Tekoälyn kuumin hypetys alkaa ehkä olla ohi, samalla kun tekoälyn vaikutukset asiantuntijatyöhön ja sen tulevaisuuteen ovat vasta alkamassa. Tekoälytyökaluja ja koulutuksia on ollut hyvin tarjolla varsinkin isommissa organisaatioissa, ja monet ovat siirtäneet oppeja arjen käytännöiksi. Osalle tekoälytyökalut ovat jääneet etäisiksi ja koulutukset irrallisiksi arjen työstä. Ihmisten toiminta muuttuu hitaasti ja palaa sitäkin nopeammin takaisin vanhoihin tuttuihin toimintatapoihin.

Tekoälyn hyödyntämistä asiantuntijatyössä hidastavat monet sekä yksilölliset että yhteisölliset tekijät. Työntekijätasolla voi esiintyä luottamuspulaa johdon ja henkilöstön välillä sekä pelkoa työn menettämisestä ja oman osaamisen riittävyydestä. Työyhteisöissä esteitä luovat strategian ja ohjeistusten puute sekä investointikustannukset. Erityisesti julkisella sektorilla ja terveydenhoidossa on tunnistettu kehitystä hidastavia haasteita koko Euroopan tasolla liittyen organisatorisiin tekijöihin, kuten osaamisen ja resurssien puutteeseen sekä johtamisen ja henkilöstön osallistamisen haasteisiin, mutta myös ympäristötekijöihin, kuten tietoturvaan tai epävarmuuteen lainsäädännöstä (Neumann ym. 2024; Pulkkinen ym. 2025). 

Asenteisiin ja odotuksiin liittyvät tekijät voivat myös hidastaa tekoälyn käyttöönottoa. Digiviraston ja Kelan tutkimuksen mukaan asiantuntijoista osa suhtautuu tekoälyyn rohkeasti ja aktiivisesti, osa kuitenkin vielä varautuneesti tai pelolla (Ojajärvi ym. 2025). Asiantuntijat saattavat myös väheksyä tekoälyn hyötyjä, vaikka työn kehittämisessä kaivattaisiin uutta näkemystä. Omaa asiantuntijuutta saatetaan pitää ylivertaisena ja suhtautua negatiivisesti tekoälyn mahdollisuuksiin (Agarwal ym 2023). Vaarana voi olla kehityksen kelkasta tippuminen.

Tekoäly pystyy suorittamaan jo ihmistä nopeammin ja tehokkaammin asiantuntijatehtäviä, joiden ajateltiin aiemmin olevan turvassa automatisoinnilta. Esimerkkeinä tällaisista ovat juristien sopimusanalyysit, talousasiantuntijoiden ennusteet, insinöörien ja ohjelmistokehittäjien suunnittelutehtävät sekä johdon työn organisoinnin prosessit.

Yllättäen korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut teknologisten muutosten rinnalla ja huolet lisääntyvät töiden lopullisesta katoamisesta. Varsinkin nuorten korkeakoulutettujen työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat huolestuttavia ilmiöitä, sillä osaamisen ylläpitäminen on erityisen tärkeää nopeasti teknologisoituvassa työelämässä. (Akava Works 4.11.2025; 2.12.2025; Koev 2024; 2025). Tekoälyn on arveltu vaikeuttavan myös nuorten työntekijöiden urien liikkeellelähtöä, jos aloittelijoille sopivat yksinkertaisemmat toimistotyöt voidaan hoitaa tekoälyn avulla (Bloomberg News 2025; Frick 2025).

Miksi tekoälykokeilut eivät vielä lunasta lupaustaan?

Tekoälykokeilut eivät ole isossa mittakaavassa edenneet tehokkuudeksi ja tuottavuudeksi. Useiden tutkimusten mukaan tekoälyinvestoinnit epäonnistuvat, koska ihmisiä ja heidän osaamistaan tai näkemyksiään ei oteta huomioon toteutuksessa (Bornet ym. 2025). MIT:in tutkimuksen mukaan (Challapally ym. 2025) vain noin viisi prosenttia tekoälypiloteista etenee tuotantoon ja tuottaa mitattavaa arvoa. Syynä on usein, että tekoälystrategiat jäävät PowerPoint-esityksiin, eivätkä etene osaksi organisaatioiden kulttuuria.

