Johdanto
Tässä Akava Worksin katsaussarjassa tarkastellaan maahanmuuttoa keskittymällä Suomeen myönnettyjen oleskelulupien määrään. Tarkastelun pääpaino on korkean osaamistason työluvissa eli erityisasiantuntijoissa. Edellisten katsausten aikana on ollut merkkejä siitä, että oleskelulupien määrän kasvu on hidastumassa. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä oleskelulupien määrät vähenivät verrattuna vuodentakaiseen ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen. Työlupien määrät kääntyivät laskuun jo vuonna 2023.
Katsauksen lähteenä on Maahanmuuttoviraston tilastot ja tarkastelussa keskitytään ensimmäisiin oleskelulupiin. Ensimmäisten oleskelulupien saajat eivät lähtökohtaisesti asu Suomessa, jolloin heitä tarkastelemalla saa hyvän käsityksen Suomeen suuntautuvan muuttoliikkeen määrästä. Ensimmäisten oleskelulupien lisäksi katsaus käsittelee lyhyesti työn perusteella myönnettyjä jatkolupia. Nimensä mukaisesti jatkolupia myönnetään niille henkilöille, joilla on oleskelulupa ja jotka haluavat jatkaa oleskeluaan Suomessa aiemman oleskeluoikeuden umpeutuessa.
On myös tärkeää huomioida, että tässä katsaussarjassa keskitytään oleskelulupaa edellyttävään maahanmuuttoon. Oleskelulupaa ei vaadita muiden Eta-maiden tai Sveitsin kansalaisilta, sillä heillä on vapaa liikkuvuus Suomeen. Tämä tarkoittaa, ettei edellä mainittujen maiden kansalaisten tulosyitä tilastoida. Sen vuoksi on mahdotonta sanoa, paljonko muuttajia tulee Suomeen työn takia vapaan liikkuvuuden maista vuosi- saati vuosineljännestasolla.
Oleskelulupa sallii nimensä mukaisesti pidempiaikaisen eli yli 90 vuorokauden ylittävän oleskelun Suomessa. Lupaa haetaan pääasiassa kolmen eri syyn perusteella: työn, opiskelun tai perhesyiden. Oleskelulupaa ei vaadita henkilöltä, jolla on toisen EU-maan, Norjan, Islannin, Liechtensteinin tai Sveitsin kansalaisuus. Näistä maista on vapaa liikkuvuus, mutta niiden kansalaisten tulisi rekisteröidä oleskeluoikeutensa, jos he aikovat oleskella maassa yli kolme kuukautta. Oleskelulupien ja vapaan liikkuvuuden lisäksi kolmas väylä Suomeen on kansainvälinen suojelu.
Tässä katsauksessa keskitytään pelkästään ensimmäisiin oleskelulupiin. Ensimmäistä oleskelulupaa hakee henkilö, joka hakee ensimmäistä kertaa oleskelulupaa Suomeen. Ensimmäisen oleskeluluvan voimassaolon umpeutuessa maassaoloa on mahdollista jatkaa hakemalla oleskeluluvan jatkoa tai pysyvää oleskelulupaa.
Oleskelulupamäärät kasvoivat aavistuksen vuodentakaisesta
Vuoden 2024 toisella vuosineljänneksellä (huhti–kesäkuu) myönnettiin yhteensä 12 125 ensimmäistä oleskelulupaa (kuvio 1). Perhesyistä lupia myönnettiin 4 598, työn perusteella 3 151, opiskelun perusteella 4 160 ja muista syistä 216. Myönnettyjen oleskelulupien kokonaismäärä nousi aavistuksen (+184) verrattuna vuoden 2023 vastaavaan vuosineljännekseen. Lupamääriä nostivat erityisesti opiskelun perusteella myönnetyt oleskeluluvat (+733), kun vastaavasti työn (-303) ja perhesyiden (-300) perusteella myönnettiin vähemmän lupia kuin vuotta aiemmin. Myös muista määrittämättömistä syistä myönnettyjen oleskelulupien määrä kasvoi hieman (+54).
Opiskelijoiden oleskeluluville on ominaista suuri kausivaihtelu. Tyypillisesti lupamäärät ovat pienimmillään vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, minkä jälkeen määrät nousevat ja ovat korkeimmillaan vuoden kolmannella neljänneksellä eli syyslukukauden alkamisen aikoihin. Tämän vuoden toisella neljänneksellä opiskelun perusteella myönnettiin enemmän lupia kuin koskaan aiemmin vastaavalla vuosineljänneksellä. Jos määrät tyypilliseen tapaan vielä nousevat seuraavalla vuosineljänneksellä, opiskelijoiden oleskelulupien määrä nousee mahdollisesti ennätykselliselle tasolle seuraavaan katsaukseen mennessä.
Kuvio 1: Myönnetyt oleskeluluvat vuosineljänneksittäin hakijaryhmän mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Työntekijän oleskelulupa myönnetään kaksivaiheisesti. TE-toimisto tekee työntekijän oleskelulupahakemukseen osaratkaisun ja Maahanmuuttovirasto lopullisen päätöksen. TE-toimiston osaratkaisu perustuu kokonaisharkintaan, jossa muun muassa selvitetään, ovatko hakijan toimeentulo ja työnantajan kyky huolehtia työnantajavelvoitteista riittäviä. Lisäksi oleellinen osa TE-toimiston ratkaisua on niin sanottu saatavuusharkinta, jossa selvitetään, onko työtehtävään saatavilla kohtuullisessa ajassa työvoimaa Suomen ja EU-/Eta-maiden työmarkkinoilta.
Erityisasiantuntijan työluville on tiukka seula. Ensinnäkin erityisasiantuntijan työtehtäviltä vaaditaan korkean tason erityisosaamista. Tyypillinen esimerkki tällaisesta erityisosaamisesta ovat ICT-alan työtehtävät. Lisäksi yleensä hakijalta vaaditaan korkeakoulututkintoa, ellei hänellä ole esittää erityisiä perusteita maahanmuutolle. Vuonna 2024 vaatimuksena oli myös vähintään 3 638 euron kuukausipalkka. Erityisasiantuntijoilta ei vaadita TE-toimiston osapäätöstä, kuten alemman vaativuustason työtehtävissä.
Tieteellisen tutkimuksen perusteella myönnettäviä työlupia hakevat Suomessa tutkimustyötä tekevät henkilöt. Lisäksi näitä työlupia myönnetään henkilöille, jotka tulevat Suomeen tekemään maisteritutkinnon jälkeen lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa. Toisin sanoen Suomeen jatkotutkintoa suorittamaan tuleva hakee oleskelulupaa työn, eikä opiskelun perusteella. Erityisasiantuntijoiden tapaan tutkijoilta ei vaadita TE-toimiston osapäätöstä.
Työlupien kokonaismäärät laskussa – tutkijoilla ja kausityöntekijöillä kasvua
Vuoden 2024 toisella vuosineljänneksellä työn perusteella myönnettiin 303 eli noin kymmenesosan vähemmän oleskelulupia kuin vuotta aiemmin (kuvio 2). Vielä suurempi pudotus on nähtävissä verrattaessa tuoreinta neljännestä kahden vuoden takaiseen (Q2/2022), jolloin myönnettiin 1 385 työlupaa enemmän. Pari vuotta kestäneestä laskusuunnasta huolimatta työlupien taso oli tuoreimmalla vuosineljänneksellä edelleen korkeammalla kuin vuosien 2018–2021 vastaavalla neljänneksellä.
Suurin pudotus vuodentakaisesta sekä määrällisesti että suhteellisesti mitattuna oli osaratkaisua edellyttävän työnteon eli työntekijöiden työluvissa (-565). Myös erityisasiantuntijoille myönnettiin vähemmän lupia kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana (-72). Tutkijoille (+42) sekä kausityöntekijöille (+342) myönnettiin päinvastoin aiempaa enemmän lupia. Kausityöntekijöiden lupia myönnettiin peräti yli kaksinkertainen määrä kuin vuotta aiemmin. Heidän lupamääränsä oli suurempi kuin erityisasiantuntijoiden ja tutkijoiden luvat yhteensä. On hyvä kuitenkin todeta, että kausityöntekijöiden työlupamääriin kuuluu nimensä mukaisesti suurta kausivaihtelua. Kausityöntekijöiden lupamäärät ovat korkeimmillaan vuoden toisella neljänneksellä eli huhti–kesäkuussa, kun vastaavasti heinäkuusta eteenpäin määrät ovat huomattavasti pienempiä.
