Työttömyys- ja lomautuskatsaus 2/2026: Korkeakoulutettujen työllisyys paranee

Työttömyys kasvaa, lomautukset vähenevät

KEHA-keskuksen tilastojen mukaan Suomessa oli tammikuun 2026 lopussa vajaat 346 240 työtöntä työnhakijaa (katso taulukko 1 ja kuvio 1). Työttömiä työnhakijoita oli noin 20 580 enemmän kuin vuotta aiemmin tammikuun 2025 lopussa.

Työttömien korkeakoulutettujen määrä kasvoi vuoden takaisesta 5 660 henkilöllä ja muiden kuin korkeakoulutettujen määrä vajaan 14 980 henkilön verran. Kausivaihtelusta puhdistettu työttömien työnhakijoiden määrä (kuvio 1, paksu viiva) on viime kuukausina heilahdellut varsin paljon. Nousu näyttää hidastuneen selvästi, mutta on liian aikaista todeta sen kääntyneen laskuksi, sillä kuvaajan lopussa oleva ryppy voi olla tilapäinen.

Edellä mainitut tiedot työttömien työnhakijoiden määrästä sisältävät myös kokoaikaisesti lomautetut. Kokoaikaisesti lomautettuna oli tammikuun 2026 lopussa runsaat 27 250 henkilöä. Lomautettujen määrä väheni runsaan 3 340 henkilön verran vuotta aiemmasta.

Lyhennettyä työviikkoa teki tammikuun 2026 lopussa noin 11 260 henkilöä. Se on noin 2 460 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lyhennettyä työviikkoa tekevien määrä on vähentynyt syyskuun jälkeen lupaavasti, mutta on edelleen jonkin verran tavanomaista korkeampi.

Lomautukset vähenevät verkkaisesti

Kuvio 2 esittää lomautettujen määrän sekä kausivaihtelusta puhdistettuna että ilman puhdistusta. Lomautettujen määrä on jo ohittanut lakipisteensä, mutta sen tarkkaa ajankohtaa on vaikea tunnistaa, koska kausipuhdistettu aikasarja kupruilee huomattavan paljon.

Lomautettujen määrä oli tammikuun lopulla pienempi kuin vuotta aiemmin sekä korkeakoulutetuilla (-879) että muilla kuin korkeakoulutetuilla (-2 464). Taulukko 2 näyttää myös, että lomautettuja oli vuoden takaista vähemmän kaikilla tarkastelluilla koulutusasteilla.

Korkeakoulutettujen työllisyys kasvaa

Tarkastelemme seuraavaksi korkeakoulutettujen työllisyyttä. Tiedot perustuvat tulorekisteriin, joka kattaa palkansaajat laajasti. Aineistosta puuttuvat yrittäjät, paitsi jos he ovat työsuhteessa omistamaansa yritykseen ja maksavat itselleen palkkaa. Tieto koulutuksesta saadaan Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä, joka sisältää suoritetut tutkinnot vuoden 2023 loppuun saakka. Tästä syystä korkeakoulutettujen joukkoon on laskelmissa sisällytetty henkilöt, jotka ovat valmistuneet vähintään kaksi vuotta ennen tilastokuukautta. Aineiston viimeisin havaintoajankohta on marraskuu 2025.

Ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneiden työllisyys on kasvanut korona-ajan pienehkön notkahduksen jälkeen koko 2020-luvun ajan, myös vuonna 2024 sekä vuoden 2025 ensimmäisen 11 kuukauden ajan. Marraskuussa 2025 (alle 65-vuotiaita) korkeakoulutettuja työllisiä palkansaajia oli 24 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Vastaavasti muita kuin korkeakoulutettuja työllisiä palkansaajia oli (15–64-vuotiaiden ikäryhmässä) 34 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Korkeasti koulutettujen työmarkkinatilanne pysyy parempana kuin muilla

Edellä esitetyt korkeakoulutettujen työllisyyden (ja työttömyyden) muutokset selittyvät osin demografialla – korkeakoulutettujen määrä ja osuus työikäisestä väestöstä kasvavat. Kun työikäisen väestön koulutustaso nousee ja korkeakoulutettujen osuus kasvaa, on mahdollista, että korkeakoulutettujen työllisyys sekä työttömyys kasvavat yhtä aikaa. Vastaavasti, kun vähemmän koulutettujen määrä supistuu, heitä voi olla vähemmän sekä työllisinä että työttöminä. Tästä syystä ei ole mielekästä tehdä päätelmiä korkeakoulutettujen ja muiden työmarkkinatilanteesta tarkastelemalla absoluuttisia työllisyyden ja työttömyyden muutoksia. Muutokset täytyy suhteuttaa taustalla olevien ryhmien kokojen muutoksiin. Jos väestöryhmän koko (eli työvoiman tarjonta) kasvaa, mutta ryhmän työllisyys (eli työvoiman kysyntä) kasvaa tätä nopeammin, kysynnän ja tarjonnan kasvuero on positiivinen. Tällöin väestöryhmän työmarkkina-asema paranee. Vastaavasti jos työllisyys kasvaa hitaammin kuin ryhmän koko, kysynnän ja tarjonnan kasvuero on negatiivinen ja ryhmän työmarkkina-asema heikkenee.

