomata, että ilman koronapandemian vaikutusta kuvio 1:n tarkastelujakson kaksi keskimmäistä vuosipylvästä (Q4/2019–Q3/2020 ja Q4/2020–Q3/2021) olisivat todennäköisesti olleet selvästi suurempia. Tällöin tuorein tarkasteluvuosi ei erottuisi muista vuosista aivan yhtä voimakkaasti.

Työntekijän oleskelulupa myönnetään kaksivaiheisesti. TE-toimisto tekee työntekijän oleskelulupahakemukseen osaratkaisun ja Maahanmuuttovirasto lopullisen päätöksen. TE-toimiston osaratkaisu perustuu kokonaisharkintaan, jossa muun muassa selvitetään, ovatko hakijan toimeentulo ja työnantajan kyky huolehtia työnantajavelvoitteista riittäviä. Lisäksi oleellinen osa TE-toimiston ratkaisua on niin sanottu saatavuusharkinta, jossa selvitetään, onko työtehtävään saatavilla kohtuullisessa ajassa työvoimaa Suomen ja EU/Eta-maiden työmarkkinoilta.

Erityisasiantuntijan työluville on tiukka seula. Ensinnäkin erityisasiantuntijan työtehtäviltä vaaditaan korkean tason erityisosaamista. Tyypillinen esimerkki tällaisesta erityisosaamisesta ovat ICT-alan työtehtävät. Lisäksi yleensä hakijalta vaaditaan korkeakoulututkintoa, ellei hänellä ole esittää erityisiä perusteita maahanmuutolle. Vuonna 2022 vaatimuksena on myös vähintään 3 000 euron kuukausipalkka ja ns. sinisen kortin erityisasiantuntijoiden tapauksessa 5 069 euron kuukausipalkka. Erityisasiantuntijoilta ei vaadita TE-toimiston osapäätöstä, kuten alemman vaativuustason työtehtävissä.

Tieteellisen tutkimuksen perusteella myönnettäviä työlupia hakevat Suomessa tutkimustyötä tekevät henkilöt. Lisäksi näitä työlupia myönnetään henkilöille, jotka tulevat Suomeen tekemään maisteritutkinnon jälkeen lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa. Toisin sanoen Suomeen jatkotutkintoa suorittamaan tuleva hakee oleskelulupaa työn, eikä opiskelun perusteella. Erityisasiantuntijoiden  tapaan tutkijoilta ei vaadita TE-toimiston osapäätöstä.

 

Millaisia töitä Suomeen tullaan tekemään?

Työlupien alaryhmiä ja niille myönnettyjen lupien määrää on tarkemmin avattu kuviossa 2. Karkeasti ottaen tieteellisen tutkimuksen tekijät ja erityisasiantuntijat edustavat korkean osaamistason maahanmuuttoa, kun taas kausityö ja niin sanottu osaratkaisua edellyttävä työnteko edustavat enimmäkseen työntekijäammattien maahanmuuttoa. Osaratkaisulla viitataan tässä yhteydessä TE-toimiston kokonaisharkintaan perustuvaan ratkaisuun. Kategoriaan ”muut” kuuluvat muun muassa urheilijat ja yrittäjät.

Edellisten 12 kuukauden aikana selvästi eniten työlupia myönnettiin osaratkaisua vaativaan työntekoon, yhteensä 9 465. Näiden työlupien määrä on viime vuoden aikana ollut suunnilleen kaksinkertainen verrattuna aiempien vuosien tasoon. Sitä vastoin kausityön perusteella myönnettyjen työlupien määrä on edellisen 12 kuukauden aikana pysytellyt viime vuosien tasolla eli niitä on ollut 1 500–1 700 vuodessa.

Vajaa neljännes viime vuoden aikana myönnetyistä työluvista myönnettiin erityisasiantuntijoille tai tutkijoille. Erityisasiantuntijoille myönnettiin 2 564 oleskelulupaa, mikä on vuositasolla yli tuhat lupaa enemmän kuin aiempina vuosina. Samanaikaisesti tieteellisen tutkimuksen perusteella myönnettiin yhteensä 1 127 oleskelulupaa. Vaikka tutkijoillakin kyseessä on myönteisten lupien määrässä mitattuna tarkastelujakson uusi ennätys, ero aiempiin vuosiin on selväsi maltillisempi kuin erityisasiantuntijoilla.

