Työttömyys- ja lomautuskatsaus 3/2026: Työttömyys kasvaa – vuoden 2016 taso lähestyy

Työttömiä työnhakijoita helmikuussa lähes 348 000

KEHA-keskuksen tilastojen mukaan Suomessa oli helmikuun 2026 lopussa vajaat 347 900 työtöntä työnhakijaa (katso taulukko 1 ja kuvio 1). Työttömiä työnhakijoita oli runsaat 21 580 enemmän kuin vuotta aiemmin helmikuun 2025 lopussa.

Työttömien korkeakoulutettujen määrä kasvoi vuoden takaisesta runsaalla 5 390 henkilöllä ja muiden kuin korkeakoulutettujen määrä vajaan 16 220 henkilön verran. Kausivaihtelusta puhdistettu työttömien työnhakijoiden määrä (kuvio 1, paksu viiva) heilahtelee melko paljon. Työttömyyden nousu näyttää hidastuneen jonkin verran. Pysähtynyt se ei vielä läheskään ole.

Edellä mainitut tiedot työttömien työnhakijoiden määrästä sisältävät myös kokoaikaisesti lomautetut. Kokoaikaisesti lomautettuna oli helmikuun 2026 lopussa 28 280 henkilöä. Lomautettujen määrä väheni 2 300 henkilöllä vuotta aiemmasta.

Lyhennettyä työviikkoa teki helmikuun 2026 lopussa 11 175 henkilöä. Se on 2 445 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lyhennettyä työviikkoa tekevien määrä on vähentynyt syyskuun jälkeen lupaavasti, mutta on edelleen jonkin verran tavanomaista korkeampi.

Lomautukset vähenevät

Kuvio 2 esittää lomautettujen määrän sekä kausivaihtelusta puhdistettuna että ilman puhdistusta. Lomautettujen määrä on jo ohittanut lakipisteensä, jonka täsmällistä ajankohtaa on vaikea tunnistaa, koska kausipuhdistettu aikasarja kupruilee huomattavan paljon.

Lomautettujen määrä oli helmikuun lopulla pienempi kuin vuotta aiemmin sekä korkeakoulutetuilla (-658) että muilla kuin korkeakoulutetuilla (-1 641). Taulukko 2 näyttää myös, että lomautettuja oli vuoden takaista vähemmän kaikilla tarkastelluilla koulutusasteilla (tutkijat pois lukien).

Työttömyyden paheneminen jatkuu

Kun lomautetut jätetään tarkastelun ulkopuolelle, saadaan kokonaan ilman työpaikkaa olevien työttömien määrä. Helmikuun lopussa työttömiä oli runsaat 319 730, mikä on vajaat 23 910 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin (katso taulukko 3). Korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi vuoden takaisesta noin 6 050 henkilön verran. Tämä on pienin vuosimuutos huhtikuun 2024 jälkeen eli lähes kahteen vuoteen. Muita kuin korkeakoulutettuja oli helmikuun lopussa työttömänä noin 17 860 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömien määrä kasvaa aiempaa hitaammin, kun tarkastellaan 12 kuukauden muutoksia.

Kuvio 3 näyttää työttömien määrän raakalukuina (ohut viiva) ja kausivaihtelusta puhdistettuna (paksu trendiviiva). Trendin perusteella työttömyys nousi vuoden 2025 alussa jyrkästi, mutta nousu hidastui selvästi kesän aikana. Loppuvuoden 2025 ja vuoden 2026 alun luvut ovat jälleen synkeän oloisia. Työttömyyden nousu ei ole viime kuukausina oleellisesti hidastunut.

Korkeakoulutettujen työttömyyden kasvu näyttää hidastuneen hieman (kuvio 4). Arvioimme työttömyyden kasvaneen viimeisen puolen vuoden aikana noin 2 520 henkilöllä ja sitä edellisen puolen vuoden aikana noin 3 490 henkilöllä. Myös viimeisen kolmen kuukauden aikana työttömyys vaikuttaa kohonneen vähemmän kuin sitä edeltäneen kolmen kuukauden aikana.

