Työttömyys- ja lomautuskatsaus 4/2026: Työttömyys kasvaa – ilon aiheet ovat kortilla

Lomautukset vähenevät hitaasti – työttömyys kasvaa

KEHA-keskuksen tilastojen mukaan Suomessa oli maaliskuun 2026 lopussa noin 342 610 työtöntä työnhakijaa (katso taulukko 1 ja kuvio 1). Työttömiä työnhakijoita oli vajaat 22 370 enemmän kuin vuotta aiemmin maaliskuun 2025 lopussa.

Työttömien korkeakoulutettujen määrä kasvoi vuoden takaisesta noin 5 040 henkilöllä ja muiden kuin korkeakoulutettujen määrä vajaan 17 350 henkilön verran. Kausivaihtelusta puhdistettu työttömien työnhakijoiden määrä (kuvio 1, paksu viiva) aaltoilee melko paljon. On vaikea sanoa, onko työttömyyden nousu hidastunut.

Edellä mainitut tiedot työttömien työnhakijoiden määrästä sisältävät myös kokoaikaisesti lomautetut. Kokoaikaisesti lomautettuna oli maaliskuun 2026 lopussa 25 090 henkilöä. Lomautettujen määrä väheni 1 870 henkilön verran vuotta aiemmasta.

Lyhennettyä työviikkoa teki maaliskuun 2026 lopussa noin 10 690 henkilöä. Se on vajaat 2 340 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lyhennettyä työviikkoa tekevien määrä on vähentynyt 15 kuukauden ajan, mutta se on edelleen jonkin verran tavanomaista korkeampi.

Lomautukset vähenevät verkkaisesti

Kuvio 2 esittää lomautettujen määrän sekä kausivaihtelusta puhdistettuna että ilman puhdistusta. Lomautettujen määrä on jo ohittanut lakipisteensä, mutta käännekohdan täsmällinen ajankohta jää epäselväksi, koska kausipuhdistettu aikasarja vaihtelee huomattavasti.

Lomautettujen määrä oli maaliskuun lopulla pienempi kuin vuotta aiemmin sekä korkeakoulutetuilla (-414) että muilla kuin korkeakoulutetuilla (-1 456). Taulukko 2 näyttää myös, että lomautettuja oli vuoden takaista vähemmän kaikilla tarkastelluilla koulutusasteilla (tutkijat pois lukien).

Työttömyyden paheneminen jatkuu

Kun lomautetut jätetään tarkastelun ulkopuolelle, saadaan kokonaan ilman työpaikkaa olevien työttömien määrä. Maaliskuun lopussa työttömiä oli vajaat 317 670, mikä on lähes 24 260 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin (katso taulukko 3). Korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi vuoden takaisesta 5 455 henkilön verran. Tämä on pienin vuosimuutos huhtikuun 2024 jälkeen eli kahteen vuoteen. Muita kuin korkeakoulutettuja oli maaliskuun lopussa työttömänä noin 18 800 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kuvio 3 näyttää työttömien määrän raakalukuina (ohut viiva) ja kausivaihtelusta puhdistettuna (paksu trendiviiva). Trendin perusteella työttömyyden nousu näyttää vauhdittuneen uudelleen. Viimeisen puolen vuoden aikana työttömien määrä on kasvanut 13 760 henkilöllä, mikä on enemmän kuin sitä edeltäneen puolen vuoden kasvu (10 240 henkilöä) . Toisin sanoen, lupaavasti hidastunut työttömyyden nousu maalis−syyskuussa 2025 näyttää valitettavasti olleen tilapäinen.

Korkeakoulutettujen työttömyyden kasvu näyttää hidastuneen hieman (kuvio 4). Arvioimme työttömyyden kasvaneen viimeisen puolen vuoden aikana noin 2 170 henkilöllä ja sitä edellisen puolen vuoden aikana noin 3 260 henkilöllä. Myös viimeisen kolmen kuukauden aikana työttömyys vaikuttaa kohonneen vähemmän kuin sitä edellisen kolmen kuukauden aikana. Tämä on lupaava merkki.