Kuviossa 4 näkyy, että vuodesta 2019 toukokuuhun 2023 korkeakoulutettujen työllisyys kasvoi 3,2 prosenttiyksikköä nopeammin kuin korkeakoulutettujen työikäisten määrä. Marraskuussa 2025 tämä kasvuero oli supistunut puoleentoista prosenttiin. Tämä tarkoittaa sitä, että nykyisessä laskusuhdanteessa korkeakoulutettujen työllisyys on kasvanut 1,7 prosenttiyksikköä hitaammin kuin korkeakoulutettujen määrä. Pidemmässä, vuodesta 2019 alkavassa tarkastelussa, korkeakoulutettujen työllisyys on silti kasvanut (1,5 prosenttiyksikköä) nopeammin kuin heidän määränsä.

Vähemmän koulutettujen työvoiman kysynnän ja tarjonnan muutosten ero oli positiivinen ennen nykyisen laskusuhdanteen alkua (2,6 prosenttiyksikköä vuodesta 2019 toukokuuhun 2023). Taustalla on se, että tarkastelujaksolla vähemmän koulutettujen määrä supistui, mutta heidän työllisyytensä pysyi likimain ennallaan. Tämän seurauksena vähemmän koulutettujen työmarkkina-asema vahvistui. Tilanne on toinen, kun tarkastellaan pidempää ajanjaksoa vuodesta 2019 marraskuuhun 2025. Silloin vähemmän koulutettujen työvoiman kysynnän ja tarjonnan kasvuero oli -2,5 prosenttiyksikköä. Vähemmän koulutettujen työllisyys supistui nopeammin kuin heidän määränsä työikäisessä väestössä. Tämä tarkoittaa myös, että alkukesästä 2023 alkaneen matalasuhdanteen aikana vähemmän koulutettujen työpaikkoja hävisi niin paljon, että kysynnän ja tarjonnan kasvuero oli peräti 5 prosenttiyksikköä negatiivinen. Laman aikana vähemmän koulutettujen työmarkkina-asema on heikentynyt huomattavasti enemmän kuin korkeasti koulutettujen.
 

Yksityiskohtaisempi työn kysynnän ja tarjonnan muutosten tarkastelu laskusuhdanteessa (kuvio 5) paljastaa, että korkeakoulutettujen työllisyys (palkansaajien määrä) on kasvanut runsaat 6 prosenttia ja korkeakoulutettujen määrä 8 prosenttia. Kuten edellä todettiin, korkeakoulutettujen työvoiman tarjonta on ylittänyt kysynnän 1,7 prosenttiyksiköllä. Muiden kuin korkeakoulutettujen työllisyys (palkansaajien määrä) on supistunut noin seitsemän prosenttia, mutta muiden kuin korkeakoulutettujen kokonaismäärä on vähentynyt kaksi prosenttia: Työn kysyntä on alittanut tarjonnan peräti viidellä prosenttiyksiköllä. Niinpä korkeakoulutettujen työmarkkinatilanne on meneillään olevan talousahdingon aikana heikentynyt huomattavasti vähemmän kuin vähemmän koulutettujen.

Työttömyyden kasvu on hidastunut

Kun lomautetut jätetään tarkastelun ulkopuolelle, saadaan kokonaan ilman työpaikkaa olevien työttömien määrä. Tammikuun lopussa työttömiä oli 319 150, mikä on vajaat 23 980 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin (katso taulukko 3). Korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi vuoden takaisesta noin 6 540 henkilön verran. Tämä on pienin vuosimuutos elokuun 2024 jälkeen. Muita kuin korkeakoulutettuja oli tammikuun lopussa työttömänä noin 17 440 enemmän kuin vuotta aiemmin. Tätä pienempiä vuosimuutoksia olemme nähneet viimeksi ennen kesäkuuta 2024. Työttömien määrä kasvaa siis edelleen, mutta nyt aiempaa hitaammin.

Kuvio 7 näyttää työttömien määrän raakalukuina (ohut viiva) ja kausivaihtelusta puhdistettuna (paksu trendiviiva). Trendin perusteella työttömyys nousi vuoden 2025 alussa jyrkästi, mutta nousu hidastui selvästi kesän aikana. Loppuvuoden luvut olivat kuitenkin jälleen synkeän oloisia. Nyt näyttää siltä, että edeltävän kolmen kuukauden aikana työttömyys on kasvanut hieman enemmän kuin sitä edellisen kolmen kuukauden aikana.

