Viime vuosina Suomen kustannuskilpailukyky on vaihdellut vuoden 2017 tason molemmin puolin ja pysynee lähellä tätä tasoa vuoteen 2027 asti.
Kuvio 1: Vaihtosuhdekorjatut nimelliset yksikkötyökustannukset suhteessa 14 kehittyneeseen kilpailijamaahan 1995–2027, 2015=100
Akava Worksin arvio Suomen kustannuskilpailukyvyn kehityksestä vuoteen 2027 saakka perustuu Euroopan komission marraskuussa 2025 julkaisemiin maakohtaisiin talousennusteisiin ja muuhun AMECO-tietokannan informaatioon.
Kustannuskilpailukyvyn päämittariksi on valittu indikaattori, jonka käyttöä esimerkiksi Suomen Pankki suosittelee: vaihtosuhdekorjatut nimelliset yksikkötyökustannukset ilmaistuna samassa valuutassa (esimerkiksi euroissa, kuten tässä). Menetelmä on kuvattu raportin lopussa.
Kuvio 2 erittelee kustannuskilpailukykyyn vaikuttavat tekijät vuosina 2024–2027. Vuonna 2024 työvoimakustannukset Suomessa kehittyivät kilpailijamaita hitaammin ja samalla työn tuottavuus nopeammin, joten kumpikin tekijä vahvisti maamme kustannuskilpailukykyä. Sen sijaan ulkomaankaupan vaihtosuhde kehittyi kannaltamme epäsuotuisasti: vientimme hinnat nousivat hitaammin kuin tuontimme hinnat. Lopputulos on, että vuonna 2024 Suomen kustannuskilpailukyky parani suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin liki kolme prosenttia. Ennusteen mukaan vuonna 2025 Suomen työvoimakustannukset kasvavat edelleen jonkin verran hitaammin kuin vertailumaissa keskimäärin ja kustannuskilpailukyky paranee puolisen prosenttia.
Kustannuskilpailukykykehityksessä tapahtuu lievä käännös, kun vuonna 2026 sen arvioidaan heikkenevän prosentin verran ja edelleen vajaan prosentin vuonna 2027. Vuosina 2026 ja 2027 työvoimakustannusten kehitys ei juuri poikkea kilpailijamaista, mutta työn tuottavuuden kehitys on meillä hieman hitaampaa. Vuonna 2026 myös valuuttakurssien ja ulkomaankauppasuhteen muutos vaikuttavat kustannuskilpailukykyä heikentävästi.
Kuvio 2: Vaihtosuhdekorjatut nimelliset yksikkötyökustannukset suhteessa 14 kehittyneeseen kilpailijamaahan: kokonaismuutos ja sen osatekijät vuosina 2024–2027
Suomen haaste tällä hetkellä ei ole kustannuskilpailukyky vaan se, että sitä ylläpidetään yksinomaan pitämällä työvoimakustannusten kasvu hitaampana kuin kilpailijamaissa. Kuviossa kolme esitetään kustannuskilpailukyvyn ja sen osatekijöiden kumulatiiviset muutokset kymmenen vuoden aikana, vuosina 2017–2027.
Kuvio 3: Vaihtosuhdekorjatut nimelliset yksikkötyökustannukset suhteessa 14 kehittyneeseen kilpailijamaahan: indikaattorin ja sen osatekijöiden kumulatiiviset muutokset vuosina 2017–2027
Ajanjaksolla 2017–2027 työvoimakustannukset kasvoivat liki 10 prosenttia hitaammin kuin verrokkimaissa, mutta kaikki muut kustannuskilpailukyvyn osatekijät kehittyivät epäsuotuisasti, minkä seurauksena Suomen kustannuskilpailukyky ei parantunut vaan päinvastoin heikkeni aavistuksen. Pääongelma on työn tuottavuuden kilpailijamaita hitaampi kehitys.