Työttömien korkeakoulutettujen määrä on kasvanut epätavallisen suureksi. Helmikuun lopussa työttömiä korkeakoulutettuja oli 11 700 enemmän kuin 10 vuotta sitten helmikuussa 2016, edellisen korkean työttömyyden aikana. Lisäystä on lähes 24 prosenttia.

Muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyys (katso kuvio 5) on kasvanut ripeästi. Lisäksi se on polveillut viime aikoina huomattavan paljon, minkä vuoksi on vaikea sanoa, onko työttömyyden nousu hidastunut tai vauhdittunut.

Vuoden sisällä valmistuneiden työttömyys heilahtelee erikoisesti

Vuoden sisällä valmistuneita oli helmikuun lopussa työttömänä runsaat 19 340 henkilöä, mikä on 1 410 enemmän kuin vuotta aiemmin (taulukko 4). Korkeakoulutettuja tästä lisäyksestä oli 988 ja muita kuin korkeakoulutettuja 422.

Kuvio 6 näyttää, että vuoden sisällä valmistuneiden työttömyys on viime aikoina vaihdellut erikoisella tavalla, jopa kausivaihtelusta puhdistettujen lukujen mukaan. Elokuusta marraskuuhun työttömyys kasvoi nopeasti, mutta väheni joulu-, tammi- ja helmikuussa lähelle maaliskuun 2025 tasoa. Kummallinen vaihtelu selittyy osittain sillä, että perusasteen varassa olevien työttömyys kohosi vuonna 2025 tilapäisesti noin 1 000 henkilöllä syystä, jota emme tiedä, ja nyt se on palannut aiemmalle tasolleen. On vaikea arvioida, mikä on vuoden sisällä valmistuneiden työttömyyden todellinen suunta tällä hetkellä.

Vuoden aikana valmistuneiden korkeakoulutettujen kohdalla ei ole vastaavaa tulkintaongelmaa työttömyyden suunnasta. Kuvio 7 näyttää, että työttömyys on palannut aiemmalle trendilleen ja jatkaa ripeää kasvuaan. Touko-heinäkuuhun ajoittunut kuoppa on jäämässä tilapäiseksi. Työttömyys on kasvanut sekä alemman että ylemmän korkea-asteen suorittaneilla.

Taulukko 4: Työttömät vuoden sisällä valmistuneet koulutusasteen mukaan (pois lukien lomautetut)

Kuvio 6: Vastavalmistuneiden työttömyys (kausipuhdistettu, ei sisällä lomautettuja)

Kuvio 7: Työttömät vuoden sisällä valmistuneet korkeakoulutetut (kausipuhdistettu)

Sekä miesten että naisten työttömyys kasvaa

Kuvio 8 esittää korkeakoulutettujen miesten (sininen viiva) ja naisten (punainen viiva) työttömyyden kehityksen. Työttömiä korkeakoulutettuja naisia on systemaattisesti enemmän kuin työttömiä korkeakoulutettuja miehiä. Korkeakoulutettujen naisten työttömyys vaihtelee kausiluonteisesti (ohut punainen viiva) paljon enemmän kuin miesten (ohut sininen viiva). Lisäksi korkeakoulutettujen naisten työttömyys on viimeisen vuoden aikana kohonnut jyrkemmin kuin miesten (3 560 vs. 2 485 henkilöä). Näkyvissä ei ole merkkejä siitä, että työttömyyden nousu olisi pian päättymässä, ei miesten eikä naisten.

Kuvio 9 näyttää työttömyyden kehityksen muilla kuin korkeakoulutetuilla. Työttömiä miehiä on systemaattisesti paljon enemmän kuin naisia. Naisten työttömyyden kausivaihtelu (ohut punainen viiva) on tässäkin ryhmässä selvästi voimakkaampaa kuin miesten (ohut sininen viiva). Naisten työttömyys on viimeisen vuoden aikana noussut enemmän kuin miesten (9 910 vs. 7 930 henkilöä).

Kuukausi sitten näytti siltä, että muiden kuin korkeakoulutettujen miesten työttömyyden kasvu olisi hidastunut selvästi ja jopa lähes pysähtynyt. Helmikuun tietojen perusteella asiat eivät ole näin hyvin. Hidastumisen merkit ovat kaikonneet.