Kuvio 8 näyttää, että työttömien korkeakoulutettujen määrä on kasvanut epätavallisen suureksi. Itse asiassa tammikuun lopussa työttömiä korkeakoulutettuja oli runsaat 11 180 enemmän kuin 10 vuotta sitten tammikuussa 2016, edellisen korkean työttömyyden aikana. Lisäystä on 22 prosenttia.

Korkeakoulutettujen työttömyyden nousutahti on hidastunut jonkin verran viimeksi kuluneen vuoden aikana. Kausivaihtelusta puhdistettujen lukujen perusteella (paksu viiva) voidaan laskea, että edeltävän puolen vuoden aikana korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi 2 660 henkilöllä, mutta sitä edellisen puolen vuoden aikana selvästi enemmän, noin 3 860 henkilöllä. Edeltävän kolmen kuukauden aikana korkeakoulutettujen työttömyyden nousu on hidastunut hieman lisää.

Muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyys (katso kuvio 9) on viime aikoina polveillut huomattavan paljon. On ollut vaikea sanoa, hidastuuko työttömyyden nousu vai vauhdittuuko se, kun numeroiden perusteella tilanne muuttuu koko ajan. Edeltävän kolmen kuukauden aikana työttömyyden kasvu on kausivaihtelusta puhdistettujen lukujen perusteella jälleen hidastunut. Samanlaista hidastumista nähtiin myös puoli vuotta aikaisemmin, ja se osoittautui sittemmin tilapäiseksi. Aika näyttää, miten käy tällä kertaa.

Vuoden sisällä valmistuneiden työttömyys heilahtelee oudosti

Vuoden sisällä valmistuneita oli tammikuun lopussa työttömänä noin 19 250 henkilöä, mikä on noin 1 400 enemmän kuin vuotta aiemmin (taulukko 4). Korkeakoulutettuja tästä lisäyksestä oli 1 027 ja muita kuin korkeakoulutettuja 369.

Kuvio 10 näyttää, että vuoden sisällä valmistuneiden työttömyys on viime aikoina vaihdellut erikoisella tavalla, vaikka tiedot ovat kausivaihtelusta puhdistettuja. Elokuusta marraskuuhun työttömyys kasvoi nopeasti, mutta väheni joulukuussa ja tammikuussa lähelle maaliskuun tasoa. Kummallinen vaihtelu selittyy osittain sillä, että perusasteen varassa olevien työttömyys kohosi vuonna 2025 tilapäisesti noin 1 000 henkilöllä syystä, jota emme tiedä. On mahdotonta sanoa, kuvaavatko joulukuun tai tammikuun tiedot luotettavasti työttömyyden nykytilaa vai vaikuttaako myös niihin jokin tuntematon tekijä. Tämän vuoksi on vaikea arvioida vuoden sisällä valmistuneiden työttömyyden suuntaa edeltävän puolen vuoden aikana.

Vuoden aikana valmistuneiden korkeakoulutettujen kohdalla ei ole vastaavaa tulkintaongelmaa. Kuvio 11 näyttää, että työttömyys on jatkanut ripeää kasvuaan. Touko-heinäkuuhun ajoittunut kuoppa on jäämässä tilapäiseksi. Työttömyys on kasvanut sekä alemman että ylemmän korkea-asteen suorittaneilla.

Pysähtyikö ei-korkeakoulutettujen miesten työttömyyden nousu?

Kuvio 12 esittää korkeakoulutettujen miesten (sininen viiva) ja naisten (punainen viiva) työttömyyden kehityksen. Siitä nähdään monta kiinnostavaa asiaa. Ensimmäinen, työttömiä korkeakoulutettuja naisia on systemaattisesti enemmän kuin työttömiä korkeakoulutettuja miehiä. Toinen, korkeakoulutettujen naisten työttömyys vaihtelee kausiluonteisesti (ohut punainen viiva) paljon enemmän kuin miesten (ohut sininen viiva). Kolmas, korkeakoulutettujen naisten työttömyys on edeltävän vuoden aikana kohonnut jyrkemmin kuin miesten (3 800 vs. 2 720 henkilöä). Neljäs, näkyvissä ei vieläkään ole merkkejä siitä, että korkeakoulutettujen miesten ja naisten työttömyyden nousu olisi pian päättymässä.

