Talousennuste 6/2026: Nuppu aukeaa

Suomen talous oli vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä paljon odotettua vahvemmassa vedossa. Kokonaistuotannon määrä kasvoi 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1,2 prosenttia vuotta aiemmasta. Kasvussa olivat kaikki kokonaiskysynnän ja -tarjonnan erät. Vienti, kulutus, investoinnit ja tuonti kasvoivat sekä edellisestä neljänneksestä että vuoden takaisesta. Piristyminen näkyy laajasti myös eri toimialoilla. Aktiviteetti on vilkastunut lupaavasti teollisuudessa, palvelualoilla, kaupassa ja rakentamisessa esimerkiksi myyntimäärillä tai liikevaihdolla mitattuna.

Miten vahvaa talouskasvua voimme odottaa vuonna 2026? Vaikka Suomen talouden nousu pysähtyisi loppuvuoden ajaksi (huhtikuusta joulukuuhun), BKT:n kasvuluku vuonna 2026 olisi hyvän vuodenalun ansiosta edelleen varsin kelvollinen 1,1 prosenttia. Tätä korkeampi kasvuluku vaatii, että talous kasvaa vuoden kuluessa jonkin verran lisää, kun taas alle prosentin kasvu väistämättä edellyttää talouden supistuvan ainakin vähän loppuvuoden 2026 aikana.

Nostamme Suomen talouden kasvuarviotamme vuodelle 2026, koska toteutunut kehitys oli odotettua parempaa kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja jossain määrin myös vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä. Arvioimme Suomen talouden kasvavan 1,2 prosenttia vuonna 2026 (aiempi ennuste joulukuulta 2025 oli 0,5 prosenttia) ja 1,3 prosenttia vuonna 2027 (aiemmin 1,5 prosenttia). Tällainen melko vaatimaton talouskasvu olisi toteutuessaan ripeintä vuoden 2021 jälkeen.

Ennusteemme olettaa, että lisääntynyt geopoliittinen epävarmuus, raakaöljyn ja polttoaineiden kallistuminen sekä odotukset rahapolitiikan kiristymisestä ovat jo ehtineet jarruttaa talouden aktiviteettia meneillään olevalla vuoden 2026 toisella neljänneksellä. Vuoden jälkipuoliskolla kokonaistuotannon odotetaan kasvavan vaimeasti ja nousun saavan lisää puhtia vuonna 2027. Mahdollisuuksia on paljon parempaankin, edellyttäen että Lähi-Idän kriisiin saadaan ratkaisu pian, suomalaisten kuluttajien luottamus kohenee, asuntomarkkinat virkoavat ja asuinrakentaminen piristyy tässä oletettua aikaisemmin.

Kotimainen kysyntä vahvistuu kasvun moottoriksi

Suomen talouden piristymistä tukevat ennustevuosina 2026–2027 sekä ulkomaankauppa että kotimainen kysyntä.

Viennin näkymät ovat kohentumassa. Maailmankauppa ponkaisi vahvaan nousuun helmi–maaliskuussa. Euroopan teollisuuden ostopäällikköindeksit kohosivat maalis–toukokuussa korkeimmilleen useaan vuoteen uhmaten levotonta Lähi-Idän tilannetta. Tämä on erinomainen uutinen, koska EU-alueen teollisuus on Suomen viennille tärkeä asiakaskunta, ja sen kasvuodotusten voimistuminen on merkki vahvistuvasta vientikysynnästä.

Tuonti kasvaa kuitenkin ennustejaksolla nopeammin kuin vienti. Kotimaisen tuotannon elpyminen lisää tuotantotarvikkeiden tuontia. Yksityisen kulutuksen ja investointien piristyminen kasvattavat kulutus- ja pääomatavaroiden tuontia. Myös valtion hävittäjähankinnat ovat tuontitavaraa.

Hävittäjien toimitukset ja muut puolustusvälinehankinnat vauhdittavat julkiset investoinnit reippaaseen kasvuun vuonna 2026. Yksityiset investoinnit kasvavat monipuolisesti. Kone- ja laiteinvestoinnit ovat kasvaneet jo parin vuoden ajan ja nousu jatkuu ennustevuosina. Myös aineettomien investointien nousu jatkuu. Rakennusinvestointien kasvu kohdistuu maa- ja vesirakentamiseen sekä muiden kuin asuinrakennusten tuotantoon.

