Työolotutkimus 2024
Akava Works -työolotutkimuksessa tarkastellaan akavalaisten työoloja eri näkökulmista. Työolotutkimukseen osallistui 28 Akavan jäsenliittoa. Mukana olevat jäsenliitot edustavat 96 prosenttia kaikista Akavan jäsenliittojen jäsenistä. Aineisto kerättiin tutkimushaastatteluin keväällä 2024. Vastauksia saatiin yhteensä 2002.
Työolotutkimus 2024
Tältä sivulta löydät Akava Works -työolotutkimuksen havaintoja. Jos haluat tarkastella sisältöjä mobiililaitteella, klikkaa tästä.
Käyttöohje
Voit tarkastella tuloksia PowerBI-toteutuksena. Suurenna tulokset koko näytölle alla olevan ikkunan oikean alalaidan ”Avaa koko näytön tilassa” -painikkeesta (nuolipainike).
Suosittelemme tulosten tarkastelua tietokoneen näytöltä. Jos käytät mobiililaitetta, saat tulokset omaan näkymään klikkaamalla tästä.
Voit tehdä PowerBI-näkymässä suodatuksia klikkaamalla vaihtoehtoja kunkin tietosivun oikean laidan valikoista. Voit valita samanaikaisesti useampia suodatusvaihtoehtoja pitämällä vaihtoehtoja valitessasi näppäimistösi Ctrl-painiketta pohjassa.
Lisätietoja valinnoistasi saat pitämällä hiiren kursoria paikallaan esimerkiksi pylväsgrafiikan pylvään päällä (tooltip).
Miten kysely tehtiin
Akava Works -työolotutkimukseen osallistui 28 Akavan jäsenliittoa. Mukana olevat jäsenliitot edustavat 96 prosenttia Akavan jäsenliittojen jäsenistä. Aineistonkeruun teki tutkimushaastatteluin Verian, joka tuottaa tutkimuspalveluja. Vastauksia saatiin yhteensä 2002. Tutkimusaineistoa painotettiin vastaamaan perusjoukon jakaumaa iän, sukupuolen ja liittojäsenyyden mukaan, jotta aineisto vastaisi perusjoukkoa mahdollisimman hyvin.
Power BI-visualisaatiossa sekä muissa tulosmateriaaleissa käytetään vain painotettuja tulosjakaumia.
Taustatietoja vastanneista
Vastanneista 59 prosenttia oli naisia ja 41 prosenttia miehiä. Suurin osa heistä, 35 prosenttia, asui pääkaupunkiseudulla. Noin 80 prosenttia oli 30–59-vuotiaita. Suurin ikäryhmä aineistossa oli 40–49-vuotiaat, joita oli 29 prosenttia kaikista vastanneista.
Työnantajasektori ja toimiala
Vastanneista 46 prosenttia työskenteli yksityisellä sektorilla. Yksityisellä sektorilla työskentelevillä suurin toimialaryhmä oli tietotekniikan palveluala, jolla oli 18 prosenttia. Julkisella sektorilla eli valtion, kunnan tai hyvinvointialueen palveluksessa, työskenteli 43 prosenttia vastanneista ja korkeakoulusektorilla 6 prosenttia vastanneista.
Työsuhde ja työaika
Vastanneista 94 prosenttia teki kokoaikaista työtä, ja 91 prosentilla oli toistaiseksi voimassa oleva työsuhde. Vastanneiden viikkotyöaika oli keskimäärin 38 tuntia. Vastanneista 16 prosenttia kertoi tekevänsä viikossa tyypillisesti yli 40 tuntia töitä.
Kyselyyn vastanneista lähes kaksi kolmasosaa työskentelee tehtävissä, joissa he ovat esihenkilöasemassa tai joissa on muuta johtamis- tai työnjakovastuuta. Suoria alaisia on 18 prosentilla vastanneista.
