Työttömyys- ja lomautuskatsaus 5/2026: Odotukset työttömyyden helpottamisesta siirtyvät kesän yli

Valtaosa lomautetuista on miehiä

KEHA-keskuksen tilastojen mukaan Suomessa oli huhtikuun 2026 lopussa noin 333 090 työtöntä työnhakijaa (katso taulukko 1 ja kuvio 1). Työttömiä työnhakijoita oli vajaat 20 040 enemmän kuin vuotta aiemmin huhtikuun 2025 lopussa.

Työttömien korkeakoulutettujen määrä kasvoi vuoden takaisesta noin 4 400 henkilöllä ja muiden kuin korkeakoulutettujen määrä noin 15 640 henkilön verran. Kausivaihtelusta puhdistettu työttömien työnhakijoiden määrä (kuvio 1, paksu viiva) aaltoilee melko paljon. On vaikea sanoa, onko työttömyyden nousu hidastunut.

Edellä mainitut tiedot työttömien työnhakijoiden määrästä sisältävät myös kokoaikaisesti lomautetut. Kokoaikaisesti lomautettuna oli huhtikuun 2026 lopussa 19 670 henkilöä. Lomautettujen määrä väheni 3 100 henkilön verran vuotta aiemmasta. Valtaosa lomautetuista, noin 82 prosenttia, on miehiä.

Lyhennettyä työviikkoa teki huhtikuun 2026 lopussa noin 9 980 henkilöä. Se on runsaat 3 040 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lyhennettyä työviikkoa tekevien määrä on vähentynyt vuoden 2024 lopusta alkaen, mutta se on edelleen jonkin verran tavanomaista korkeampi.

Lomautukset vähenevät

Kuvio 2 esittää lomautettujen määrän sekä kausivaihtelusta puhdistettuna että ilman puhdistusta. Lomautettujen määrä on jo ohittanut lakipisteensä, jonka täsmällistä ajankohtaa on vaikea tunnistaa, koska kausipuhdistettu aikasarja kupruilee huomattavan paljon.

Lomautettujen määrä oli huhtikuun lopulla pienempi kuin vuotta aiemmin sekä korkeakoulutetuilla (-510) että muilla kuin korkeakoulutetuilla (-2 590). Taulukko 2 näyttää myös, että lomautettuja oli vuoden takaista vähemmän kaikilla tarkastelluilla koulutusasteilla (tutkijat pois lukien).

Emme tiedä, miten lomautukset päättyvät eli palaavatko lomautetut töihin vai jäävätkö kokonaan ilman töitä.

Korkeakoulutettujen työttömyyden nousu on hidastunut

Kun lomautetut jätetään tarkastelun ulkopuolelle, saadaan kokonaan ilman työpaikkaa olevien työttömien määrä. Huhtikuun lopussa työttömiä oli vajaat 313 570, mikä on noin 23 140 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin (katso taulukko 3). Korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi vuoden takaisesta 4 911 henkilön verran. Tämä on pienin vuosimuutos huhtikuun 2024 jälkeen eli kahteen vuoteen. Muita kuin korkeakoulutettuja oli huhtikuun lopussa työttömänä noin 18 230 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kuvio 3 näyttää työttömien määrän raakalukuina (ohut viiva) ja kausivaihtelusta puhdistettuna (paksu trendiviiva). Trendin perusteella työttömyyden nousu näyttää vauhdittuneen uudelleen. Viimeisen puolen vuoden aikana työttömien määrä on kasvanut noin 12 930 henkilöllä, mikä on enemmän kuin 9 770 henkilön nousu sitä edellisen puolen vuoden aikana.

Korkeakoulutettujen työttömyyden kasvu näyttää hidastuneen hieman (Kuvio 4). Arvioimme työttömyyden kasvaneen viimeisen puolen vuoden aikana vajaalla 1 840 henkilöllä ja sitä edellisen puolen vuoden aikana noin 3 030 henkilöllä. Myös viimeisen kolmen kuukauden aikana työttömyys vaikuttaa kohonneen vähemmän kuin sitä edellisen kolmen kuukauden aikana. Tämä on lupaava merkki.