Työttömien korkeakoulutettujen määrä on kasvanut epätavallisen suureksi. Maaliskuun lopussa työttömiä korkeakoulutettuja oli yli 12 000 enemmän kuin 10 vuotta sitten maaliskuussa 2016, edellisen korkean työttömyyden aikana. Lisäystä on neljännes.

Muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyys (katso kuvio 5) on kasvanut ripeästi. Lisäksi se on vauhdittunut viime aikoina. Työttömyyden lisäys on viimeisen kuuden kuukauden ajalta suurempi kuin sitä edellisen puolen vuoden aikana. Myös viimeisen kolmen kuukauden nousu on suurempi kuin sitä edellisen kolmen kuukauden. On kurjaa havaita, että työttömyys ei vieläkään ole helpottamassa.

Vuoden sisällä valmistuneiden työttömyys heilahtelee

Vuoden sisällä valmistuneita oli maaliskuun lopussa työttömänä runsaat 18 890 henkilöä, mikä on 1 110 enemmän kuin vuotta aiemmin (taulukko 4). Korkeakoulutettuja tästä lisäyksestä oli 715 ja muita kuin korkeakoulutettuja 396.

Kuvio 6 näyttää, että vuoden sisällä valmistuneiden työttömyys on viime aikoina vaihdellut erikoisella tavalla, jopa kausivaihtelusta puhdistettujen lukujen mukaan. Kummallinen vaihtelu selittyy osittain sillä, että perusasteen varassa olevien työttömyys kohosi vuonna 2025 tilapäisesti noin 1 000 henkilöllä syystä, jota emme tiedä, minkä jälkeen se on palautunut aiemmalle tasolle. On vaikea arvioida, mikä on vuoden sisällä valmistuneiden työttömyyden todellinen suunta tällä hetkellä.

Vuoden aikana valmistuneiden korkeakoulutettujen kohdalla ei ole vastaavaa tulkintaongelmaa työttömyyden suunnasta. Kuvio 7 näyttää, että työttömyys on palannut aiemmalle nousevalle trendilleen. Touko−heinäkuuhun ajoittunut kuoppa on jäämässä tilapäiseksi. Työttömyys kasvaa sekä alemman että ylemmän korkea-asteen suorittaneilla.

Sekä miesten että naisten työttömyys jatkaa kasvuaan

Kuvio 8 esittää korkeakoulutettujen miesten (sininen viiva) ja naisten (punainen viiva) työttömyyden kehityksen. Työttömiä korkeakoulutettuja naisia on systemaattisesti enemmän kuin työttömiä korkeakoulutettuja miehiä. Korkeakoulutettujen naisten työttömyys vaihtelee kausiluonteisesti (ohut punainen viiva) paljon enemmän kuin miesten (ohut sininen viiva). Lisäksi korkeakoulutettujen naisten työttömyys on viimeisen vuoden aikana kohonnut jyrkemmin kuin miesten (3 170 vs. 2 280 henkilöä). Viimeisen puolen vuoden aikana työttömyyden nousu on hidastunut hieman sekä miehillä että naisilla, mutta näkyvissä ei ole merkkejä siitä, että nousu olisi pian loppumassa.

Kuvio 9 näyttää työttömyyden kehityksen muiden kuin korkeakoulutettujen osalta. Työttömiä miehiä on systemaattisesti paljon enemmän kuin naisia. Naisten työttömyyden kausivaihtelu (ohut punainen viiva) on tässäkin ryhmässä selvästi voimakkaampaa kuin miesten (ohut sininen viiva). Naisten työttömyys on viimeisen vuoden aikana noussut enemmän kuin miesten (10 180 vs. 8 600 henkilöä).

Vuoden alussa näytti siltä, että muiden kuin korkeakoulutettujen miesten työttömyyden kasvu olisi hidastunut selvästi ja jopa lähes pysähtynyt. Maaliskuun tietojen perusteella tilanne ei kuitenkaan ole yhtä myönteinen. Hidastumisen merkit ovat kaikonneet.

Maahanmuutto selittää vain osan työttömyyden kasvusta

Maaliskuun lopussa työttömiä oli kaikkiaan noin 317 670. Heistä suomen- tai ruotsinkielisiä oli 250 020 (eli hieman vajaat 79 prosenttia) ja muunkielisiä noin 67 650. Kuvio 10 näyttää kausivaihtelusta puhdistetun työttömyyden kehityksen. Viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana suomen- tai ruotsinkielisten työttömyys on kasvanut runsaalla 18 340 henkilöllä ja muunkielisten 5 915 henkilöllä. Viimeisen kahden vuoden aikana suomen- ja ruotsinkielisten työttömyys on kasvanut vajaalla 47 900 henkilöllä ja muunkielisten työttömyys 17 440 henkilöllä. Siten työttömyyden lisäyksestä valtaosa on suomen- tai ruotsinkielisten työttömyyden kasvua. Suhteellisesti työttömyys on kuitenkin kasvanut enemmän muunkielisillä, vajaat 35 prosenttia kahdessa vuodessa (kantaväestöllä hieman alle 24 prosenttia).

Uudet työttömyysjaksot ovat jälleen kasvussa

Käytämme KEHA-keskuksen tilastotietoja, jotka kuvaavat työttömien määrää kuukauden lopussa. Uusi työttömyysjakso on alkanut kyseisen kalenterikuukauden aikana ja ehtinyt jatkua vasta enintään neljä viikkoa.

Muiden kuin korkeakoulutettujen uudet työttömyydet vähenivät jyrkästi vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä (kuvio 11) ja niitä oli aiempaa vähemmän valtaosan vuotta 2025, parhaimmillaan jopa vähiten 20 vuoteen. Viime kuukausina uudet työttömyydet ovat ampaisseet uudelleen nousuun. Uusia työttömyysjaksoja alkaa nyt eniten moneen vuoteen. Tämä on todella huono asia. Kun työttömyyksiä alkaa enemmän, jonkin ajan kuluttua myös pidempään jatkuneita työttömyyksiä on todennäköisesti enemmän.

Myös korkeakoulutettujen uudet työttömyysjaksot ovat kääntyneet uudelleen nousuun. Viimeisen viiden kuukauden ajan niitä on ollut eniten koronakriisin jälkeen eli lähes kuuteen vuoteen. Se ei ole ollenkaan lupaava merkki.

Taulukko 5 ja kuvio 13 esittävät työttömien määrän jaoteltuna karkeasti työttömyyden keston mukaan. Maaliskuun lopun noin 317 670 työttömästä noin 136 060 oli pitkäaikaistyöttömiä. Noin 181 610 henkilön työttömyys oli jatkunut alle vuoden. Alle vuoden työttömänä olleita on lukumääräisesti enemmän kuin pitkäaikaistyöttömiä. Heitä ei silti ole poikkeuksellisen paljon, mutta pitkäaikaistyöttömiä sen sijaan on.

Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut tasaisesti. Alle vuoden työttömänä olleiden määrä sen sijaan kääntyi laskuun ennen kesää ja on nytkin niukasti pienempi kuin vuosi sitten. Tähän on kaksi selitystä. Alkavia työttömyyksiä oli runsaan vuoden verran aiempaa vähemmän, ja osa alle vuoden työttömyyksistä on venähtänyt pitkäaikaistyöttömyydeksi.

Viimeisen 12 kuukauden aikana pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt enemmän (noin 24 550 henkilöä) kuin työttömien määrä yhteensä (noin 24 260 henkilöä), koska alle vuoden mittainen työttömyys on hieman vähentynyt.

Viimeisen kahden vuoden aikana pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut 46 270 henkilön verran. Alle vuoden mittainen työttömyys on kasvanut samassa ajassa noin 19 060 henkilön verran.

Kuvio 14 näyttää, että myös korkeakoulutettujen alle vuoden mittainen työttömyys on viimeisen puolen vuoden aikana kääntynyt uudelleen nousuun. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut vauhdikkaasti, joskin viime aikoina hieman hidastuen. Maaliskuun lopussa yli vuoden työttömänä olleita korkeakoulutettuja oli noin 10 430 enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin.

Lomautetut ja työttömät tutkinnon mukaan