Raportti tarkastelee kuntien ilmastopäästöjen ja ilmastotyön nykytilaa niiden energiantuotannossa, liikenteessä ja maa- ja metsätaloudessa sekä hankinnoissa. Se nostaa esiin kuntien ilmastotoimien vaikutuksia alueen talouteen ja työllisyyteen sekä arvioi niiden vaikutuksia päästöihin ja käsittelee niiden rahoitusta. Raportti painottaa kuntien tehokkaimpia päästövähennystoimia, joiden arvioidaan vaikuttavan myönteisesti työllistyyteen.
Suomi ja koko maailma ovat suuren muutoksen äärellä ekologisen kestävyyskriisin takia, jossa on kolme ulottuvuutta: ilmastonmuutos, luontokato ja luonnonvarojen ylikulutus. Tilanne vaatii ripeitä toimia, sillä hyvinvointimme ja taloutemme ovat täysin riippuvaisia luonnosta ja sen tarjoamista palveluista ja hyödyistä. Ihmisen toiminta uhkaa luonnon kantokykyä ja ilmastonmuutos on yksi esimerkki tästä kehityksestä. Ilman luontoa emme kerta kaikkiaan selviä.
Tämän artikkelisarjan tarkoitus on tuoda näkökulmia ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun osaamisen merkityksestä ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Ravitsemuksen, liikunnan ja terveyden yhteyksien tutkijana pohdin ilmastonmuutosta ja sen hidastamista ihmisen oman toiminnan kautta. Miten me toimimme ja millaiset ovat elintapamme nyt, miten meidän tulisi toimia ja miten toiminta saadaan muutettua kohti tavoiteltua?
Ilmastonmuutos on monimutkainen maailmanlaajuinen ilmiö, johon liittyy monia etu- ja arvoristiriitoja. Sen tutkiminen edellyttää tieteidenvälistä yhteistyötä, jotta saadaan kattava kuva ilmiöstä ja sen seurauksista.
Monissa maissa ja kaupungeissa on julistettu ilmastohätätila sen korostamiseksi, että ilmastonmuutos on nopeita toimia edellyttävä yhteiskunnallinen kriisi. Pariisin ilmastosopimuksen mukaisen 1,5 asteen lämpenemisen rajoissa pysyminen edellyttäisi, että ilmastopäästöt saadaan kuriin tämän vuosikymmenen aikana.
Suomen on panostettava suunnitelmalliseen ekologiseen jälleenrakennukseen ja siinä tarvittavaan osaamiseen. Muuten kestävyystavoitteiden saavuttaminen ja tulevaisuuden kilpailukykyinen talous uhkaavat jäädä haaveiksi.
Ilmastonmuutos ja tulevaisuuden osaaminen vaativat uusien normien sisäistämistä, historiatietoisuutta ja kykyä ymmärtää murrosajan logiikkaa.
Raportti keskittyy ilmastonmuutoksen hillinnän keinoihin ja tarkastelee erityisesti sitä, miten hintaohjauksella ja sääntelyllä ohjataan kotitalouksien, yritysten ja julkisen sektorin käyttäytymistä. Raportti tuo näkökulmia vihreän siirtymän vastuukysymyksiin: kenen tulisi kantaa vastuu ympäristövaikutuksista ja kenelle ympäristöverojen kustannukset loppujen lopuksi kohdentuvat? Millaista olisi päästöjen hinnoittelu, jolla yhteiskunnan hyvinvointi olisi mahdollisimman suuri ja haitalliset vaikutukset mahdollisimman pienet?
Ekonomisti Roger Wessman perustelee pamfletissaan, miksi Suomen viime vuosien julkinen velkaantuminen ei ole kestävällä pohjalla. Tulevien sukupolvien velanhoitokykyä rajoittavat muun muassa työikäisen väestön supistuminen, ikääntyvän väestön aiheuttama huoltotaakka ja ilmastonmuutoksen haasteet.
Toiminnalliset evästeet ovat verkkosivuston toimivuuden ja kehityksen kannalta tarpeellisia. Toiminnalliset evästeet eivät tallenna tietoja, joista sinut voitaisiin välittömästi tunnistaa.