Onnistuneitakin kokemuksia löytyy. Brynjolfssonin ym. (2023) tutkimuksen mukaan tekoälyllä onnistuttiin kasvattamaan asiantuntijuutta, työn tuottavuutta ja asiakastyytyväisyyttä hyvällä sitoutumisella kehittämiseen sekä kokeneempien ja nuorten asiantuntijoiden yhteistyöllä. Bornet ym. (2025) kehittämisprojekteissa huomattiin, että kun ihmiset otetaan aidosti mukaan kehittämiseen, he sitoutuvat paremmin, saavuttavat hyviä tuloksia ja voivat kääntyä jopa skeptikoista innostuneiksi tekoälyn puolestapuhujiksi. Autorin (2024) mukaan hyvä tekoälyn haltuunotto mahdollistaa työn laadun, mutta myös merkityksellisyyden edistämisen.

Suomalaisessakin tekoälytutkimuksessa ihmislähtöisten ja eettisten tekijöiden merkitys on tunnistettu. Yhteisölliset toimintatavat, osallistava johtaminen ja läpinäkyvä päätöksenteko tekoälyn hyödyntämisessä edistävät tietotyöntekijöiden reiluuden ja luottamuksen kokemuksia ja lisäävät siten innostusta ja sitoutumista työn kehittämiseen tekoälyn avulla.  Työn kehittämiseen osallistuminen taas edistää ammatillisen toimijuuden kokemuksia. (Rauhala ym. 2025).

Isossa kuvassa asiantuntijat ovat luottavaisia

World Economic Forumin (2025) mukaan pelko töiden katoamisesta on turhaa, sillä vaikka työtehtäviä voidaankin toteuttaa nopeasti ja tehokkaasti tekoälyllä, myös uusia tehtäviä syntyy hallitsemaan työprosessien kokonaisuuksia avaten siten uusia mahdollisuuksia entistä mielekkäämmille asiantuntijatehtäville.

Asiantuntijuudelle nähdään jatkossakin olevan tarvetta tekoälyn rinnalla. Asiantuntijoiden itsetunto ja usko omaan osaamiseen on Haaga-Helian tutkimuksen mukaan kohdillaan (Drake ym. 2025). Erityisesti isojen organisaatioiden asiantuntijatehtävissä työskentelevät hyödyntävät tekoälyä jo monin tavoin ja kokeilevat uteliaina erilaisia tapoja kehittää työtään.  Tekoälyä pidetään omana assistenttina tai kollegana, jonka kanssa voi keskustella ja sparrailla haasteissa.

Moni on esittänyt huolensa ikääntyvien työntekijöiden pärjäämisestä työmarkkinoilla. Ehkä yllättäen ikääntyneemmät tietotyöntekijät ovat kuitenkin olleet myös innostuneita tekoälyn käytöstä kokien sen täydentävän asiantuntijuuttaan (Drake ym. 2025). Nuoremmat työntekijät tarttuvat usein nopeasti uusiin teknologioihin, mutta heidän asiantuntijuutensa ei ole ehkä vielä kasvanut sellaiselle tasolle, että voisivat aina arvioida tekoälyn vastausten relevanttiutta ja oikeellisuutta. Yhteistyö eri ikäisten työntekijöiden kesken on siten entistäkin arvokkaampaa.

Asiantuntijuutta pitää vaalia

Tekoäly muuttaa työn lisäksi myös asiantuntijuutta. Siksi tekoälyn hyödyntämistä on tarkasteltava myös asiantuntijan osaamisen, työroolin ja ammatti-identiteetin muutosten kautta. Asiantuntijan parhaita osaamisia pitää tunnistaa ja vaalia samalla kun teknologista osaamista kehitetään.

Asiantuntijuudelle ja sen muutokselle pitää antaa aikaa ja tilaa, sillä vastuu tiedon oikeellisuudesta, eettisyydestä ja syrjimättömyydestä on ihmisellä (Koev 2024; Qvick 2025). Vaikka tekoälyn kontekstitietoisuus on kehittynyt ja tekoälyagentit kykenevät hallitsemaan itsenäisesti entistä laajempia työkokonaisuuksia, niiden osaaminen ei vastaa ihmisen osaamista ja ymmärrystä. Tekoäly ei tunnista asioiden kaikkia ulottuvuuksia, taustoja tai vaikutuksia eikä niiden tuotoksiin ja ratkaisuihin voi siten täysin luottaa. (Bornet ym. 2025).