Kustannuskilpailukyvyn kehitys suhteessa Saksaan
Suhteessa Saksaan kustannuskilpailukykymme oli yli neljä prosenttia vuonna 2024 ja paranee edelleen vuonna 2025. Vuosina 2026 ja 2027 Suomen kustannuskilpailukyky heikkenee puolisen prosenttia kumpanakin vuonna, eli yhteensä prosentin kahdessa vuodessa. Työvoimakustannukset Suomessa kasvoivat selvästi Saksaa hitaammin vuonna 2024, ja hitaampi kasvu jatkuu vuonna 2025. Myös työn tuottavuuden kehitys tukee Suomen kustannuskilpailukykyä suhteessa Saksaan vuosina 2024 ja 2025. Vuosina 2025–2027 Suomen työvoimakustannusten kasvun odotetaan olevan liki samaa vauhtia kuin Saksassa. Koska tuottavuuskehitys Suomessa hieman Saksan tason alle, kustannuskilpailukykymme ei enää parane vaan hieman heikkenee.
Kuvio 4: Vaihtosuhdekorjatut nimelliset yksikkötyökustannukset suhteessa Saksaan: kokonaismuutos ja sen osatekijät vuosina 2024–2027
Pitkäaikaisessa tarkastelussa (kuvio 5) suhteessa Saksaan Suomen kustannuskilpailukyky heikkeni yhtäjaksoisesti vuodesta 1995 vuoteen 2012 yhteensä yli 20 prosenttia. Suomen tuottavuus kehittyi kyllä finanssikriisiin saakka vahvemmin kuin Saksan, mutta toisaalta työvoimakustannusten nousu oli Saksassa niin vaatimatonta, että sen kustannuskilpailukyky vahvistui suhteessa lähes kaikkiin EU-maihin. Suomen tuottavuuden suunta vaihtui vuoden 2012 jälkeen. Taloutemme kustannuskilpailukyky parani ja arvion mukaan olisi vuonna 2025 tasolla, jolla se oli viimeksi vuonna 2004, eli selvästi ennen finanssikriisiä. Kustannuskilpailukykyämme vahvistuminen vuodesta 2012 johtuu siitä, että työvoimakustannukset kasvoivat Suomessa hitaammin kuin Saksassa. Tuottavuus kehittyi suunnilleen samaa vauhtia kummassakin maassa.
Kuvio 5: Vaihtosuhdekorjatut nimelliset yksikkötyökustannukset suhteessa Saksaan 1995–2025, 2015=100
Kustannuskilpailukyvyn kehitys suhteessa Ruotsiin
Kruunun ja euron välinen vaihtokurssi vaikuttaa olennaisesti Suomen kustannuskilpailukykyyn suhteessa Ruotsiin. Siksi kuvio 6 esittää sekä varsinaisen kustannuskilpailukyvyn indikaattorin, jossa Suomen ja Ruotsin kustannustasoa mitataan euroissa, että version, jossa kummankin maan kustannustasoa mitataan sen omassa valuutassa (Suomi euroissa* ja Ruotsi kruunuissa). Jälkimmäinen sarja ei ota huomioon valuuttakurssimuutoksia. Pitkään kestänyt Ruotsin kruunun devalvoituminen suhteessa euroon johti siihen, että 2015 ja 2023 välillä Suomen kustannuskilpailukyky suhteessa Ruotsiin heikkeni liki 12 prosenttia, kun ilman valuuttakurssin muutoksia se olisi parantunut noin 9 prosenttia. Vuonna 2024 kruunun kurssi vakiintui, Suomen työvoimakustannukset kasvoivat selvästi Ruotsia hitaammin ja pitkästä aikaa Suomen kustannuskilpailukyky suhteessa Ruotsiin parani (kuvio 6). Vuonna 2025 kruunu on vahvistunut tuntuvasti suhteessa euroon, ja Suomen työvoimakustannusten arvioidaan kasvaneen edelleen Ruotsia hitaammin. Näyttää siltä, että maamme suhteellinen kustannuskilpailukyky vuonna 2025 on liki neljä prosenttia, minkä jälkeen sen odotetaan marginaalisesti heikkenevän vuosina 2026 ja 2027.
