Työolotutkimus 2026

Kysely

Akava Works -työolotutkimuksessa tarkastellaan akavalaisten työoloja, työn kuormitus- ja voimavaratekijöitä ja työnteon tapoja. Se käsittelee myös ajankohtaisia teemoja kuten tekoälyn käyttöä työssä ja etä- ja hybridityötä. Teemme kyselyn kahden vuoden välein.

Akava Works -työolotutkimuksessa tarkastellaan akavalaisten työoloja laajasti eri näkökulmista. Työolotutkimukseen osallistui 31 Akavan jäsenliittoa. Aineisto kerättiin kyselytutkimuksena keväällä 2026. Siihen saatiin yhteensä noin 4 000 vastausta Akavan liittojen jäseniltä.

Akava Works -työolotutkimus tarkastelee akavalaisten työoloja, työn kuormitus- ja voimavaratekijöitä ja työnteon tapoja. Se käsittelee myös ajankohtaisia teemoja kuten tekoälyn käyttöä työssä ja etä- ja hybridityötä. Kysely tehdään kahden vuoden välein.

Tulosvisualisaatio

TVoit tutustua kyselyn tuloksiin alla olevan tulosvisualisaation avulla. Tuloksia voi tarkastella sukupuolen, iän ja työnantajasektorin mukaan. Lisäksi on mahdollista verrata työnjohdollisessa tai esihenkilöasemassa olevien vastauksia muihin.

Visualisaatiota käyttäessä kannattaa suurentaa tulokset koko näytölle alla olevan ikkunan oikean alalaidan ”Avaa koko näytön tilassa” -painikkeesta (nuolipainike).

Suosittelemme tulosten tarkastelua tietokoneen näytöltä.

Teemat

Taustatiedot vastanneista

  • Vastanneista 58 prosenttia oli naisia ja 41 prosenttia miehiä.
  • Suurin ikäryhmä oli 40–49-vuotiaat, joita oli 29 prosenttia vastanneista. Alle 30-vuotiaita oli 9 prosenttia ja vähintään 60-vuotiaita 12 prosenttia.
  • Yli puolet vastauksista oli joko Uudenmaan tai muun Etelä-Suomen suuralueelta.
  • Ylempi korkeakoulututkinto oli 59 prosentilla vastanneista ja alempi korkeakoulututkinto 30 prosentilla vastanneista.

Työsuhde

  • Vastanneista 42 prosenttia työskenteli yksityisellä sektorilla ja 43 prosenttia julkisella sektorilla sisältäen valtion, kuntasektorin ja hyvinvointialueet.
  • Suurimmat toimialat olivat opetus- ja kasvatusala, terveysala ja julkinen hallinto.

Haitallinen kuormitus ja jaksaminen

  • Eniten haitallista kuormitusta aiheuttavat usean asian tekeminen yhtä aikaa, kiire ja kireät aikataulut, häiritsevät keskeytykset ja liiallinen työmäärä.
    • Vastanneista noin 50–70 prosenttia koki näiden tekijöiden aiheuttavat haitallista kuormitusta työssä melko paljon tai paljon.
  • Seuraavaksi kuormittavimpia olivat johtamiseen liittyvät syyt, organisaatiomuutokset ja tietojärjestelmät ja ohjelmistot.
    • Noin 40 prosenttia vastaajista katsoi näiden aiheuttavan haitallista kuormitusta melko paljon tai paljon.
  • Kokonaisuutena haitallista kuormitusta aiheuttavat tekijät muodostavat neljä pääluokkaa:
    • 1. Liian suuri työn määrä
    • 2. Työn epävarmuustekijät
    • 3. Työn läikkyminen vapaa-ajalle
    • 4. Työympäristötekijät

– Omaa työuupumusriskiään melko suurena tai suurena piti 52 prosenttia vastanneista. Osuus on kasvanut kahdessa vuodessa (Työolotutkimus 2024) 14 prosenttiyksikköä.

– Vastanneista 20 prosenttia katsoo palautuvansa työstä hyvin, ja 26 prosenttia kokee palautuvansa työstä huonosti tai melko huonosti,

– Vastanneista 34 prosenttia katsoo psyykkisten vaikeuksien kuten stressin tai väsymyksen haittaavan työssä suoriutumista melko paljon tai paljon. Näitä vaikeuksia kohdanneista 18 prosenttia on sitä mieltä, että ne ovat aiheutuneet kokonaan työstä. 

Työn voimavaratekijät

Omaan työhönsä melko tai erittäin tyytyväisiä oli 68 prosenttia vastanneista. Vastanneista 50–60 prosenttia koki työn imuun kuuluvia tekijöitä, kuten innostuneisuutta työstä, vähintään muutaman kerran viikossa.

Johtaminen ja esihenkilötyö

  • Vastanneista valtaosa oli kohtalaisen tyytyväisiä esihenkilötyöhön organisaatiossaan. Esimerkiksi 50 prosenttia vastanneista oli täysin samaa mieltä väitteestä ”Esihenkilöni kohtelee alaisiaan oikeudenmukaisesti”.
  • Vastanneet suhtautuivat kriittisemmin organisaatioiden kestävää työkulttuuria ylläpitävään johtamiseen tapaan. Esimerkiksi vain 12 prosenttia oli täysin samaa mieltä väitteestä ”Johto pitää työntekijöiden psykologista terveyttä yhtä tärkeänä kuin tuloksellisuutta”.

Työn sijainnit

Julkaisemme työn sijainteja koskevia tuloksia myöhemmin.

Osaamisen kehittäminen

Julkaisemme tuloksia osaamisen kehittämisestä myöhemmin.

Tekoälyn käyttö työssä

Julkaisemme tekoälyn käyttöä koskevia tuloksia myöhemmin.

Palkkaus ja palkka-avoimuus

Julkaisemme palkkausta ja palkka-avoimuutta koskevia tuloksia myöhemmin.

Miten kysely tehtiin?

Akava Works -työolotutkimukseen osallistui 31 Akavan jäsenliittoa. Aineistonkeruu tehtiin Webropol-kyselynä, jonka liitot toimittivat jäsenilleen. Kyselyyn saatiin noin 4 000 vastausta.

Tutkimusaineistoa painotettiin vastaamaan perusjoukon jakaumaa iän, sukupuolen ja liittojäsenyyden mukaan, jotta aineisto vastaisi perusjoukkoa mahdollisimman hyvin.

Power BI-visualisaatiossa sekä muissa tulosmateriaaleissa käytetään vain painotettuja tulosjakaumia.

Lisätietoja

Avainsanat:

  • työhyvinvointi
  • työkyky
  • työolotutkimus