Työttömien korkeakoulutettujen määrä on kasvanut epätavallisen suureksi. Huhtikuun lopussa työttömiä korkeakoulutettuja oli noin 11 850 enemmän kuin 10 vuotta sitten huhtikuussa 2016, edellisen korkean työttömyyden aikana. Lisäystä on neljännes.

Muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyys (katso kuvio 5) on kasvanut ripeästi. Lisäksi se on vauhdittunut viime aikoina. Työttömyyden lisäys on viimeisen kuuden kuukauden ajalta suurempi kuin sitä edellisen puolen vuoden aikana. Myös viimeisen kolmen kuukauden nousu on suurempi kuin sitä edellisen kolmen kuukauden. Työttömyys ei vieläkään ole helpottanut.

Vuoden sisällä valmistuneiden työttömyys heiluu paljon

Vuoden sisällä valmistuneita oli huhtikuun lopussa työttömänä vajaat 18 260 henkilöä, mikä on 1 214 enemmän kuin vuotta aiemmin (taulukko 4). Korkeakoulutettuja tästä lisäyksestä oli 772 ja muita kuin korkeakoulutettuja 442.

Kuvio 6 näyttää, että vuoden sisällä valmistuneiden työttömyys on viime aikoina vaihdellut erikoisella tavalla, jopa kausivaihtelusta puhdistettujen lukujen mukaan. Kummallinen vaihtelu selittyy osittain sillä, että perusasteen varassa olevien työttömyys kohosi vuonna 2025 tilapäisesti noin 1 000 henkilöllä syystä, jota emme tiedä, ja nyt se on palannut aiemmalle tasolleen. On vaikea arvioida, mikä on vuoden sisällä valmistuneiden työttömyyden todellinen suunta tällä hetkellä.

Vuoden aikana valmistuneiden korkeakoulutettujen kohdalla ei ole vastaavaa tulkintaongelmaa työttömyyden suunnasta. Kuvio 7 näyttää, että työttömyys on palannut aiemmalle nousevalle trendilleen. Touko–heinäkuuhun 2025 ajoittunut kuoppa on jäämässä tilapäiseksi. Työttömyys kasvaa sekä alemman että ylemmän korkea-asteen suorittaneilla.

Naisten työttömyys on noussut enemmän kuin miesten

Kuvio 8 esittää korkeakoulutettujen miesten (sininen viiva) ja naisten (punainen viiva) työttömyyden kehityksen. Työttömiä korkeakoulutettuja naisia on systemaattisesti enemmän kuin työttömiä korkeakoulutettuja miehiä. Korkeakoulutettujen naisten työttömyys vaihtelee kausiluonteisesti (ohut punainen viiva) paljon enemmän kuin miesten (ohut sininen viiva). Lisäksi korkeakoulutettujen naisten työttömyys on viimeisen vuoden aikana kohonnut jyrkemmin kuin miesten (2 880 vs. 2 040 henkilöä). Viimeisen puolen vuoden aikana työttömyyden nousu on hidastunut hieman sekä miehillä että naisilla, mutta merkkejä nousun pikaisesta loppumisesta ei ole.

Kuvio 9 näyttää työttömyyden kehityksen muiden kuin korkeakoulutettujen osalta. Työttömiä miehiä on systemaattisesti paljon enemmän kuin naisia. Naisten työttömyyden kausivaihtelu (ohut punainen viiva) on tässäkin ryhmässä selvästi voimakkaampaa kuin miesten (ohut sininen viiva). Naisten työttömyys on viimeisen vuoden aikana noussut enemmän kuin miesten (9 970 vs. 8 250 henkilöä).

Vuoden alussa näytti siltä, että muiden kuin korkeakoulutettujen miesten työttömyyden kasvu olisi hidastunut selvästi ja jopa lähes pysähtynyt. Huhtikuun tietojen perusteella asiat eivät ole näin hyvin. Hidastumisen merkit ovat kaikonneet.

Maahanmuutto selittää vain osan työttömyyden kasvusta

Maaliskuun lopussa työttömiä oli kaikkiaan 313 565. Heistä suomen- tai ruotsinkielisiä oli 246 020 (eli 78,5 prosenttia) ja muunkielisiä noin 67 540. Kuvio 10 näyttää kausivaihtelusta puhdistetun työttömyyden kehityksen. Viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana suomen- tai ruotsinkielisten työttömyys on kasvanut vajaalla 17 400 henkilöllä ja muun kielisten noin 5 740 henkilöllä. Viimeisen kahden vuoden aikana suomen- ja ruotsinkielisten työttömyys on kasvanut 48 050 henkilöllä ja muun kielisten työttömyys 17 580 henkilöllä. Siten työttömyyden lisäyksestä valtaosa on suomen- tai ruotsinkielisten työttömyyden kasvua. Suhteellisesti työttömyys on kuitenkin kasvanut enemmän muun kielisillä, 35 prosenttia kahdessa vuodessa (kantaväestöllä hieman yli 24 prosenttia).

Uudet työttömyysjaksot ovat koholla

Käytämme KEHA-keskuksen tilastotietoja, jotka kuvaavat työttömien määrää kuukauden lopussa. Uusi työttömyysjakso on alkanut kyseisen kalenterikuukauden aikana ja ehtinyt jatkua vasta enintään neljä viikkoa.

Muiden kuin korkeakoulutettujen uudet työttömyydet vähenivät jyrkästi vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä (kuvio 11) ja niitä oli aiempaa vähemmän valtaosan vuotta 2025, parhaimmillaan jopa vähiten 20 vuoteen. Viime kuukausina uudet työttömyydet ovat ampaisseet uudelleen nousuun. Uusia työttömyysjaksoja alkaa nyt eniten moneen vuoteen. Tämä on todella huono asia. Kun työttömyyksiä alkaa enemmän, jonkin ajan kuluttua myös pidempään jatkuneita työttömyyksiä on todennäköisesti enemmän.

Myös korkeakoulutettujen uudet työttömyysjaksot ovat kääntyneet uudelleen nousuun. Viimeisen viiden kuukauden ajan niitä on ollut eniten koronakriisin jälkeen eli lähes kuuteen vuoteen. Se ei ole ollenkaan lupaava merkki.

Taulukko 5 ja kuvio 13 esittävät työttömien määrän jaoteltuna karkeasti työttömyyden keston mukaan. Huhtikuun lopun noin 313 560 työttömästä noin 135 790 oli pitkäaikaistyöttömiä. Noin 177 770 henkilön työttömyys oli jatkunut alle vuoden. Alle vuoden työttömänä olleita on lukumääräisesti enemmän kuin pitkäaikaistyöttömiä. Heitä ei silti ole poikkeuksellisen paljon, mutta pitkäaikaistyöttömiä sen sijaan on.

Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut tasaisesti. Alle vuoden työttömänä olleiden määrä sen sijaan kääntyi laskuun ennen kesää 2025. Tähän on kaksi selitystä. Alkavia työttömyyksiä oli runsaan vuoden verran aiempaa vähemmän ja osa alle vuoden työttömyyksistä on venähtänyt pitkäaikaistyöttömyydeksi. Nyt alle vuoden työttömyyksiä on jälleen hieman enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.

Viimeisen 12 kuukauden aikana pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt noin 22 200 henkilöllä ja työttömien määrä yhteensä noin 23 140 henkilöllä.

Kuvio 14 näyttää, että myös korkeakoulutettujen alle vuoden mittainen työttömyys on viime kuukausina kasvanut uudelleen. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut vauhdikkaasti, joskin viime aikoina hieman hidastuen. Huhtikuun lopussa yli vuoden työttömänä olleita korkeakoulutettuja oli noin 4 800 enemmän kuin vuotta aiemmin.