Työttömyys- ja lomautuskatsaus 1/2026: Valon kajastus himmeni

KEHA-keskuksen tilastot kertovat ainakin seuraavaa vuoden 2025 lopun työttömyys- ja lomautustilanteesta:

• Työttömiä ja kokoaikaisesti lomautettuja oli noin 29 760 enemmän kuin vuotta aiemmin.
• Kokoaikaisesti lomautettuja oli noin 31 820 eli vajaat 3 200 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lomautukset vähenivät korkeakoulutetuilla vajaan 1 400 ja muilla noin 1 800 henkilön verran.
• Työttömiä (pois lukien kokoaikaisesti lomautetut) oli 33 028 enemmän kuin vuotta aiemmin, ja tästä lisäyksestä korkeakoulutettuja oli runsaat 7 610.
• Vaikka työttömyys on noussut viimeisen puolen vuoden aikana vähemmän kuin sitä edeltäneen puolen vuoden aikana, on epäselvää, onko nousu edelleen hidastumassa vai jopa uudelleen kiihtymässä.
• Muiden kuin korkeakoulutettujen uudet työttömyysjaksot vähenivät lupaavasti suuren osan vuotta 2025, mutta vuoden lopulla ne ponnahtivat uudelleen pieneen nousuun.

Katsotaan seuraavaksi näitä teemoja hieman tarkemmin.

Työttömyys ei hellitä, mutta lomautukset sentään vähän

KEHA-keskuksen tilastojen mukaan Suomessa oli vuoden 2025 lopussa 351 320 työtöntä työnhakijaa (katso taulukko 1 ja kuvio 1). Työttömiä työnhakijoita oli noin 29 760 enemmän kuin vuotta aiemmin vuoden 2024 lopussa.

Työttömien korkeakoulutettujen määrä kasvoi vuoden takaisesta vajaalla 6 220 henkilöllä ja muiden kuin korkeakoulutettujen määrä vajaan 23 620 henkilön verran. Kausivaihtelusta puhdistettu työttömien työnhakijoiden määrä (kuvio 1, paksu viiva) on viime kuukausina heilahdellut varsin paljon. Nousu näyttää hidastuneen, mutta se ei ole vielä pysähtynyt.

Edellä mainitut tiedot työttömien työnhakijoiden määrästä sisältävät myös kokoaikaisesti lomautetut. Kokoaikaisesti lomautettuna oli vuoden 2025 lopussa runsaat 31 820 henkilöä. Lomautettujen määrä väheni vajaan 3 200 henkilön verran vuotta aiemmasta.

Lyhennettyä työviikkoa teki vuoden 2025 lopussa noin 11 130 henkilöä. Se on runsaat 2 380 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lyhennettyä työviikkoa tekeviä on edelleen jonkin verran tavanomaista enemmän. Kausivaihtelusta puhdistettujen lukujen perusteella heidän lukumääränsä oli korkeimmillaan vuoden 2025 alussa. Syyskuun jälkeen määrä on vähentynyt lupaavasti.

Kuvio 2 esittää lomautettujen määrän sekä kausivaihtelusta puhdistettuna että ilman puhdistusta. Lomautettujen määrä on jo ohittanut lakipisteensä, jonka tarkka ajankohta on edelleen vaikea tunnistaa.

Lomautettujen määrä oli joulukuun lopulla pienempi kuin vuotta aiemmin sekä korkeakoulutetuilla (-1 397) että muilla kuin korkeakoulutetuilla (-1 798). Taulukko 2 näyttää myös, että lomautettuja oli vuoden takaista vähemmän kaikilla tarkastelluilla koulutusasteilla tutkijat pois lukien.

Katsauksen lopussa taulukko 5 esittää yksityiskohtaisemmat tiedot lomautettujen määristä suoritetun korkeakoulututkinnon mukaan.

Kun lomautetut jätetään tarkastelun ulkopuolelle, saadaan kokonaan ilman työpaikkaa olevien työttömien määrä. Vuoden 2025 lopussa työttömiä oli noin 319 660, mikä on vajaat 33 030 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin (katso taulukko 3). Korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi vuoden takaisesta 7 614 henkilön verran. Tämä on pienin vuosimuutos elokuun 2024 jälkeen. Muita kuin korkeakoulutettuja oli joulukuun lopussa työttömänä runsaat 25 410 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kuvio 3 näyttää työttömien määrän raakalukuina (ohut viiva) ja kausivaihtelusta puhdistettuna (paksu trendiviiva). Trendin perusteella työttömyys nousi vuoden 2025 alussa jyrkästi, mutta nousu hidastui selvästi kesän aikana. Loppuvuoden luvut ovat jälleen synkeän oloisia, sillä työttömyyden nousu on saattanut vauhdittua uudelleen.