Maahanmuutto selittää vain osan työttömyyden kasvusta

Helmikuun lopussa työttömiä oli kaikkiaan noin 319 730. Heistä suomen- tai ruotsinkielisiä oli 252 050 (eli hieman vajaat 79 prosenttia) ja muunkielisiä noin 67 680. Kuvio 10 näyttää kausivaihtelusta puhdistetun työttömyyden kehityksen. Viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana suomen- tai ruotsinkielisten työttömyys on kasvanut 18 575 henkilöllä ja muunkielisten noin 5 330 henkilöllä. Viimeisen kahden vuoden aikana suomen- ja ruotsinkielisten työttömyys on kasvanut noin 47 900 henkilöllä ja muunkielisten työttömyys vajaalla 17 490 henkilöllä. Siten työttömyyden lisäyksestä valtaosa on suomen- tai ruotsinkielisten työttömyyden kasvua. Suhteellisesti työttömyys on kuitenkin kasvanut enemmän muunkielisillä, lähes 35 prosenttia kahdessa vuodessa (kantaväestöllä runsaat 23 prosenttia).

Uudet työttömyysjaksot ovat jälleen kasvussa

Käytämme KEHA-keskuksen tilastotietoja, jotka kuvaavat työttömien määrää kuukauden lopussa. Uusi työttömyysjakso on alkanut kyseisen kalenterikuukauden aikana ja ehtinyt jatkua vasta enintään neljä viikkoa.

Muiden kuin korkeakoulutettujen uudet työttömyydet vähenivät jyrkästi vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä (kuvio 11) ja niitä oli aiempaa vähemmän valtaosan vuotta 2025, parhaimmillaan jopa vähiten 20 vuoteen. Viime kuukausina uudet työttömyydet ovat ampaisseet uudelleen nousuun. Uusia työttömyysjaksoja alkaa jälleen saman verran kuin vuoden 2024 alkupuoliskolla ja enemmän kuin vuosi sitten. Tämä on huono asia. Kun työttömyyksiä alkaa enemmän, jonkin ajan kuluttua myös pidempään jatkuneita työttömyyksiä on todennäköisesti enemmän.

Myös korkeakoulutettujen uudet työttömyysjaksot ovat kääntyneet uudelleen nousuun. Viimeisen viiden kuukauden ajan niitä on ollut eniten koronakriisin jälkeen eli lähes kuuteen vuoteen. Se ei ole lainkaan lupaava merkki.

Taulukko 5 ja kuvio 13 esittävät työttömien määrän jaoteltuna karkeasti työttömyyden keston mukaan. Helmikuun lopun noin 319 730 työttömästä vajaat 136 250 oli pitkäaikaistyöttömiä. Vajaan 183 500 henkilön työttömyys oli jatkunut alle vuoden. Alle vuoden työttömänä olleita on lukumääräisesti enemmän kuin pitkäaikaistyöttömiä. Heitä ei silti ole poikkeuksellisen paljon, mutta pitkäaikaistyöttömiä sen sijaan on.

Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut tasaisesti. Sen sijaan alle vuoden työttömänä olleiden määrä kääntyi laskuun ennen kesää ja on yhä pienempi kuin vuosi sitten. Tähän on kaksi selitystä. Alkavia työttömyyksiä oli runsaan vuoden verran aiempaa vähemmän ja osa alle vuoden työttömyyksistä on venähtänyt pitkäaikaistyöttömyydeksi.

Viimeisen 12 kuukauden aikana pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt enemmän (noin 26 340 henkilöä) kuin työttömien määrä yhteensä (noin 23 910 henkilöä), koska alle vuoden mittainen työttömyys on vähentynyt.

Viimeisen kahden vuoden aikana pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut noin 46 770 henkilön verran. Alle vuoden mittainen työttömyys on kasvanut samassa ajassa noin 18 620 henkilöllä.

Kuvio 14 näyttää, että myös korkeakoulutettujen alle vuoden mittainen työttömyys on viimeisen puolen vuoden aikana kääntynyt uudelleen nousuun. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut vauhdikkaasti, joskin viime aikoina hieman hidastuen. Helmikuun lopussa yli vuoden työttömänä olleita korkeakoulutettuja oli noin 10 590 enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin.