Työolotutkimus 2026

• Vastanneista 58 prosenttia oli naisia ja 41 prosenttia miehiä.
• Suurin ikäryhmä oli 40–49-vuotiaat, joita oli 29 prosenttia vastanneista. Alle 30-vuotiaita oli 9 prosenttia ja vähintään 60-vuotiaita 12 prosenttia.
• Yli puolet vastauksista oli joko Uudenmaan tai muun Etelä-Suomen suuralueelta.
• Ylempi korkeakoulututkinto oli 59 prosentilla vastanneista ja alempi korkeakoulututkinto 30 prosentilla vastanneista.

• Vastanneista 42 prosenttia työskenteli yksityisellä sektorilla ja 43 prosenttia julkisella sektorilla sisältäen valtion, kuntasektorin ja hyvinvointialueet.
• Suurimmat toimialat olivat opetus- ja kasvatusala, terveysala ja julkinen hallinto.

• Eniten haitallista kuormitusta aiheuttavat usean asian tekeminen yhtä aikaa, kiire ja kireät aikataulut, häiritsevät keskeytykset ja liiallinen työmäärä.
  • Vastanneista noin 50–70 prosenttia koki näiden tekijöiden aiheuttavat haitallista kuormitusta työssä melko paljon tai paljon.
• Seuraavaksi kuormittavimpia olivat johtamiseen liittyvät syyt, organisaatiomuutokset ja tietojärjestelmät ja ohjelmistot.
  • Noin 40 prosenttia vastaajista katsoi näiden aiheuttavan haitallista kuormitusta melko paljon tai paljon.
• Kokonaisuutena haitallista kuormitusta aiheuttavat tekijät muodostavat neljä pääluokkaa:
  
  • 1. Liian suuri työn määrä
  • 2. Työn epävarmuustekijät
  • 3. Työn läikkyminen vapaa-ajalle
  • 4. Työympäristötekijät

• Omaa työuupumusriskiään melko suurena tai suurena piti 52 prosenttia vastanneista. Osuus on kasvanut kahdessa vuodessa (Työolotutkimus 2024) 14 prosenttiyksikköä.
• Vastanneista 20 prosenttia katsoo palautuvansa työstä hyvin, ja 26 prosenttia kokee palautuvansa työstä huonosti tai melko huonosti.
• Vastanneista 34 prosenttia katsoo psyykkisten vaikeuksien kuten stressin tai väsymyksen haittaavan työssä suoriutumista melko paljon tai paljon. Näitä vaikeuksia kohdanneista 18 prosenttia on sitä mieltä, että ne ovat aiheutuneet kokonaan työstä. 

• Omaan työhönsä melko tai erittäin tyytyväisiä oli 68 prosenttia vastanneista. Vastanneista 50–60 prosenttia koki työn imuun kuuluvia tekijöitä, kuten innostuneisuutta työstä, vähintään muutaman kerran viikossa.

• Vastanneista valtaosa oli kohtalaisen tyytyväisiä esihenkilötyöhön organisaatiossaan. Esimerkiksi 50 prosenttia vastanneista oli täysin samaa mieltä väitteestä ”Esihenkilöni kohtelee alaisiaan oikeudenmukaisesti”.
• Vastanneet suhtautuivat kriittisemmin organisaatioiden kestävää työkulttuuria ylläpitävään johtamiseen tapaan. Esimerkiksi vain 12 prosenttia oli täysin samaa mieltä väitteestä ”Johto pitää työntekijöiden psykologista terveyttä yhtä tärkeänä kuin tuloksellisuutta”.

• Vähintään viikoittain etätyötä tekee yli 50 prosenttia vastanneista. Noin neljännes ei tee lainkaan etätyötä. Korkeakoulutettuja toimii esimerkiksi koulutuksen, kasvatuksen ja terveydenhuollon aloilla monissa ammateissa, joissa on rajalliset mahdollisuudet etä- tai hybridityöhön.

• Valtaosa vastanneista on tyytyväisiä etä- ja lähityön määrän suhteeseen sekä tapaan, jolla hybridityön käytännöistä on sovittu työpaikalla. Noin viidennes vastaajista ei kuitenkaan ole tyytyväisiä etä- ja lähityön määrän suhteeseen tai tapaan, jolla käytännöistä on sovittu.  

• Tyytyväisyys työpaikan hybridityön käytäntöihin oli yhteydessä esimerkiksi alhaisempaan haitalliseen kuormitukseen, alhaisempaan työuupumusriskiin, parempaan työtyytyväisyyteen, korkeampaan työn imuun ja työn parempaan tuloksellisuuteen.
• Vastanneista 45 prosentilla ei ollut vuoden aikana lainkaan matkatyöpäiviä kotimaassa tai ulkomailla. Matkatyöpäiviä tehneillä niitä oli keskimäärin 8. Vastanneilla oli keskimäärin 5 kotimaan matkatyöpäivää ja keskimäärin 2 ulkomaan matkapäivää.

Akavalaiset vastaajat arvostavat osaamisen kehittämisen hyvin korkealle. Peräti 52 prosenttia vastaajista piti oman osaamisen kehittämistä erittäin tärkeänä.

Suurin osa vastaajista koki mahdollisuudet osaamisensa kehittämiseen työssä vähintäänkin melko hyviksi. Kuitenkin noin 25 prosenttia vastaajista arvioi ne huonoiksi tai melko huonoiksi.

Noin kolmasosa vastanneista ei ollut edellisen vuoden aikana osallistunut lainkaan työnantajan kustantamaan tai omakustanteiseen työhön liittyvään koulutukseen. Koulutukseen osallistuneista 40 prosentilla kertyi yhteensä enintään 2 koulutuspäivää vuoden aikana. Yhtä suurella joukolla niitä kertyi yhteensä 3–5. Vastanneista 17 prosentille kertyi 6–10 koulutuspäiviä ja vain 6 prosentille yli 10.

Julkaisemme tekoälyn käyttöä koskevia tuloksia myöhemmin.

Tyytyväisyyttä palkkauksen ja palkitsemiseen mittaavat kysymykset jakoivat vastaajia.

Positiivisimmin vastaajat suhtautuivat väitteeseen ”Pidän työpaikkani palkkarakennetta oikeudenmukaisena”. Sen kanssa täysin tai osittain samaa mieltä oli 48 prosenttia vastaajista ja vastaavasti täysin tai osittain eri mieltä 44 prosenttia.

Negatiivisimmin suhtauduttiin väitteeseen ”Työpaikallani palkitaan hyvistä työsuorituksista”. Vastaajista 57 prosenttia oli joko täysin tai osittain eri mieltä väitteen kanssa. Samaa mieltä sen kanssa oli 36 prosenttia vastaajista.