Teemat
Haitallinen kuormitus
Vastaajilta kysyttiin, paljonko tietyt tekijät aiheuttavat heille haitallista kuormitusta heidän työssään. Eniten haitallista kuormitusta korkeakoulutetuille aiheuttaa kiire ja usean asian tekeminen yhtä aikaa. Myös liiallinen työmäärän ja häiritsevien keskeytysten koettiin aiheuttavan. Noin 40–60 prosenttia vastanneista oli kokenut näiden tekijöiden aiheuttavan työssä haitallista kuormitusta melko paljon tai paljon.
Myös työn ja vapaa-ajan välisen rajan hämärtyminen, organisaatiomuutokset, taukojen vähäisyys ja työtilojen epäkäytännöllisyys olivat yleisiä haitallisen kuormituksen aiheuttajia korkeakoulutetuille. Noin 20–30 prosenttia vastaajista koki paljon tai melko paljon näistä tekijöistä aiheutuvaa haitallista kuormitusta.
Haitallisen kuormituksen kokemukset olivat yleisempiä julkisella sektorilla työskentelevillä, naisilla ja johtavassa asemassa työskentelevillä kuin muilla ryhmillä.
Psyykkiset vaikeudet ja suoriutuminen
Kyselyn mukaan jopa noin neljännes vastanneista kokee psyykkisien ongelmien, kuten stressin, väsymyksen ja tarkkaavaisuuden häiriöiden haittaavan työsuoriutumistaan vähintään melko paljon. Vastanneista 5 prosenttia kertoi niiden haittaavan suoriutumista paljon.
Heiltä, jotka olivat kokeneet työsuoritusta haittaavia psyykkisiä vaikeuksia, kysyttiin myös missä määrin vaikeudet olivat aiheutuneet työstä. Vaikeuksia kokeneista 22 prosenttia katsoi, että vaikeudet olivat johtuneet täysin omasta työstä, ja vaikeuksia kokeneista 52 prosenttia arvioi vaikeudet osittain työstä johtuviksi.
Heistä, jotka olivat kokeneet melko paljon tai paljon psyykkisiä vaikeuksia, 31 prosenttia arvioi ne kokonaan työperäisiksi. Vain 8 prosenttia heistä katsoi, että niiden syys oli kokonaan muualla kuin työssä.
Julkisella ja korkeakoulusektorilla suoriutumista haittaavia psyykkisiä vaikeuksia koettiin enemmän kuin yksityisellä. Julkisella sektorilla myös korostuu kokemus ongelmien työperäisyydestä. Jopa 35 prosenttia julkisella sektorilla työskentelevistä, vähintään melko paljon suoriutumista haittaavia vaikeuksia kokeneista koki niiden johtuneen täysin työstä.
Työuupumus ja palautuminen
Vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten suurena riskinä he pitävät työuupumusta omassa työssään. Vastaajista 38 prosenttia koki riskin melko suureksi tai suureksi. Vähäisenä riskiä piti 50 prosenttia vastaajista. Vain 12 prosentin mielestä heillä ei ollut lainkaan työuupumusriskiä.
Työuupumusriski oli selkeästi yhteydessä kokemukseen työstä palautumisen laadusta. Työuupumusriskinsä suureksi arvioineista 20 prosenttia koki palautuvansa työstä yleensä huonosti ja 46 prosenttia melko huonosti.
Myös työuupumusriskin suhteen julkisella sektorilla työskentelevien tilanne näytti erityisen huolestuttavalta. Tässä aineistossa julkisella sektorilla työskentelevistä korkeakoulutetuista peräti 48 prosenttia arvioi työuupumusriskinsä melko suureksi tai suureksi.
Työnteon sijainnit ja etätyö
Vastaajista 65 prosenttia teki eniten töitä työnantajien tiloissa, 32 prosenttia kotona ja 2 prosenttia asiakkaan tai yhteistyökumppanin tiloissa. Vastaajista 17 prosenttia ei tehnyt lainkaan etätyötä, ja 51 prosenttia teki etätöitä enintään 1–2 päivää viikossa. Pelkästään tai lähes pelkästään etätöitä teki 10 prosenttia vastaajista. Julkisella sektorilla pääasiassa kotona töitä teki 20 prosenttia vastaajista. Yksityisellä sektorilla ja korkeakouluissa työskentelevistä noin 40 prosenttia teki eniten töitä kotona.
Matkatyön määrä
Matkatyötä tekeville akavalaisille kertyy vuoden aikana kotimaassa keskimäärin noin kuusi matkapäivää ja ulkomailla noin kolme matkapäivää. Yli 25 matkapäivää kertyi 17 prosentille vastaajista, ja 45 prosentille ei matkapäiviä kerry lainkaan. Eniten matkatyötä tehtiin yksityisellä sektorilla.
Osaamisen kehittäminen ja koulutukseen osallistuminen
Suuri enemmistö akavalaisista, 78 prosenttia, pitää osaamisensa kehittämistä tärkeänä. Kaikilla sektoreilla mahdollisuudet oman osaamisen kehittämiseen työssä nähdään hyviksi. Parhaat mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen on korkeakouluissa työskentelevillä.
Vastaajista 71 prosenttia oli edellisen vuoden aikana osallistunut työnantajan maksamaan koulutukseen. Lisäksi omakustanteiseen koulutukseen oli osallistunut noin 12 prosenttia vastaajista.
Tekoälyn käyttö ja osaamisen kehittäminen
Puolet vastaajista kertoi hyödyntävänsä tekoälysovelluksia työssään. Kolme neljästä oli kuitenkin vähintäänkin kokeillut tekoälysovelluksia. Tekoälyn aktiivikäyttäjiä oli noin neljännes. He hyödyntävät tekoälysovelluksia työssään vähintään kerran viikossa.
Itseopiskelu on selvästi yleisin tapa kehittää omaa tekoälyosaamista. Noin puolet kaikista vastaajista oli opiskellut itsenäisesti tekoälysovellusten käyttöä. Maksuttomiin koulutuksiin oli osallistunut noin neljännes vastaajista. Niistä vastaajista, jotka olivat edellisen 12 kuukauden aikana osallistuneet työnantajan maksamiin koulutuksiin, noin viidennes oli ollut tekoälyn käyttöön liittyvissä koulutuksissa.
Tekoälyasenteet
Valtaosa vastanneista, 58 prosenttia, katsoo että omaa osaamista tekoälysovellusten käytössä on syytä kehittää tulevan työllistyvyyden näkökulmasta. Toisaalta noin 40 prosenttia ei näe vahvaa yhteyttä tekoälyosaamisensa ja työllistyvyytensä välillä. Erot julkista ja yksityistä sektoria edustavien vastaajien välillä ovat merkittävät siinä, miten tekoälyosaamisen katsotaan liittyvän omaan työllistyvyyteen.
Tekoälyn käytön työtä tehostavat vaikutukset eivät näy vastaajille vielä selkeinä. Karkeasti ottaen niitä, jotka olivat kokeneet tekoälysovellusten työtä tehostavaa vaikutusta oli suurin piirtein yhtä paljon kuin niitä, jotka olivat toista mieltä. Aktiivikäyttäjistä kuitenkin 78 prosenttia koki, että saavat tekoälysovellusten avulla samassa ajassa enemmän aikaan.
Akavalaiset vaikuttavat kokonaisuutena olevan verraten vähän huolissaan siitä, miten he sopeutuvat tekoälyn mukanaan tuomiin muutoksiin työelämässä. Vain reilu 4 prosenttia ilmaisi selkeästi huolta sopeutumisestaan, samaan aikaan kun yli puolet vastaajista ei vaikuta kokevan lainkaan huolta sopeutumisestaan.
Lisätiedot
Akava Works julkaisee työolotutkimuksen havaintoja syksyllä 2024 ja alkuvuodesta 2025 useassa osassa.
-
Arttu Piri Siirry henkilön sivulle
erityisasiantuntija, työelämän tutkimus ja tiedontuotanto