Kuvio 4 näyttää, että työttömien korkeakoulutettujen määrä on edelleen kasvanut. Joulukuussa työttömiä korkeakoulutettuja oli lähes 10 190 enemmän kuin yhdeksän vuotta sitten joulukuussa 2016, edellisen korkean työttömyyden aikana. Lisäystä on viidennes.

Korkeakoulutettujen työttömyyden nousutahti on hidastunut jonkin verran viimeksi kuluneen vuoden aikana. Kausivaihtelusta puhdistettujen lukujen perusteella (paksu viiva) voidaan laskea, että viimeisen puolen vuoden aikana korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi 3 060 henkilöllä, mutta sitä edellisen puolen vuoden aikana selvästi enemmän, noin 4 730 henkilöllä. Viimeisen kolmen kuukauden aikana korkeakoulutettujen työttömyyden nousu ei ole hidastunut lisää.

Tiedot työttömien määristä suoritetun korkeakoulututkinnon mukaan löytyvät taulukosta 6 katsauksen lopussa.

Muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyys (katso kuvio 5) on viimeisen puolen vuoden aikana kasvanut kausivaihtelusta puhdistettujen lukujen perusteella noin 7 870 henkilöllä. Se on merkittävästi vähemmän kuin noin 12 740 työttömän lisäys sitä edeltäneellä puolen vuoden jaksolla. Viimeisten tiedossa olevien kuukausien osalta työttömyyden nousuvauhti näyttää epäselvältä. Nousua on, mutta on vaikea sanoa, onko se jo hidastumaan päin vai ei.

Himmeneekö valon pilkahdus?

Viime vuoden aikana olemme useissa katsauksissa tuoneet esiin myönteisen kehityksen, jonka mukaan muilla kuin korkeakoulutetuilla alkaa uusia työttömyysjaksoja aiempaa vähemmän, ja jopa vähiten noin 20 vuoteen. Kyse on uusien alkaneiden työttömyyksien määrästä. Tällä tarkoitamme työttömyyksiä, jotka ovat toistaiseksi ehtineet jatkua vasta enintään neljä viikkoa. Koska tilasto työttömien määristä kuvaa aina kunkin kuukauden lopun tilannetta, nämä työttömyydet ovat lyhyen kestonsa vuoksi alkaneet kyseisen kalenterikuukauden aikana.

Kuvio 6 näyttää, että tilanne on heikentynyt uudelleen viime kuukausina. Uusia työttömyysjaksoja alkaa nyt muilla kuin korkeakoulutetuilla enemmän kuin esimerkiksi vuoden 2025 alkupuoliskolla. Muutos ei ole järin suuri, mutta suunnan kääntyminen on silti jossain määrin huolestuttava asia. Hyvä uutinen on, että alkavia työttömyyksiä on edelleen vähemmän kuin esimerkiksi syyskuusta 2023 syyskuuhun 2024 ulottuneen vaisun jakson aikana. Tätä kannattaa seurata talven ja kevään aikana.

Korkeakoulutetuilla alkavien työttömyyksien määrä kasvoi uudemman kerran vuoden 2025 lopulla.

Taulukko 4 ja kuvio 7 esittävät työttömien määrän jaoteltuna karkeasti työttömyyden keston mukaan. Vuoden 2025 lopun vajaasta 320 000 työttömästä runsaat 134 100 oli pitkäaikaistyöttömiä, kun taas runsaan 185 550 henkilön työttömyys oli jatkunut alle vuoden. Alle vuoden työttömänä olleita on lukumääräisesti enemmän kuin pitkäaikaistyöttömiä. Heitä ei kuitenkaan ole poikkeuksellisen paljon, mutta pitkäaikaistyöttömiä on.

Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut tasaisesti. Alle vuoden työttömänä olleiden määrä sen sijaan kääntyi laskuun ennen kesää. Tähän on kaksi selitystä. Alkavia työttömyyksiä on ollut runsaan vuoden verran aiempaa vähemmän, ja osa alle vuoden työttömyyksistä on venähtänyt pitkäaikaistyöttömyydeksi.

Kiinnostavaa on, että 90 prosenttia työttömyyden 12 kuukauden muutoksesta (33 028 henkilöä) tulee pitkäaikaistyöttömyyden lisäyksestä (31 611 henkilöä). Muilla kuin korkeakoulutetuilla pitkäaikaistyöttömyyden kasvu selittää yli 93 prosenttia koko työttömyyden lisäyksestä vuoden aikana. Korkeakoulutetuilla osuus on hieman matalampi, noin 79 prosenttia.

Kuvio 8 näyttää, että myös korkeakoulutettujen pitkäaikaistyöttömyys kasvaa vauhdikkaasti. Myös alle vuoden mittainen työttömyys on viimeisen puolen vuoden aikana kääntynyt uudelleen nousuun.

Liitetaulukot