Korkean osaamistason maahanmuuttokatsaus 5/2026: Työperäinen maahanmuutto on kasvussa 

Perhesyiden perusteella myönnettyjen lupien määrä on ollut hienoisessa laskusuunnassa vuodesta 2023 lähtien, mutta se on edelleen yleisin lupatyyppi. Tosin perhesyyn taustalla on usein työperusteinen maahanmuutto. Myös opiskelun perusteella myönnettyjen lupien määrä kasvoi vuoteen 2023 saakka, jonka jälkeen määrät vähän laskivat, mutta kääntyivät jälleen noususuuntaan vuoden 2025 jälkipuoliskolla. Työn perusteella myönnettävien lupien määrä oli korkeimmillaan vuonna 2022, mistä alkanut huomattava lasku kääntyi nousuun vuoden 2025 alusta alkaen. 

Työperusteinen maahanmuutto Suomeen kasvoi siihen saakka, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaan, mutta kasvu tasaantui ja kääntyi laskuun sodan ensimmäisten kuukausien jälkeen. Vuoden 2025 alun jälkeen määrät ovat jälleen kasvaneet. Vuonna 2025 myönnettiin 8 384 työperusteista oleskelulupaa. Niiden määrä oli korkeimmillaan vuonna 2022, jolloin myönnettiin 16 081 työperusteista oleskelulupaa. 

Työn perusteella myönnetään selvästi eniten työntekijän oleskelulupia. Niiden määrä oli vuonna 2021 alkaneen nopean kasvun jälkeen korkeimmillaan vuosina 2022 ja 2023. Vuoden 2024 loppuun mennessä määrä laski lähes romahdusmaisesti, minkä jälkeen se kääntyi jälleen kasvuun vuonna 2025. Tieteellisen tutkimuksen perusteella myönnettyjen lupien ja erityisasiantuntijoille myönnettyjen lupien määrät ovat selvästi vähäisemmät kuin työntekijöiden lupamäärät. Vuonna 2025 myönnettiin 3 595 työntekijän oleskelulupaa, 1 138 lupaa tieteelliseen tutkimukseen, 1 082 erityisasiantuntijan oleskelulupaa ja 175 yrittäjän oleskelulupaa.

Erityisasiantuntijoille myönnettyjen lupien määrät olivat korkeimmillaan vuonna 2022, minkä jälkeen lasku jatkui vuoden 2024 loppuun saakka. Erityisasiantuntijoiden lupamäärien hienoinen kasvu alkoi vuonna 2025 ja vuoden 2026 alussa kehitys on hieman nopeutunut. Ennätysvuonna 2022 myönnettiin 2 718 erityisasiantuntijan oleskelulupaa, vuonna 2025 määrä oli 1 082 ja koko tarkasteluajanjaksolla keskimäärin reilut 1 500 lupaa vuodessa. 

Intiasta tulleiden erityisasiantuntijoiden määrä on ollut tarkasteluajanjaksolla selvästi suurin lukuun ottamatta koronan aiheuttamaa romahdusta ja Ukrainan täysimittaisen sodan alkua. Suunta on kuitenkin ollut laskeva jo kuuden vuoden ajan. Ukrainan täysimittaisen sodan alettua venäläisiä erityisasiantuntijoita tuli suuri määrä töihin Suomeen, mutta määrät ovat sen jälkeen laskeneet lähes olemattomiin. Ennen sotaa venäläiset olivat toiseksi suurin Suomeen tulleiden erityisasiantuntijoiden ryhmä. Britanniasta erityisasiantuntijan luvalla saapuneiden määrät ovat viime vuosina kasvaneet selvästi, ja myös Kiinasta tulleiden määrät ovat olleet kasvusuunnassa. Yhdysvallat erottuu hieman niiden maiden joukosta, joista tulijoita on kuukausittain vain muutamia. 

Informaatio- ja viestintäala on yleisin toimiala, jolle Suomeen tullaan työhön erityisasiantuntijan oleskeluluvalla. Seuraavina ovat teollisuuden toimiala sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta. 