Kuvio 6: Vaihtosuhdekorjatut nimelliset yksikkötyökustannukset suhteessa Ruotsiin 1995–2027, 2015=100
Kuvio 7: Vaihtosuhdekorjatut nimelliset yksikkötyökustannukset suhteessa Ruotsiin: kokonaismuutos ja sen osatekijät vuosina 2024–2027
* AMECO-tietokannassa eurojärjestelmässä alusta pitäen olleiden maiden sarjat on muunnettu euroiksi myös ajalta ennen vuotta 1999 sillä kurssilla, jolla oma valuutta kiinnitettiin euroon vuoden 1999 alusta.
Miten kustannuskilpailukykyä mitataan ja mikä vaikuttaa sen muutokseen?
Kustannuskilpailukyvyn päämittariksi on valittu Suomen Pankin suosittelema indikaattori, vaihtosuhdekorjatut nimelliset yksikkötyökustannukset samassa valuutassa, esimerkiksi euroissa, kuten tässä. Mittari on rakennettu noudattaen menetelmää, joka on yksityiskohtaisesti kuvattu Lauri Kajanojan artikkelissa ”Kustannuskilpailukyvyn mittaaminen Suomessa”, Euro & Talous 16.3.2017.
Kilpailijamaat ovat: Itävalta, Belgia, Tanska, Ranska, Saksa, Italia, Italia, Japani, Alankomaat, Norja, Espanja, Ruotsi ja Sveitsi. Analyysin pohjatiedot perustuvat Euroopan komission (DG ECFIN) ylläpitämään AMECO-aikasarjatietokantaan, joka sisältää myös kaikki analyysia varten tarpeelliset ennusteet vuosille 2022–2024 (vuosi 2022 kuuluu ennusteperiodiin, koska tilastotiedot sen osalta eivät ole vielä lopullisia). Kunkin maan painona indikaattorissa käytetään Kansainvälisen järjestelypankin (BIS) ns. kaksoispainoja, joilla pyritään ottamaan huomioon kunkin maan merkitys Suomelle sekä kahdenvälisessä kaupassa että kolmansilla (globaalilla) markkinoilla.
Perusteellinen keskustelu kustannuskilpailukyvyn mittareista sekä eri mittareiden tuottamien tulosten vertailu on käytettävissä julkaisussa Janne Huovari, Peetu Keskinen, Ilkka Kiema, Sakari Lähdemäki ja Juuso Villanen: ”Lyhyen aikavälin kilpailukyvyn eteenpäin katsova arviointi”, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:53.
Valittu kustannuskilpailukykymittari, vaihtosuhdekorjatut suhteelliset yksikkötyökustannukset, määräytyy neljän tekijän mukaan:
- Työvoimakustannusten nousu. Jos työvoimakustannukset nousevat Suomessa nopeammin kuin kilpailijamaissa, Suomen suhteellinen kustannustaso nousee ja kustannuskilpailukyky heikkenee.
- Työn tuottavuuden nousu. Jos työn tuottavuus Suomessa nousee nopeammin kuin muualla, Suomen suhteellinen kustannustaso laskee, koska samalla työmäärällä tuotetaan enemmän.
- Valuuttakurssien muutokset. Jos kotimaassa käytössä olevan rahan arvo nousee suhteessa kilpailijamaissa käytettyjen valuuttojen arvoon, kotimaan tuotannon kustannus nousee suhteessa kilpailijamaihin ja kustannuskilpailukyky heikkenee.
- Vaihtosuhde eli vienti- ja tuontihintojen suhteen muutokset. Tällä korjauksella pyritään ottamaan huomioon, että työn tuottavuuden kasvun lisäksi ”palkanmaksukykyyn” vaikuttaa tuotannon ”hinta” ulkomaisissa tavaroissa mitattuna. Vaihtosuhteen heikkeneminen eli vientihintojen lasku suhteessa tuontihintoihin ”syö” osan työn tuottavuuden kasvun tuomasta kustannuskilpailukyvyn vahvistumisesta. Tämä ilmiö kohdattiin Nokia-Suomessa, kun kännyköiden hinta laski jyrkästi samalla, kun työn tuottavuus kännyköiden tuotannossa parantui huimaa vauhtia. Osa työn tuottavuuden kasvusta ei siis loppujen lopuksi parantanut elektroniikkateollisuuden ja Suomen talouden kustannuskilpailukykyä, vaan hyödytti ulkomaisia Nokia-kännyköiden ostajia.
Lisätietoja:
