Perusasteen koulutuksen varassa olevien miesten ja naisten asema työmarkkinoilla

Alle 40-vuotiaiden perusasteen koulutuksen suorittaneiden naisten työllisyysaste on matala verrattuna saman koulutustaustan miehiin. Tähän ryhmään kuuluvat naiset ovat lisäksi harvemmin työllisiä kuin saman ikäiset korkeammin koulutetut naiset. Korkeintaan perusasteen suorittaneiden naisten työttömyysaste on korkeampi kuin miesten, mutta ero on pieni. Maaliskuussa 2020 alkaneen koronakriisin vuoksi työttömien ja lomautettujen perusasteen koulutuksen varassa olevien naisten määrä kasvoi suhteellisesti enemmän kuin miesten. Opiskelun, varusmiespalveluksen ja työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi perheen hoitaminen on yleinen syy sille, että alle 40-vuotiaat naiset jättäytyvät työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Artikkelin tulokset tukevat johtopäätöstä, että työmarkkinoiden polarisaation vuoksi matalasti kouluttautuneiden naisten työpaikkoja on kadonnut. Toisaalta hoivavastuu voi haitata korkeintaan perusasteen suorittaneiden naisten työllistymistä.

Ohessa artikkeli pdf-tiedostona.

Perusasteen koulutuksen varassa olevien miesten ja naisten asema työmarkkinoilla Artikkeli 8_2020

Korkeakoulutettujen työttömien määrä lisääntynyt nopeasti – työttömyyskatsaus huhtikuu 2020

Lomautettujen määrä on kevään aikana lisääntynyt huomattavasti muuta työttömyyttä enemmän. Lomautetut mukaan lukien korkeakoulutettujen työttömien määrä oli maaliskuun lopussa 45 360 henkilöä. Määrä on 11 017 henkilöä (+32,1 %) enemmän, kuin vuotta aiemmin. Olemme julkaiseet lomautuksista erillisen katsauksen.

Akava julkaisee kuukausittain työttömyyskatsauksen. Katsauksessa avataan korkeakoulutettujen työttömyyslukuja. Luvut perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoihin. Työttömyyskatsauksen luvut eivät sisällä lomautettuja.

Ohessa huhtikuun 2020 työttömyyskatsaus pdf-tiedostona

Korkeakoulutettujen työttömien määrä lisääntynyt nopeasti Työttömyyskatsaus huhtikuu 2020

Koulutus ja toimeentulo

Korkeakoulutetut hajauttavat varallisuutensa paremmin erilaisten varallisuuslajien kesken kuin matalammin kouluttautuneet. Heillä on yleensä likvidi puskurirahasto, josta varoja voi purkaa helposti toimeentulon heikentyessä. Lisäksi korkeakoulutetut sijoittavat yleisemmin ja enemmän varallisuutta omaisuustuloja tuottaviin varallisuuden lajeihin. Koulutus myös suojaa kotitalouksia velkaantumisongelmilta.

Ohessa artikkeli pdf-tiedostona

Koulutus_ja_toimeentulo Artikkeli 6_2020

Työolot – kadotettu avain pidempään työuraan?

Kirjoittajat

Petri Böckerman ja Pekka Ilmakunnas

Yhteenveto

Artikkelissa tarkastellaan koettujen työolojen ja johtamisen merkitystä eläkkeelle siirtymiseen. Työntekijöiden kokema työn vaarallisuus ja siihen liittyvät haitat sekä alentavat ikääntyneiden työntekijöiden työtyytyväisyyttä. Tämä puolestaan aikaistaa lisääntyneiden eläkeaikomusten välityksellä havaittua eläkkeelle siirtymistä. Toisaalta uusilla johtamiskäytännöillä on päinvastainen vaikutus. Ne myöhentävät eläkkeelle siirtymistä.

Tulokset perustuvat tutkimukseen, joka käyttää Tilastokeskuksen työolotutkimuksen työoloja kuvaavien muuttujien lisäksi Tilastokeskuksen ja Eläketurvakeskuksen rekisteriaineistoihin perustuvia seurantatietoja henkilöiden työmarkkina-aseman todellisista muutoksista.

Lue artikkeli (pdf)

Työolot – kadotettu avain pidempään työuraan? Akava Works -artikkeli 5/2020

Korkeakoulutettujen työttömien määrä lisääntynyt – työttömyyskatsaus maaliskuu 2020

Korkeakoulutettujen työttömyys on kasvusuunnassa. Korkeakoulutettuja työttömiä oli vuoden 2020 helmikuun lopussa yhteensä 35 654. Määrä on 1 084 henkilöä (+3,1  prosenttia) enemmän kuin vuotta aiemmin.

Katsauksen julkaisuajankohtana on selvää, että maaliskuusta alkaen työllisyystilanne on heikentynyt rajusti koronaviruksen leviämisen ja sen ehkäisemiseksi tehtyjen toimien seurauksena.

Akava julkaisee kuukausittain työttömyyskatsauksen. Katsauksessa avataan korkeakoulutettujen työttömyyslukuja. Luvut perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoihin. Katsauksen luvut eivät sisällä lomautettuja.

Ohessa katsaus pdf-tiedostona.

Korkeakoulutettujen työttömien määrä lisääntynyt Työttömyyskatsaus maaliskuu 2020 Artikkeli 4_2020

Keitä ovat perusasteen koulutuksen varassa olevat?

Tässä yhteydessä haetaan lukumäärätietoja, kuinka moni henkilö on töissä, työtön tai työvoiman ulkopuolella. Henkilön pääasiallisen toiminnan tarkastelussa kiinnitetään erityisesti huomiota ikäryhmiin ja mahdollisiin eroihin niiden välillä. Iän huomioiminen voi olla myös jatkossa tarpeen, kun haetaan ratkaisuja perusasteen varaan jääneiden työllistymisen edistämiseksi.

Enintään perusasteen suorittaneita 18–64-vuotiaita henkilöitä oli vuoden 2017 lopulla 577 000. Suurin osa heistä on miehiä. Suhteellisesti eniten perusasteen varassa olevia on yli 59-vuotiaiden ja alle 25-vuotiaiden keskuudessa. Pääasialliselta toiminnaltaan perusasteen varassa olevat ovat varsin heterogeeninen ryhmä.

Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on heikompi kuin muilla koulutusasteilla. Tästä huolimatta selvästi suurin yksittäinen ryhmä työikäisissä enintään perusasteen suorittaneissa on työlliset, joita oli vuoden 2017 lopulla 256 000.

Artikkeli on käytettävissä ohessa pdf-tiedostona

Keitä ovat perusasteen varassa olevat Akava Works -artikkeli 3_2020

Korkeakoulutettujen työttömien määrä lisääntynyt – helmikuun 2020 työttömyyskatsaus

Korkeakoulutettuja työttömiä oli vuoden 2020 tammikuun lopussa yhteensä 36 561. Määrä on 856 henkilöä (+2,4 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömistä alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 19 770 (muutos vuoden aikana +2,1 %) ja ylemmän 15 482 (+2,6 %). Tutkija-asteen koulutuksen suorittaneita oli työttömänä 1 309 (+4,2 %).

Kaikkiaan vuoden 2020 tammikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Suomessa 232 316, joka on 1,7 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Akava julkaisee kuukausittain työttömyyskatsauksen. Katsauksessa avataan korkeakoulutettujen työttömyyslukuja. Luvut perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoihin. Luvut eivät sisällä lomautettuja.

Katsaus on käytettävissä ohessa pdf-tiedostona

Korkeakoulutettujen työttömien määrä lisääntynyt Työttömyyskatsaus helmikuu 2020

Akava Works -kyselytutkimus: Matka-aikakysely 2019

Akava Works toteutti yhdessä akavalaisten neuvottelujärjestöjen kanssa kyselyn työhön liittyvästä matkustamisesta, matka-ajan korvaamisesta ja matkustamisen kuormittavuudesta ja turvallisuudesta.

Tavoitteena oli selvittää korkeakoulutettujen ja muiden kuin korkeakoulutettujen palkansaajien osalta:

  1. Kuinka paljon työn vuoksi matkustetaan kotimaassa ja ulkomailla?
  2. Kuinka työajan ulkopuolella tapahtuva matkustaminen korvataan?
  3. Missä määrin työmatkojen koetaan lisäävän työn kuormittavuutta?
  4. Minkälaisia uhkia työn vuoksi matkustavat kokevat?
  5. Kuinka työpaikoilla huolehditaan työmatkojen kuormittavuudesta ja turvallisuudesta?

Aineiston keruun toteutti tammikuussa 2019 Kantar TNS. Kyselyyn vastasi 1 040 korkeakoulutettua (vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittanutta), joista 950 oli palkansaajia ja 1 131 muuta kuin korkeakoulutettua, joista 1016 oli palkansaajia. Aineisto rajattiin palkansaajiin ja havainnot painotettiin niin, että painotettu aineisto vastasi sukupuoli-, ikä- ja koulutusrakenteeltaan kyselyn perusjoukkoa (18–64-vuotiaat palkansaajat).

Tutustu kyselyyn

Matka-aikakysely 2019

 

Korkeakoulutettujen työttömien määrä lisääntynyt – tammikuun 2020 työttömyyskatsaus

Työttömistä alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 19 535 (muutos vuoden aikana +1,1 %) ja ylemmän 15 620 (+2,2 %). Tutkija-asteen koulutuksen suorittaneita oli työttömänä 1 276 (+6,1 %).

Kaikkiaan vuoden 2019 lopussa työttömiä työnhakijoita oli Suomessa 235 046, joka on 2,5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Korkeakoulutusta matalammilla koulutusasteilla työttömien määrä vähenee edelleen.

Akava julkaisee kuukausittain työttömyyskatsauksen. Katsauksessa avataan korkeakoulutettujen työttömyyslukuja. Luvut perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoihin. Luvut eivät sisällä lomautettuja

Katsaus on käytettävissä ohessa

Korkeakoulutettujen työttömien määrä lisääntynyt Työttömyyskatsaus tammikuu 2020