Erityisasiantuntijoiden työpaikat sijoittuvat useimmin Uudellemaalle. Kymenlaakso on viime vuoden aikana irtaantunut muiden maakuntien joukosta nousevalla trendillään. Vuoden 2025 alusta alkaen 12 suosituinta erityisasiantuntijan työpaikkojen sijaintikuntaa ovat Helsinki, Espoo, Kotka, Hamina, Turku, Kirkkonummi, Tampere, Vantaa, Vaasa, Oulu, Jämsä ja Lahti. 

Tutkimuksen perusteella myönnettyjen oleskelulupien määrä lisääntyi hitaasti noin vuoteen 2022 saakka, jonka jälkeen määrä on heilahdellut vailla varsinaista tai ainakaan kovin merkittävää suuntaa ylös tai alas. Näyttää siltä, että hienoinen laskutrendi on havaittavissa vuoden 2025 alusta alkaen. Keskimäärin tarkastelujakson aikana tieteellisen tutkimuksen oleskeluluvalla Suomeen on tullut vajaat 1 100 tutkijaa vuosittain. 

Lähtömaittain tarkasteltuna Kiinasta tulleiden tutkijoiden määrä on ollut kasvava ja suurin koko tarkastelujakson ajan. Iran ja Intia ovat olleet seuraavina varsin samansuuruisilla lupamäärillä. Tilastoista on nähtävissä merkkejä siitä, että koko vuoden 2025 kestänyt lupamäärien lasku näistä maista olisi kääntymässä noususuuntaan. Pakistan, Yhdysvallat ja Venäjä muodostavat seuraavaksi suurimmat lähtömaiden ryhmät. Venäjä on ollut loivassa laskusuunnassa 2020-luvun alusta alkaen. 

Myönnettyjen oleskelulupien lisäksi on syytä tarkastella myös, paljonko oleskelulupia perutaan. Oleskelulupien peruutusmäärät ovat kasvaneet vahvasti viime vuosina taloudellisen tilanteen heikentymisen, jälkivalvonnan laajemman hyödyntämisen ja oleskelulupasäädösten kiristymisten myötä.

Tässä katsauksessa keskitymme työntekijöiden ja erityisasiantuntijoiden lupien peruuttamiseen. Maahanmuuttoviranomaisen tilastointi, jonka kautta saadaan tietää peruutettava lupa, kattaa vain automaattisen jälkivalvonnan. Se alkoi työntekijän oleskelulupa-asioissa tammikuussa 2025 ja erityisasiantuntijoiden luvissa kesäkuussa 2024. Työntekijöiden oleskelulupia päätyi peruuttamisharkintaan 1/2025–3/2026 aikana yhteensä 2 326, ja niitä peruttiin yhteensä 891. Erityisasiantuntijoilla peruuttamishankintaan päätyi 6/2024–3/2026 välisenä aikana 722 lupaa, ja 363 lupaa peruttiin. Tilastoja tulkitessa on hyvä huomata, että Maahanmuuttovirasto ei verkkosivuillaan julkisesti saatavilla olevan tiedon mukaan yleensä peruuta määräaikaista oleskelulupaa, jos sen voimassaoloaikaa on jäljellä alle 6 kuukautta, vaikka perustetta oleskelulle ei enää olisi.

Tässä kohtaa voimme arvioida myös niin sanotun kolmen tai kuuden kuukauden säännön vaikutusta lupien peruuttamiseen. Tätä koskeva laki tuli voimaan 11.6.2025, ja sen mukaan kolmannen maan kansalaisen työntekijän on poistuttava Suomesta, jos hänen työsuhteensa päättyy eikä hän ole kolmen kuukauden kuluessa solminut uutta työsuhdetta. Vastaava määräaika on kuusi kuukautta EU:n sinisen kortin haltijoille, kansallisen erityisasiantuntijan, kasvuyrittäjän ja ICT-direktiivin tarkoittaman johtajan ja asiantuntijan oleskeluluvan haltijoille. Laki velvoittaa työnantajan ilmoittamaan Maahanmuuttovirastolle työsuhteen päättymisestä. Seuraava kuvio kuvaa työnantajien tekemien ilmoitusten määrään lain voimaan astumisen jälkeen. Luvuissa on mukana kaikki ilmoitusvelvollisuuden alaiset työperäiset oleskeluluvat.

Maahanmuuttovirasto ei tilastoi sitä, kuinka moni työnantajan ilmoitus on johtanut luvan peruuttamiseen. Ilmoituksen jälkeen mahdollinen peruuttaminen näkyy tilastoissa usean kuukauden viiveellä, koska Maahanmuuttovirasto aloittaa luvan peruuttamisharkinnan vasta, kun kolmen tai kuuden kuukauden suoja-aika on kulunut. Peruutusharkinta kestää keskimäärin 3–4 kuukautta, vaikka yksilöllisiä eroja tietysti esiintyy. Työntekijöiden kohdalla mahdollinen luvan peruutus näkyy peruutuspäätöksenä siis keskimäärin 6–7 kuukauden kuluttua ja erityisasiantuntijoilla 9–10 kuukauden kuluttua työnantajan ilmoituksesta.

Tilastoista voimme havaita, että suurin työntekijöiden ja erityisasiantuntijoiden lupien yhteinen peruuttamismäärä samanaikaiselta seuranta-ajanjaksolta (1/2025–3/2026) ajoittuu viiden kuukauden päähän lain voimaan astumisesta, marraskuulle 2025. Silloin peruttiin yhteensä 162 työntekijän tai erityisasiantuntijan lupaa. Määrää selittää erityisesti työntekijöiden oleskelulupien peruutusten määrä.  Seurantakauden suurin määrä peruutettuja työntekijän oleskelulupia havaittiin marraskuussa 2025 (147 tapausta) ja toiseksi suurin lokakuussa 2025 (86 tapausta).  Kuusi kuukautta lain voimaantulon jälkeen joulukuussa 2026 peruutettiin 35 erityisasiantuntijoiden lupaa, joka oli kolmanneksi suurin määrä saatavilla olevalta seuranta-ajalta. Vielä tammikuussa 2026 peruttiin 30 lupaa. Sen jälkeen molempien lupatyyppien peruutetut määrät ovat laskeneet.

Työnantajien ilmoituksia työn päättymisestä kertyi tammikuussa 2026 toiseksi eniten lain voimaan astumisen jälkeen, yhteensä 609. Kyseisten ilmoitusten suoja-aika on edelleen voimassa, ja niihin liittyvät mahdolliset lupien peruuttamiset näkyvät tilastoissa keskimäärin vasta kesän jälkeen.

Kolmen ja kuuden kuukauden sääntö vaikuttaa välillisesti myös kaikkien lupien määrään. Jos niin sanotun perheenkokoajan työsuhde on päättynyt ja lupa perutaan, myös perhesiteen perusteella

Suomessa asuvien perheenjäsenten luvat perutaan. Esimerkiksi joulukuussa peruttujen lupien määrä oli yli kuusinkertainen verrattuna muutaman vuoden takaiseen määrään: joulukuussa 2025 peruttiin yhteensä 382 lupaa, kun kolme vuotta aiemmin luku oli 62 (kuvio 10). Tammikuussa 2026 peruttiin yhteensä 307 lupaa, kun vuonna 2023 luku oli 130. Ero vuoden takaiseen ajanjaksoon on myös suuri: maaliskuussa 2025 peruttiin 295 lupaa, ja määrä kasvoi 531 peruutettuun lupaan maaliskuussa 2026. Peruutettujen lupien määrään vaikuttaa tiukentuneen sääntelyn lisäksi esimerkiksi kiristynyt taloudellinen tilanne ja rekisteritietoihin perustuvan jälkivalvonnan lisääntynyt käyttö.