Kuvio 2: Myönteiset työluvat hakijaryhmän mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto

Kuvio 2: Myönteiset työluvat hakijaryhmän mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto

Selvä enemmistö hakeutuu töihin Uudellemaalle

Niistä erityisasiantuntijoille myönnetyistä oleskeluluvista, joista on tiedossa työpaikan maakunta, viime vuoden aikana peräti 76 prosenttia myönnettiin Uudellemaalle. Toiseksi eniten erityisasiantuntijoiden lupia myönnettiin Pirkanmaalle (6 prosenttia) ja kolmanneksi eniten Pohjois-Pohjanmaalle (5 prosenttia). Tutkijoiden tapauksessa alueiden suhteen on selvästi enemmän hajontaa, vaikka heistäkin 45 prosenttia työllistyi Uudellemaalle. Pohjois-Pohjanmaalle, Pirkanmaalle ja Varsinais-Suomeen työllistyi kuhunkin noin kymmenesosa tutkijoista. Tutkijoiden tasaisempaa alueellista sijoittumista selittänee se, että Suomen korkeakouluverkosto on maantieteellisesti hajautunut.

Kuvio 3: Korkean osaamistason työluvat maakunnittain Q4/2021–Q3/2022 (ensimmäiset oleskeluluvat). Sisältää vain ne henkilöt, joille on käytettävissä aluetieto. Erityisasiantuntijoilla tieto puuttuu 153:lla (6 prosenttia luvista) ja tutkijoilla 394:llä (45 prosenttia luvista). Lähde: Maahanmuuttovirasto

Kuvio 3: Korkean osaamistason työluvat maakunnittain Q4/2021–Q3/2022 (ensimmäiset oleskeluluvat). Sisältää vain ne henkilöt, joille on käytettävissä aluetieto. Erityisasiantuntijoilla tieto puuttuu 153:lla (6 prosenttia luvista) ja tutkijoilla 394:llä (45 prosenttia luvista). Lähde: Maahanmuuttovirasto

Suurin osa erityisasiantuntijoista tulee Venäjältä ja Intiasta

Venäläisten erityisasiantuntijoiden saamien oleskelulupien määrät ovat lisääntyneet huomattavasti edellisten 12 kuukauden aikana (kuvio 4). Tuolloin heille myönnettiin 911 työlupaa, kun aiempina vuosina määrät ovat olleet noin viidennes tästä. Venäläisten jälkeen viime vuoden aikana toiseksi eniten työlupia erityisasiantuntijuuden perusteella myönnettiin intialaisille (768). Heidän suhteellinen osuutensa ryhmän työluvista on tosin laskenut selvästi aiemmasta. Ennen koronapandemiaa puolet muuttaneista erityisasiantuntijoista oli intialaisia, mutta viime vuoden aikana heidän osuutensa oli enää 30 prosenttia. On myös huomionarvoista, että kahtena edellisenä tarkasteluvuonna (Q4/2019–Q3/2020 ja Q4/2021–Q3/2022) havaittu pudotus erityisasiantuntijoiden määrissä selittyy pääasiassa juuri intialaisten oleskelulupien vähenemisellä.

Iso-Britannian kansalaiset on yksi suurimmista erityisasiantuntijoiden maahanmuuttajaryhmistä, mikä on varsin tuore ilmiö. Tätä selittää se, että vasta 1.1.2021 jälkeen Suomeen muuttaneilta Ison-Britannian kansalaisilta on vaadittu brexitin vuoksi oleskelulupa. Samanaikaisesti tämä tarkoittaa sitä, että brexit osaltaan lisäsi erityisasiantuntijoiden oleskelulupia Suomeen. Kasvu on toki vain näennäistä, sillä aiemmin erityisasiantuntijat saattoivat muuttaa Iso-Britanniasta Suomeen töihin EU:n vapaan liikkuvuuden turvin.

Kuvio 4: Erityisasiantuntijuuden perusteella myönnetyt työluvat kansallisuuden mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto

Kuvio 4: Erityisasiantuntijuuden perusteella myönnetyt työluvat kansallisuuden mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto

Venäläisille erityisasiantuntijoille myönnettyjen työlupien voimakas kasvu viime vuoden aikana on seurausta helmikuussa 2022 alkaneesta Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa. Maahanmuuttoviraston arvion mukaan kasvuun on vaikuttanut se, että suomalaisissa yrityksissä aiemmin Venäjällä työskennelleitä on siirtynyt Suomeen töihin. Tarkempi vuosineljännestason analyysi paljastaa venäläisten erityisasiantuntijoiden saamien työlupien määrän lisääntyneen jyrkästi vuoden 2022 toisen vuosineljänneksen aikana (kuvio 5). Tämä oli runsas kuukausi hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Vuoden 2022 kolmannella vuosineljänneksellä venäläisille erityisasiantuntijoille myönnettiin kuitenkin jo selvästi vähemmän oleskelulupia, joskin määrä on edelleen historiallisen korkea.

Kuvio 5: Venäläisten erityisasiantuntijoiden myönteiset työluvat vuosineljänneksittäin (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto

Kuvio 5: Venäläisten erityisasiantuntijoiden myönteiset työluvat vuosineljänneksittäin (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto

 

Muutama toimiala työllistää valtaosan erityisasiantuntijoista

Tilastokeskuksen toimialaluokitukseen (TOL 2008) kuuluu 22 toimialaa. Ulkomaalaisten erityisasiantuntijoiden kohdalla kuitenkin vain neljä toimialaa vastaa selvästä enemmistöstä myönnetyistä työluvista: informaatio ja viestintä (ICT), teollisuus, rakentaminen sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (kuvio 6). Suurin painoarvo on ICT-alalla, joka 12 viime kuukauden aikana vastasi 1 168:stä eli 46 prosentista myönteisistä työluvista. ICT-alan lisäksi kaikilla muillakin ulkomaalaisten erityisasiantuntijoiden suosimilla toimialoilla on havaittu merkittävää työlupien määrän kasvua viime vuoden aikana. Aiempiin vuosiin suhteutettuna ilmeisin kasvu on ollut teollisuudessa, jonne myönnettiin edellisen vuoden aikana 625 työlupaa. Tämä on noin kolminkertainen määrä verrattuna aiempiin vuosiin.

Kuvio 6: Erityisasiantuntijoille myönnetyt työluvat toimialan mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto

Kuvio 6: Erityisasiantuntijoille myönnetyt työluvat toimialan mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto

Erityisasiantuntijoiden suurimpien kansallisuusryhmien (Venäjä, Kiina, Iso-Britannia ja Kiina) välillä on selviä painotuseroja toimialojen suhteen (kuvio 7). Viime vuoden aikana työluvan saaneista intialaisista yli puolet sijoittui ICT-alalle, noin neljännes teollisuuteen ja loput 17 prosenttia muille aloille. Venäläisillä on melko samanlainen toimialajakauma, joskin ICT-alan merkitys on heillä jonkin verran pienempi ja teollisuuden hieman suurempi. Sitä vastoin Iso-Britannian ja Kiinan kansalaisista huomattavasti pienempi osuus hakeutui töihin ICT-alalle (15–16 prosenttia). Britit näyttäisivät muita useammin hakeutuvan rakennusalalle (34 prosenttia), kun taas kiinalaiset sijoittuivat muita useammin ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan työtehtäviin (34 prosenttia).

Kuvio 7: Erityisasiantuntijoiden suurimmat kansallisuusryhmät toimialan mukaan Q4/2021-Q3/2022 (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähe: Maahanmuuttovirasto

Kuvio 7: Erityisasiantuntijoiden suurimmat kansallisuusryhmät toimialan mukaan Q4/2021–Q3/2022 (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähe: Maahanmuuttovirasto

Tutkijat pääosin samoista maista kuin erityisasiantuntijat

Suomeen muuttaneiden tutkijoiden suurimmat kansallisuusryhmät ovat pitkälti samoja kuin erityisasiantuntijoilla (kuvio 8). Eniten työlupia myönnetään kiinalaisille, joiden työlupien määrät ovat neljä viime vuotta pyörineet noin 200:ssa vuotta kohti. Toiseksi eniten tutkijoita tulee Iranista, joka ei erityisasiantuntijoilla yllä lupien määrissä lähtömaiden kärkijoukkoon. Venäläisten tutkijoiden työlupien määrät eivät ole lisääntyneet edellisen 12 kuukauden aikana, vaan ovat päinvastoin jopa hieman laskeneet. Tämä on varsin yllättävä tieto ottaen huomioon, että venäläisten erityisasiantuntijoiden saamien lupien määrät ovat viime vuoden aikana yli nelinkertaistuneet aiemmista vuosista (ks. kuvio 4).

Tutkijoiden kansallisuuksissa on huomattavasti enemmän hajontaa kuin erityisasiantuntijoilla. Esimerkiksi viime vuoden aikana kahden suosituimman lähtömaan (Venäjä ja Kiina) osuus erityisasiantuntijoiden muuttovirrasta oli 66 prosenttia. Tutkijoilla kahden suosituimman lähtömaan (Kiina ja Iran) osuus kaikista tutkijoissa oli vastaavasti 38 prosenttia.

Kuvio 7: Erityisasiantuntijoiden suurimmat kansallisuusryhmät toimialan mukaan Q4/2021-Q3/2022 (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähe: Maahanmuuttovirasto

Kuvio 7: Erityisasiantuntijoiden suurimmat kansallisuusryhmät toimialan mukaan Q4/2021–Q3/2022 (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto

 

Yhteenveto

Viime vuoden aikana (10/2021–9/2022) Suomeen myönnettiin oleskelulupia enemmän kuin koskaan aiemmin. Tämä koskee opiskelun, perhesyiden ja töiden perusteella luvan saaneita hakijoita. Myös katsauksen huomion keskipisteessä olevien korkean osaamistason maahanmuuttajien, eli erityisasiantuntijoiden ja tutkijoiden, myönteisten oleskelulupien määrät olivat suurempiä kuin koskaan aiemmin.

Erityisasiantuntijoiden, ja jossain määrin myös tutkijoiden, työperusteiselle maahanmuutolle on ominaista vähäinen hajonta. Selvä enemmistö heistä hakeutuu töihin Uudellemaalle ja valtaosa työllistyy vain muutamalle toimialalle. Pelkästään ICT-alalle suuntautuu lähes puolet erityisasiantuntijoista. Lisäksi suurimmalla osalla tulijoista taustalla on vain kourallinen lähtömaita. Kuluvan vuoden aikana erityisesti venäläisten erityisasiantuntijoiden muuttoliike on kasvanut merkittävästi aiemmasta Ukrainan hyökkäyssodan seurauksena. Tämä on selvästi lisännyt Suomeen muuttaneiden erityisasiantuntijoiden määrää. Nähtäväksi jää, miten epävakaus naapurimaassa jatkossa heijastuu erityisasiantuntijoiden muuttoliikkeenä Suomeen.

Jos paluumuuttajia ei oteta huomioon, korkeakoulutettujen työmarkkinoille tulee lähtökohtaisesti lisää tekijöitä joko kotimaan korkeakouluista tai ulkomaisten erityisosaajien muuttovirroista. Näin lopuksi on hyvä hieman suhteuttaa näitä ryhmiä toisiinsa. Vuonna 2021 suomalaisissa korkeakouluissa suoritettiin 24 240 ammattikorkeakoulututkintoa, 15 966 ylempää korkeakoulututkintoa ja 1 644 tutkijakoulutusasteen tutkintoa. Yhteensä suoritettiin 41 850 tutkintoa. Viime vuoden aikana erityisasiantuntijoille ja tutkijoille myönnettiin 3 691 oleskelulupaa, mikä on vajaa kymmenysosa edellä mainitusta tutkintomäärästä. Näiden lisäksi on määrittämätön joukko Eta-maista ja Sveitsistä työn takia muuttavia erityisasiantuntijoita ja tutkijoita, joiden lukumääristä ei tilastojen valossa ole käytettävissä tietoa, koska he ovat vapaan liikkuvuuden piirissä.

Lisätietoja:

Tomi Husa

asiantuntija

+358 44 3664 011

Vesa Saarinen

Tuottaja

050 3723473