Paikallinen sopiminen ja henkilöstöedustus yritysten hallinnossa Akavan luottamusmiesbarometri 2019

Tuoreen barometrin tulosten mukaan YTN:n sopimusaloilla noin yhdeksän luottamusmiestä kymmenestä ja JUKOn sopimusaloilla noin kahdeksan luottamusmiestä kymmenestä ilmoitti, että työpaikalla oli käytetty työehtosopimuksen mukaista mahdollisuutta paikalliseen sopimiseen.

Luottamusmiesten tiedon saannin ongelmat ovat YTN:n sopimusaloilla yleisempiä kuin JUKOn sopimusaloilla. YTN:n luottamusmiehistä 23 prosenttia ja JUKOn luottamusmiehistä kahdeksan prosenttia raportoi, että ei saa lainkaan tietoa edustamiensa työntekijöiden ansiokehityksestä.

Akavan luottamusmiesbarometri on joka toinen vuosi akavalaisille luottamusmiehille tehtävä kysely. Kysely toteutettiin helmikuussa 2019 kolmatta kertaa. Kyselyyn vastasivat valtion akavalaiset pääluottamusmiehet ja neuvottelijat, kuntien, seurakuntien ja yliopistojen akavalaiset pääluottamusmiehet sekä yritys- ja järjestösektorin akavalaiset luottamusmiehet. Raportissa eri henkilöstöedustajaryhmistä käytetään yhteistä nimitystä ”luottamusmies”. Vuonna 2019 kyselylomake lähetetiin 2 303 luottamusmiehelle, joista 914 vastasi kyselyyn. Vastausaste oli 40 prosenttia.

 

 

Paikallinen sopiminen ja henkilöstöedustus yritysten hallinnossa Akavan luottamusmiesbarometri 2019 – artikkeli 142019

Tulevaisuuden työelämä lukiolaisten silmin

Lukiolaisbarometrin alustavien tulosten mukaan lukiolaiset korostavat vastauksissaan vuorovaikutusaitoja, ihmisläheisyyttä ja oikeanlaisen osaamisen merkitystä. Nämä korostuivat esimerkiksi koulutusalavalinnoissa sekä työelämän merkitykseen tai menestymiseen liittyvissä kysymyksissä. Myös matkustaminen ulkomailla nähtiin tärkeänä.

Vaikka lukiolaiset osoittivat kiinnostusta matkustamiseen, he vastasivat suhteellisen maltillisesti Suomen EU-jäsenyyttä ja maahanmuuttoa koskeviin kysymyksiin. Digitaalisuus on vahvasti osa nuorten elämää sekä arjessa että opiskelumaailmassa. Lukiolaiset käyttävät digitaalisia työympäristöjä ja laitteita pääosin työvälineenä uuden tiedon hankkimiseen ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen. Medialukutaito nousi yhdeksi tulevaisuuden työelämän keskeisistä teemoista.

Tulevaisuuden työelämä lukiolaisen silmin Akava Works -artikkeli 13/2019

Korkeakoulutettujen työttömien määrä edellisvuoden tasolla, mutta nousu on alkanut – työttömyyskatsaus lokakuu 2019

Korkeakoulutettuja työttömiä oli vuoden 2019 syyskuun lopussa yhteensä 34 305. Määrä on 6 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömistä alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 17 968 (muutos vuoden aikana −1,2 %) ja ylemmän 15 091 (+0,9 %). Tutkija-asteen koulutuksen suorittaneita oli työttömänä 1 246 (+7,6 %).

Korkeakoulutettujen työttömien määrä edellisvuoden tasolla, mutta nousu on alkanut Työttömyyskatsaus lokakuu 2019

 

Korkeakoulutettujen työttömien määrä edellisvuotta alhaisemmalla tasolla, mutta nousu alkanut – työttömyyskatsaus syyskuu 2019

Korkeakoulutettuja työttömiä oli elokuun 2019 lopussa yhteensä 36 406. Määrä on 605 henkilöä eli 1,6 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Työttömistä alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 18 826 (muutos vuoden aikana −2,8 %) ja ylemmän 16 259 (−0,5 %). Tutkija-asteen koulutuksen suorittaneita oli työttömänä 1 321 (+0,8 %) eli määrä on jo viimevuotista suurempi.

Akava julkaisee kuukausittain työttömyyskatsauksen. Katsauksessa avataan korkeakoulutettujen työttömyyslukuja. Luvut perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoihin. Luvut eivät sisällä lomautettuja.

 

Korkeakoulutettujen työttömien määrä edellisvuotta alhaisemmalla tasolla mutta nousu alkanut Työttömyyskatsaus syyskuu 2019

Koulutus ja elinkaaritulot

Elinkaarituloilla viitataan koko henkilön koko elinkaaren aikana kertyneisiin tuloihin. Tähän sisältyy kaikenlaiset tulot, muodostuivatpa ne palkoista, pääomatuloista, eläkkeistä tai sosiaalietuuksista. Elinkaarituloihin keskittyvä tarkastelu on laajempi kuin tuloja koskevassa keskustelussa yleensä.

Elinkaaritulojen ja koulutusasteen tarkastelusta käy ilmi, että kouluttautuminen kannattaa Suomessa. Mitä korkeampi koulutustaso on, pääsääntöisesti sitä korkeammat ovat käytettävissä olevat tulot elinkaaren lähes jokaisessa vaiheessa. Koulutusasteiden sisällä on kuitenkin hajontaa, sillä valitulla tutkinnolla voi olla suuret vaikutukset tulotasoon. Tuloksia tarkastellessa on hyvä huomioida, että esitetyissä arvioissa merkittävintä ovat pikemmin eri tutkintojen ja koulutusasteiden keskinäinen sijoitus eivätkä niinkään euromääräiset summat.

 

 

Koulutus ja elinkaaritulot Artikkeli 10_2019

Korkeakoulutettujen työttömien määrä edellisvuotta matalammalla tasolla, mutta nousu on alkanut – työttömyyskatsaus elokuu 2019

Työttömyys on kääntymässä nousuun. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrä on vielä edellisvuotta alhaisemmalla tasolla, mutta kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistettu trendi näyttää työttömyyden kääntyneen jo noususuuntaan. Korkeakoulutettuja työttömiä oli heinäkuun 2019 lopussa yhteensä 44 645. Määrä on 1 574 henkilöä eli 3,4 prosenttia alhaisempi kuin vuotta aiemmin.

Akava julkaisee kuukausittain työttömyyskatsauksen. Katsauksessa avataan korkeakoulutettujen työttömyyslukuja. Luvut perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoihin. Luvut eivät sisällä lomautettuja.

 

Korkeakoulutettujen työttömien määrä edellisvuotta matalammalla tasolla, mutta nousu alkanut Työttömyyskatsaus elokuu 2019 – artikkeli 9/2019

Korkeakoulutettujen työttömien määrä on edellisvuotta alhaisemmalla tasolla, mutta lasku pysähtynyt – työttömyyskatsaus toukokuu 2019

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrä on edellisvuotta matalammalla tasolla, mutta kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistettu trendi näyttää työttömyyden laskun pysähtyneen. Korkeakoulutettuja työttömiä oli vuoden 2019 huhtikuun lopussa yhteensä 33 056. Määrä on 2 551 henkilöä eli 7,2 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin.

Akava julkaisee kuukausittain työttömyyskatsauksen. Katsauksessa avataan korkeakoulutettujen työttömyyslukuja. Luvut perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoihin. Luvut eivät sisällä lomautettuja.

Lue lisää:

Työttömyyskatsaus, toukokuu 2019 (pdf)

Korkeakoulutettujen työttömien määrä on edellisvuotta matalammalla tasolla, mutta lasku on pysähtynyt – työttömyyskatsaus huhtikuu 2019

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrä on edellisvuotta alhaisemmalla tasolla, mutta kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistettu trendi näyttää työttömyyden laskun pysähtyneen. Korkeakoulutettuja työttömiä oli vuoden 2019 maaliskuun lopussa yhteensä 33 317. Määrä on 3 144 henkilöä eli 8,6 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin.

Akava julkaisee kuukausittain työttömyyskatsauksen. Katsauksessa avataan korkeakoulutettujen työttömyyslukuja. Luvut perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoihin. Luvut eivät sisällä lomautettuja.

Ohessa katsaus pdf-tiedostona:
Korkeakoulutettujen työttömien määrä edellisvuotta matalammalla tasolla mutta lasku on pysähtynyt Tyottomyyskatsaus huhtikuu 2019

Korkeakoulutettujen työttömien määrä vähentyy hidastuvasti – työttömyyskatsaus maaliskuu 2019

toimistossa turkoosi

Maaliskuun 2019 työttömyyskatsaus osoittaa, että korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrän vähentymisnopeus on hidastunut, mutta vauhti on edelleen hyvää. Korkeakoulutettuja työttömiä oli vuoden 2019 helmikuun lopussa yhteensä 34 570. Vähennystä vuotta aiempaan verrattuna tuli 3 696 henkilöä eli 9,7 prosenttia.

Työttömistä alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 18 557 (muutos vuoden aikana −10,5 %) ja ylemmän 14 792 (−8,4 %). Tutkija-asteen koulutuksen suorittaneita oli työttömänä 1 221 (−11,6 %).

Akava julkaisee kuukausittain työttömyyskatsauksen. Katsauksessa avataan korkeakoulutettujen työttömyyslukuja. Luvut perustuvat TEM:in työnvälitystilastoihin.

Korkeakoulutettujen työttömien määrä vähentyy vauhdilla – työttömyyskatsaus helmikuu 2019

etätyötä turkoosi

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien  määrä vähenee hyvää vauhtia. Korkeakoulutettuja työttömiä oli vuoden 2019 tammikuun lopussa yhteensä 35 705. Vähennystä vuotta aiempaan verrattuna tuli 4 372 henkilöä eli 10,9 prosenttia. Työttömistä alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 19 365 (muutos vuoden aikana −11,1 %) ja ylemmän 15 084 (−10,7 %). Tutkija-asteen koulutuksen suorittaneita oli työttömänä 1 256 (−11,0 %).

Kaikkiaan tammikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Suomessa 236 371, joka on 12,2 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Akava julkaisee kuukausittain työttömyyskatsauksen. Katsauksessa avataan korkeakoulutettujen työttömyyslukuja. Luvut perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoihin.

Ohessa katsaus pdf-tiedostona.