Asuinrakentaminen ja asuntokauppa yhä jumissa

Asuinrakentamisen lama jatkuu toistaiseksi. Asuinrakennusinvestointien määrä on parina viime vuonna ollut noin 30 prosenttia tavanomaista pienempi, ja vuoden 2026 alku oli jopa sitäkin vaisumpi. Uudiskohteita valmistuu poikkeuksellisen vähän. Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton tilastojen mukaan uusia asuntoja myytiin tammi–toukokuussa ennen näkemättömän vähän. Asuntomarkkinoilta kantautuvat uutiset ovat muutenkin olleet pääasiassa mollivoittoisia synkkiä. Vanhojen asuntojen myyntimäärät ja kotitalouksien nostamat uudet asuntolainat vähenivät keväällä uudelleen. Asuntojen hinnat ovat laskeneet lisää.

Arvioimme asuinrakennusinvestointien jäävän vuonna 2026 likimain vuoden 2025 tasolle ja kasvavan selvästi vasta vuonna 2027. Pidemmällä aikavälillä asuinrakentamisessa piilee suuri kasvupotentiaali.

Yksityinen kulutus piristyy vähitellen

Yksityisen kulutuksen on kauan ja turhaan odotettu nousevan talouden kasvumoottoriksi. Karu totuus on, että yksityisen kulutuksen määrä on supistunut yhtäjaksoisesti jo kolmen kalenterivuoden ajan. Kuluttajien luottamus romahti alkuvuodesta 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja on sen jälkeen pysynyt heikkona yli neljä vuotta. Kotitaloudet ovat intoutuneet säästämisestä enemmän kuin suurempien hankintojen tekemisestä. Kuluttamista harkitaan tarkasti. Jyrkästi kasvanut työttömyys jättää monille perheille niukasti valinnanvaraa.

Arvioimme yksityisen kulutuksen kasvavan keskimäärin noin 1 prosentin vauhtia vuosina 2026 ja 2027. Ensimmäisen neljänneksen vahvaa nousupyrähdystä seuraa luultavasti pieni takapakki, mutta sen jälkeen kulutus kasvaa verraten tasaisesti. Kotitalouksien reaalinen ostovoima paranee. Työllisyyden heikkeneminen päättyy ja etenkin vuonna 2027 työllisyys kohenee hieman, mikä vahvistaa talouden palkkasumman kasvua.

Kotitalouksien säästämisaste laskee vain vähän ja pysyy tavanomaista korkeampana runsaassa neljässä prosentissa. Kotitaloudet pysyvät edelleen talouden ylijäämäisenä sektorina (yritysten tapaan) eli ne ovat nettoluotonantajia. Tämä on poikkeuksellista. Yleensä kotitaloudet ovat nettoluotonottajia. Nykyinen tilanne kertoo kotitalouksien epätavallisen vähäisistä kulutus- ja investointihaluista. Niinpä sekä kulutuksella että kotitalouksien asuntoinvestoinneilla on periaatteessa tilaa kasvaa paljonkin ennustettua ripeämmin, jos vain kuluttajien luottamus vahvistuu ja varovaisuus vähenee.

Työllisyyden kohentumista pitää odottaa vuoden 2026 lopulle

Suomen työmarkkinat ovat heikentyneet huomattavasti odotettua enemmän ja pidempään. Työllisten määrä on vähentynyt noin kolmen vuoden ajan ja työttömien määrä on kasvanut jyrkästi. Työttömyysaste kohosi huhtikuussa 10,6 prosenttiin.

Työllisyyden heikkeneminen on edellisen 12 kuukauden vuoden aikana hidastunut selvästi ja työttömyyden nousussa näkyy orastavia taittumisen merkkejä. Ennusteemme mukaan tilanne pysyy tällaisena kesän yli pitkälle syksyyn 2026. Vasta sen jälkeen työllisyys alkaa vähitellen kohentua ja työttömyys vähentyä. Arvioimme työttömyysasteen olevan keskimäärin 10,4 prosenttia vuonna 2026 ja 9,8 prosenttia vuonna 2027.

Taulukko 2. Eräitä keskeisiä ennusteita

Taulukko 4. Kulutusmenot, määrän muutos edellisestä vuodesta, %

Lisätietoja

• 

  Pasi Sorjonen Siirry henkilön sivulle

  pääekonomisti

  +358 50 557 5271

  pasi.sorjonen@akava.fi

  • Pasi Sorjonen x profiili