Kuvio 2: Myönnetyt työluvat hakijaryhmän mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Erityisasiantuntijoiden työlupien laskutrendi pysähtymässä?
Erityisasiantuntijoiden työlupien määrä on laskenut varsin voimakkaasti viimeiset pari vuotta. Heikentyneen työmarkkinatilanteen lisäksi laskua selittää osaltaan se, että kaksi vuotta sitten Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan toi Suomeen poikkeuksellisen määrän venäläisiä erityisasiantuntijoita. Tämän jälkeen venäläisten muuttovirta kuitenkin supistui voimakkaasti, mikä laski erityisasiantuntijoiden työlupien kokonaismäärää. Erityisasiantuntijoiden työlupien laskusuunnasta huolimatta tarkempi vuosineljänneskohtainen tarkastelu osoittaa, että lupamäärät ovat pysyneet varsin muuttumattomina kolme vuosineljännestä (kuvio 3). Vaikka työlupien määrän lasku olisikin pysähtynyt, nykyinen taso on aiempaan verrattuna varsin matala. Tarkasteluhistorian aikana erityisasiantuntijoiden lupamäärät olivat pienempiä vain koronavuonna 2020.
Työntekijöiden oleskelupien määrät laskivat vuoden 2024 alussa hyvin voimakkaasti ja tämä lasku näyttäisi yhä jatkuvan. Puolessa vuodessa työntekijöiden oleskelulupien määrät ovat vähentyneet 1 208 luvalla eli 41 prosentilla. Työntekijöiden oleskelulupia myönnettiin viimeksi nykyistä vähemmän vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä eli lähes kolme vuotta sitten. Laskuun on vaikuttanut erityisesti sote-alan työntekijöiden lupamäärien voimakas väheneminen. Siinä missä vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä myönnettiin 598 työntekijän oleskelulupaa sote-alalle, tuoreimmalla vuosineljänneksellä niitä myönnettiin enää 77.
Kuvio 3: Erityisasiantuntijoiden ja osaratkaisun perusteella myönnetyt työluvat vuosineljänneksittäin (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Eniten työllistäville toimialoille yhä vähemmän erityisasiantuntijoita
ICT-ala on vuosikausia ollut Suomeen pyrkivien erityisasiantuntijoiden suurin työllistäjä. ICT-alan työlupien määrissä on ollut eniten laskua viime vuosina (kuvio 4). Vuoden aikana erityisasiantuntijoiden työlupien määrä on alalla vähentynyt 36 luvalla ja kahdessa vuodessa peräti 368 luvalla. Myös toiseksi suurimmalla työllistäjällä eli teollisuudessa työlupien määrät ovat laskeneet selvästi. Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan -toimialalla lupamäärien vähennys on ollut edellä mainittuja aloja pienempi. Kyseisen alan erityisasiantuntijoiden työlupien määrät olivat kaksi vuotta sitten kaksinkertaiset nykytilanteeseen verrattuna, kun vastaavasti ICT-alalla ja teollisuudessa lupamäärät olivat yli nelinkertaiset.
Kuvio 4: Erityisasiantuntiojille myönnetyt työluvat toimialan mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Mukaan on valittu ne toimialat, joille myönnettiin eniten työlupia tuoreimman vuosineljänneksen aikana (Q2/2024). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Erityisasiantuntijoiden jatkolupien korkea määrä heijastaa kahden vuoden takaista lupamäärien kasvua, mutta laskua jo näköpiirissä
Erityisasiantuntijan ensimmäinen työlupa on voimassa enintään kaksi vuotta, minkä jälkeen maassaoloa tulee jatkaa jatkoluvalla. Erityisasiantuntijoiden jatkolupien määrän vahva kasvutrendi jatkui tuoreimmalla vuosineljänneksellä (kuvio 5). Vuodessa lupamäärissä on nousua ollut 66 prosenttia. Toisaalta jatkolupien määrän kasvu on ollut odotettavissa. Vuonna 2022 erityisasiantuntijoille myönnettiin huomattavan paljon ensimmäisiä oleskelulupia, jotka ovat nyt umpeutuneet, mikä näkyy nyt jatkolupien määrän kasvuna.
Kuvio 5: Erityisasiantuntiojille myönnetyt jatkoluvat vuosineljänneksittäin. Lähde: Maahanmuuttovirasto
Jatkolupien kasvun taustalla ovat erityisesti venäläisten erityisasiantuntijoiden luvat (kuvio 6), joiden määrä ovat on kolminkertaistunut puolen vuoden takaisesta. Esimerkiksi erityisasiantuntijoiden toiseksi suurimman kansallisuuden, intialaisten, jatkolupamäärät ovat suunnilleen viime vuosien tasolla. Venäläisten erityisasiantuntijoiden ensimmäisissä oleskeluluvissa oli selvä nousu huhti–kesäkuussa 2022, mutta tämän jälkeen niiden määrä lähti selvään laskuun erityisesti vuoteen 2023 tultaessa. Tätä nykyä venäläisille erityisasiantuntijoille myönnetään jo selvästi vähemmän ensimmäisiä oleskelulupia kuin ennen vuotta 2022. Näin ollen venäläisten jatkolupamäärät lähtevät mitä todennäköisemmin selvään laskuun tämän vuoden heinä–syyskuussa. Sen vuoksi myös jatkolupien kokonaismäärät vähenevät jo mahdollisesti vuoden 2024 puolella.
Kuvio 6: Erityisasiantuntijoille myönnetyt jatkoluvat kansalaisuuden mukaan. Lähde: Maahanmuuttovirasto
Yhteenveto
Vuoden 2024 toisella neljänneksellä myönnettiin kaikkiaan 12 125 ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Kasvua suhteessa edellisvuoden vastaavaan neljännekseen oli melko maltilliset 184 lupaa. Edellisen maahanmuuttokatsauksen tapaan perheen ja työn perusteella myönnetyt oleskelulupien määrät laskivat vuodentakaisesta. Opiskelijoiden oleskeluluvat lisääntyivät sitä vastoin viidenneksellä viime vuodesta, minkä ansiosta oleskelulupien kokonaismäärän kääntyi kasvuun. Opiskelijoille myönnettiin enemmän oleskelulupia kuin kertaakaan aiemmin vuoden toisella neljänneksellä tämän katsaussarjan tarkasteluhistoriassa. Onkin mahdollista, että opiskelijoiden lupamäärät ovat korkeammalla kuin koskaan aiemmin seuraavaan katsaukseen mennessä.
Työlupien määrän laskun suurin selittäjä on työntekijöille myönnetyt oleskeluluvat. Ne ovat vähentyneet erityisen voimakkaasti edellisen puolen vuoden aikana. Tähän kehitykseen on vaikuttanut erityisesti sote-alalle myönnettyjen työntekijöiden oleskelulupien määrän lasku, joka on suorastaan romahtanut vuoden 2023 lopun tilanteesta.
Erityisasiantuntijoiden työlupien määrän trendi on ollut pääosin laskeva jo parin vuoden ajan. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että tämä laskutrendi on pysähtynyt ainakin toistaiseksi. Tästä huolimatta nykyinen taso on varsin matala verrattuna edellisvuosiin. Vain koronavuonna 2020 myönnettiin vähemmän erityisasiantuntijoiden oleskelulupia kuin nykyisin.
Erityisasiantuntijoiden jatkolupien suunta on viime aikoina poikennut heille myönnettyjen ensimmäisten oleskelulupien kehityksestä. Jatkolupien määrä on ennätyksellisen korkea, mutta tämä jäänee tilapäiseksi ilmiöksi. Ensimmäisten jatkolupien toteutuneista luvuista on pääteltävissä, että jatkolupien määrät lähtevät laskuun varsin pian. Tämä tapahtuu jo kenties vuoden 2024 kolmannen neljänneksen aikana.
Lisätietoja:
Tomi Husa
asiantuntija
tomi.husa@akava.fi
+358 44 3664 011