Asiantuntijan työroolin kehittäminen ei voi jäädä toissijaiseksi tekoälyn rinnalla ja supistua vain tekoälyn toiminnan valvomiseksi, sillä asiantuntijuus voi taantua ja organisaatioiden inhimillinen pääoma rapautua (Ylikoski 2024).  Työtä pitää suunnitella ihmisen ja koneen välisenä mielekkäänä yhteistyönä niin, että tekoäly voi mahdollistaa enemmän aikaa kohdata asiakas, kumppani tai kollega ja keskittyä ihmisiin. 

Asiantuntijuutta pitää tarkastella uusin silmin, tunnistaen ja ottaen työn kehittämisessä huomioon sekä ihmisen että koneen parhaat osaamiset. Asiantuntijan rooli on tärkeä entistä laajempien strategisten kokonaisuuksien hallinnassa. Työn tehostamisen lisäksi asiantuntijan osaamista voidaan täydentää ja tukea tekoälyn avulla. Tekoäly tukee tiedonhakua ja -hallintaa ja siten myös työn laatua voidaan kehittää. Samalla on hyvä huomioida, että tekoälyn tarjoamat laajenevat mahdollisuudet voivat myös aiheuttaa tuottavuuspaineita.

Myös tekoälyn osaamista pitää tarkastella pintaa syvemmältä. Tekoäly ei ole ylivertainen, vaikka se on ihmistä tehokkaampi ja nopeampi, sillä se on päätöksenteossaan arvaamaton. On tärkeä tunnistaa tekoälyn mahdollisuudet, mutta myös heikkoudet, vinoumat ja tietoturvahaasteet, joissa asiantuntijan osaaminen on kullan arvoista.

Tekoäly haastaa asiantuntijan uudistamaan työtään ja osaamistaan

Asiantuntijatyö on perinteisesti ollut enemmän tai vähemmän erikoistunutta ja siten eriytynyttä, mutta tekoälyn aikakaudella tarvitaan kokonaisnäkemystä ja moninäkökulmaisuutta tunnistaa uutta luovia ratkaisuja työn kehittämiseksi. Asiantuntijoilta edellytetään jatkuvaa itsensä kehittämistä, mutta sosiaalisesti kestävän työelämän kehittäminen edellyttää monikerroksista yhteistyötä, eikä sitä siten voi jättää vain aktiivisten yksilöiden varaan (Vuorenmaa ym. 2023).

On tärkeää, että asiantuntijat ja johto yhdessä käyvät työprosesseja läpi tunnistaen paikat, joissa sekä tekoäly että asiantuntija voivat tuottaa arvoa asiakkaille, sidosryhmille, työntekijöille ja koko organisaatiolle. Yhdessä voidaan tunnistaa tekoälyn ja työn kehittämisen mahdollisuudet ja haasteet, ja siten rakentaa polkua kohti inhimillistä, tasavertaista ja hyvinvoivaa työelämää tekoälyn rinnalla.

Muutoksen johtaminen vai johtamisen muutos?

Perinteinen strateginen muutoksen johtaminen on jäämässä jälkeen nopeasti teknologisoituvassa työelämässä. Johdolta odotetaan visiota ja suuntaa tekoälyn hyödyntämiseen, mutta samalla avointa ketterää otetta ja yhteiskehittämistä hyväksyen tietynlainen “johtamattomuus” ja keskeneräisyys tekemisessä.

Asiantuntijatyön uudenlaista arvoa tuottavassa kehittämisessä tarvitaan työntekijöistä ja tiimeistä lähtevää uudistumista, mutta samalla myös johtolähtöistä, organisaatiotasoista kehittämistä ja tukea. Tekoäly antaa mahdollisuuden suunnitella työtä uudestaan niin, että samanaikaisesti voidaan edistää sekä työn tehokkuutta ja tuottavuutta että ihmisen osaamista ja toimijuutta. (Mayer ym. 2025).

Johdon rooli on mahdollistaa tekoälyn hyödyntäminen ja työn kehittäminen organisaation kaikilla tasoilla yksilöistä ja tiimeistä aina koko organisaation ja verkostojen tasolle asti. Auttamisen kulttuuri ja reiluuden kokemus siitä, että kaikki voivat osallistua yhdenvertaisesti kehittämiseen on keskeistä organisaatioiden onnistumisessa.

Tekoäly voi edistää tai estää ihmisten yhdenvertaisuutta työelämässä

Generatiivinen tekoäly on matalalla kynnyksellä hyödynnettävissä, mutta parhaimpien sovellusten käyttöoikeudet ovat vain osalla. Tekoälyn käytöstä kaivattaisiin avoimempaa keskustelua, sillä kehittäminen nähdään monissa yrityksissä teknologisena ja siten käytännössä usein miesvaltaisena. Kaikilla ei ole mahdollisuutta osallistua tai vaikuttaa, vaikka heillä olisi kiinnostusta tai osaamista. (Drake ym. 2025).

OECD:n (2024) mukaan tekoäly voi edistää demokraattista viestintää ja päätöksen teon läpinäkyvyyttä niin työyhteisöissä kuin yhteiskunnissa laajemminkin. Se voimaannuttaa naisia, maahanmuuttajia ja marginaalisissa ryhmissä olevia henkilöitä tarjoamalla parempia mahdollisuuksia työmarkkinoille pääsyyn, urakehitykseen ja taitojen kehittämiseen. Nämä mahdollisuudet eivät kuitenkaan aina näy arjessa.

Tekoäly voi yhtä aikaa innostaa ja uuvuttaa. Uuden oppiminen voi lisätä toimijuuden ja työn merkityksellisyyden kokemusta, mutta myös epävarmuutta ja jaksamisen haasteita. Asiantuntijakin on uuden edessä oppimassa, kokeilemassa ja harjoittelemassa. Tekoäly ja työn tehostuminen eivät automaattisesti lisää työhyvinvointia, jos pelisäännöt puuttuvat ja eikä aiheesta keskustella työyhteisössä.

ReiluAI tukee asiantuntijoiden mielekästä tekoälykehitystä

Akava on mukana Haaga-Helian toteuttamassa ReiluAI-hankkeessa, jonka tavoitteena on edistää tekoälyn reilua, ihmiskeskeistä ja yhdenvertaista käyttöä asiantuntija- ja tietotyössä. Työtä tukee Työsuojelurahasto.

Hankkeessa on mukana laaja joukko kumppaneita yrityksistä, liitoista ja järjestöistä, jotka rakentavat yhdessä yhdenvertaisempaa työelämää, jossa tekoäly palvelee ihmistä.  ReiluAI-hankkeen ytimessä on tahto varmistaa, että tekoäly vahvistaa osaamista, edistää yhteisöllisyyttä ja tukee organisaatioiden vastuullisuutta. Työ tapahtuu yhdessä oppien, kokeillen, jakaen, tutkien ja kehittäen ratkaisuja, jotka palvelevat aidosti työelämän tarpeita.

ReiluAI työstää sisältöjä ja käytännön työkaluja työyhteisöjen käyttöön, kuten esimerkiksi:

• itsearviointityökalu, jonka avulla työntekijät ja organisaatiot voivat tarkastella tekoälyn käyttöä eettisyyden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta,
• interaktiivinen käsikirja, artikkeleita ja blogeja hyödyntää tekoälyä reilusti,
• podcast- ja videosarjat, joissa asiantuntijat pohtivat tekoälyn vaikutuksia työelämään
• sekä paneelikeskusteluvuoden 2026 SuomiAreenaan.

Tekoäly muuttaa työn tekemisen tapoja, mutta asiantuntijat voivat olla mukana kehittämässä työtä ja tulevaisuuden työelämää viisaasti yhdessä. Osallistu keskusteluun ja vaikuta hyvinvoivan työelämän puolesta!

Lähteet

Agarwal, N., Moehring, A., Rajpurkar, P. & Salz, T. 2023. Combining Human Expertise with Artificial Intelligence: Experimental Evidence from Radiology, NBER Working Paper 31422, https://doi.org/10.3386/w31422.

Akava Works. 4.11.2025. Työttömyys- ja lomautuskatsaus 9/2025: Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa, alkavia työttömyyksiä on vähemmän. https://akavaworks.fi/julkaisut/tyottomyyskatsaukset/tyottomyys-ja-lomautuskatsaus-9-2025-pitkaaikaistyottomyys-kasvaa-alkavia-tyottomyyksia-on-vahemman/

Akava Works. 2.12.2025. Työttömyys- ja lomautuskatsaus 10/2025: Työttömyyden nousu ei suostu helpottamaan. Työttömyys- ja lomautuskatsaus 10/2025: Työttömyyden nousu ei suostu helpottamaan – AkavaWorks

Autor, D. 12.2.2024. AI Could Actually Help Rebuild The Middle Class. Essay. Technology & the Human. Noema Magazine. Berggruen Institute.  https://www.noemamag.com/how-ai-could-help-rebuild-the-middle-class/

Bloomberg News 2025. AI’s Takeover of Entry-Level Tasks Is Making College Grads’ Job Hunt Harder. Bloomberg, 30 July. https://bloomberg.com/news/articles/2025-07-30/ai-s-takeover-of-entry-level-tasks-is-making-college-grads-job-hunt-harder . [bloomberg.com]

Bornet, P., Wirtz, J., Davenport, T.H., De Cremer, D., Evergreen, B., Fersht, P., Gohel, R., Khiyara, S., Sund, P. & Mullakara, N., 2025. Agentic Artificial Intelligence: Harnessing AI Agents to Reinvent Business, Work and Life. Irreplaceable Publishing. 

Brynjolfsson, E., Li, D. & Raymond, L.R. 2023. Generative AI at Work, NBER Working Paper 31161, https://doi.org/10.3386/w31161.

Challapally, A., Pease, C., Raskar, R. & Chari, P. 2025. The GenAI Divide: State of AI in Business 2025. MIT NANDA. [PDF] https://www.artificialintelligence-news.com/wp-content/uploads/2025/08/ai_report_2025.pdf

Drake, M., Kärnä, E., Lahtinen, A. & Rauhala, M. 2025. Yhdenvertaista tekoälyn käyttöä rakentamassa: AIE – tekoäly yhdenvertaisuuden edistäjänä työssä -hankkeen loppuraportti. [pdf] Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. https://julkaisut.haaga-helia.fi/wp-content/uploads/sites/4/2025/08/yhdenvertaista_tekoalyn_kayttoa_rakentamassa.pdf

Frick, W. 2025. AI Won’t End Entry-Level Work. Bloomberg, 21 September. https://www.bloomberg.com/news/newsletters/2025-09-21/ai-won-t-end-entry-level-work

Koev, E. 4.11.2025. Korkeasti koulutettujen työttömyys kasvaa – entä työllisyys? Korkeasti-koulutettujen-tyottomyys-kasvaa-enta-tyollisyys_Eugen-Koev.pdf

Mayer, H., Yee, L., Chui, M., & Roberts, R. 2025. Superagency in the workplace: Empowering people to unlock AI’s full potential. McKinsey & Company. Neumann, O., Guirguis, K. and Steiner, R. 2024. Exploring artificial intelligence adoption in public organizations: a comparative case study, Public Management Review, Vol. 26 No. 1, pp. 114-141, doi: 10.1080/14719037.2022.2048685

Neumann, O., Guirguis, K. and Steiner, R. 2024. Exploring artificial intelligence adoption in public organizations: a comparative case study, Public Management Review, Vol. 26 No. 1, pp. 114-141, doi: 10.1080/14719037.2022.2048685.

Ojajärvi, A., Hyytiä, V., Aitonurmi, J., Jokela, E. ja Latvanen, M. 2025.  Asiantuntijatyön muutos tekoälyn aikana. Digi- ja väestötietovirasto & Kela. https://dvv.fi/asiantuntijatyon-muutos-tekoalyn-aikana

Pulkkinen, J., Huttu, K. & Suhonen, M. 2025. Systemic challenges in AI adoption in public social and health organizations in Finland: a technology-organisation environment perspective. Journal of Health Organization and Management Vol. 39 No. 9, 2025 pp. 435-456 Emerald Publishing Limited e-ISSN: 1758-7247 p-ISSN: 1477-7266 DOI 10.1108/JHOM-06-2025-0309

Rauhala, M., Drake, M. & Saaranen, P. 2025. Ethical AI in the workplace: ensuring fairness and transparency, AI and Ethics. https://doi.org/10.1007/s43681-025-00903-5

Quick, K. 16.6.2025. Asiantuntijatyö tekoälyn aikakaudella. ESignalsPro. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061668762

Ylikoski, P. 22.3.2024. Näkökulmia tekoälyyn, osa 5 Tekoäly ja asiantuntijatyön muutos. https://akavaworks.fi/nakokulmia-tekoalyyn-osa-5-petri-ylikoski-tekoaly-ja-asiantuntijatyon-muutos/

Vuorenmaa, H., Mäkelä, E., & Sumelius, J. 2023. Tietotyö myllerryksessä, kyvyt kateissa. In T. Koivunen, M. Sippola, & H. Melin (Toim.), Työ elää: murroksia, trendejä ja muutoksen suuntia Suomessa (pp. 256-272). Gaudeamus. 

World Economic Forum. 2025. Is AI closing the door on entry-level job opportunities?