Kuvio 13 näyttää työttömyyden kehityksen muiden kuin korkeakoulutettujen miesten ja naisten osalta. Jälleen voidaan havaita kiinnostavia asioita. Ensimmäinen, työttömiä miehiä on muiden kuin korkeakoulutettujen joukossa systemaattisesti paljon enemmän kuin naisia. Toinen, naisten työttömyyden kausivaihtelu (ohut punainen viiva) on jälleen selvästi voimakkaampaa kuin miesten (ohut sininen viiva). Kolmas, naisten työttömyys on edeltävän vuoden aikana noussut enemmän kuin miesten (noin 13 500 vs. noin 10 400 henkilöä). Neljäs ja tärkein, muiden kuin korkeakoulutettujen miesten työttömyyden kasvu on hidastunut selvästi parin viime kuukauden aikana ja saattanut jopa pysähtyä. Tämä voisi olla ensimmäinen enne siitä, että muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyyden huippu lähestyy (vaikka naisten osalta ei vielä hidastumista ole havaittavissa), joka puolestaan voisi enteillä tulevaisuudessa siintävää työttömyyden käännettä myös korkeakoulutetuille.

Maahanmuutto selittää vain osan työttömyyden kasvusta

Tammikuun lopussa työttömiä oli kaikkiaan noin 319 150. Heistä suomen- tai ruotsinkielisiä oli 252 090 (eli 79 prosenttia) ja muunkielisiä noin 67 060. Kuvio 14 näyttää kausivaihtelusta puhdistetun työttömyyden kehityksen. Viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana suomen- tai ruotsinkielisten työttömyys on kasvanut noin 19 380 henkilöllä ja muun kielisten vajaalla 4 600 henkilöllä. Edeltävän kahden vuoden aikana suomen- ja ruotsinkielisten työttömyys on kasvanut vajaalla 46 490 henkilöllä ja muun kielisten työttömyys noin 16 540 henkilöllä. Siten työttömyyden lisäyksestä valtaosa on suomen- tai ruotsinkielisten työttömyyden kasvua. Suhteellisesti työttömyys on kuitenkin kasvanut enemmän muun kielisillä (32,7 prosenttia kahdessa vuodessa).

Alkavat työttömyysjaksot ovat jälleen kasvussa

Käytämme KEHA-keskuksen tilastotietoja, jotka kuvaavat työttömien määriä aina kunkin kuukauden lopussa. Kutsumme alkaviksi työttömyyksiksi sellaisia, jotka ovat alkaneet kyseisen kalenterikuukauden aikana ja ovat ehtineet jatkua vasta enintään neljä viikkoa.

Vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä muiden kuin korkeakoulutettujen alkavat työttömyydet vähenivät jyrkästi (kuvio 15) ja niitä oli aiempaa vähemmän suuren osan vuotta 2025, jopa vähiten 20 vuoteen. Lupaava kehitys ei kuitenkaan ole enää jatkunut. Viime kuukausina uudet työttömyydet ovat jälleen ampaisseet nousuun, ja niitä alkaa enemmän kuin vuosi sitten (mutta toistaiseksi vähemmän kuin esimerkiksi vuoden 2024 alkupuoliskolla). Kun alkavia työttömyyksiä on enemmän, jonkin ajan kuluttua myös pidempään jatkuneita työttömyyksiä on todennäköisesti enemmän.

Korkeakoulutetuilla alkavat työttömyydet ovat kääntyneet uudelleen nousuun. Tammikuussa niitä oli eniten koronakriisin jälkeen eli lähes kuuteen vuoteen. Se ei ole lupaava merkki.

Taulukko 5 ja kuvio 16 esittävät työttömien määrän jaoteltuna karkeasti työttömyyden keston mukaan. Tammikuun lopun noin 319 000 työttömästä vajaat 136 000 oli pitkäaikaistyöttömiä. Runsaan 183 000 henkilön työttömyys oli jatkunut alle vuoden. Alle vuoden työttömänä olleita on lukumääräisesti enemmän kuin pitkäaikaistyöttömiä. Heitä ei silti ole poikkeuksellisen paljon, mutta pitkäaikaistyöttömiä on.

Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut tasaisesti. Alle vuoden työttömänä olleiden määrä sen sijaan kääntyi laskuun ennen kesää ja on nytkin pienempi kuin vuosi sitten. Tähän on kaksi selitystä. Alkavia työttömyyksiä oli runsaan vuoden verran aiempaa vähemmän ja osa alle vuoden työttömyyksistä on venähtänyt pitkäaikaistyöttömyydeksi.

Kiinnostavaa on, että edeltävän 12 kuukauden aikana pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt enemmän (noin 27 850 henkilöä) kuin työttömien määrä yhteensä (vajaat 23 800 henkilöä), koska alle vuoden mittainen työttömyys on vähentynyt.

Edeltävän kahden vuoden aikana pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut vajaan 46 200 henkilön verran. Alle vuoden mittainen työttömyys on kasvanut samassa ajassa noin 16 840 henkilön verran.

Kuvio 17 näyttää, että myös korkeakoulutettujen pitkäaikaistyöttömyys kasvaa vauhdikkaasti. Alle vuoden mittainen työttömyys on edeltävän puolen vuoden aikana kääntynyt uudelleen nousuun.