Lisää tekijöitä työvoiman ulkopuolelta

Suomen työikäisestä väestöstä on töissä noin 72,5 prosenttia. Useampi kuin joka neljäs työikäinen ei siis ole töissä. Vain osa heistä on kuitenkin työttömänä. Hallituksen on pakko kaivaa jostain sellaiset keinot, jotka innostavat mahdollisimman monen kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella olevan ihmisen hakeutumaan töihin, mikäli se aikoo tosissaan jahdata työllisyysasteen nostamista 75 prosenttiin hallituskauden aikana.

23.8.2019

Työllisyyden nostaminen on kansantalouden kannalta elintärkeää. Vaadittu 60-70 tuhannen uuden henkilön työllistyminen on vaikea rasti, jossa onnistumisen ratkaisee se, saadaanko työmarkkinoille houkuteltua lisää ihmisiä työvoimaa kasvattamaan.

Olen ihmetellyt sitä, että julkinen keskustelu työllisyyden parantamisesta keskittyy pääasiassa työttömyyden vähentämiseen. Viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana työllisyys on kohentunut lähes 100 tuhannella henkilöllä, mutta työttömien määrä on vähentynyt vain runsaalla puolella tästä. Vajaaseen puoleen uusista työpaikoista ovat työllistyneet työmarkkinoiden ulkopuolelta tulleet henkilöt ja työvoima on kasvanut. Samaan pitää pyrkiä vastaisuudessa entistä pontevammin, sillä tuoreet tilastot kertovat jo työvoiman kasvun hiipuneen.

Keitä sitten ovat ihmiset työvoiman ja työmarkkinoiden ulkopuolella? Osa opiskelee, suorittaa varusmiespalvelusta tai on eläkkeellä. Lisäksi on kuitenkin suuri joukko muita työikäisiä ihmisiä, jotka eivät kuulu mihinkään näistä ryhmistä. Heitä ovat muun muassa lapsiaan kotona hoitavat vanhemmat, osatyökykyiset, syrjäytyneet sekä muista syistä työmarkkinoiden ulkopuolelle jääneet tai jättäytyneet.

Ikäluokassa 18-64 -vuotiaat on yli 165 tuhatta henkilöä, joiden pääasiallinen toiminta kuuluu kategoriaan ”Jokin muu”. He eivät ole töissä, työttömänä, opiskele, suorita varusmiespalvelustaan tai ole eläkkeellä. Kyseessä on siten mittava käyttämätön työvoimareservi. Työllisyysasteen nostaminen helpottuu huomattavasti, kun mahdollisimman moni heistä saadaan mukaan työmarkkinoille. Kapeammassa 25-54 -vuotiaiden ryhmässä heitä on yli 110 tuhatta, ja pelkästään 35-54 -vuotiaissakin runsaat 60 tuhatta. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen viimeisimpään Työssäkäynti -tilastoon, joka on vuodelta 2017 (tiedot ovat siis hieman vanhoja, mutta varmasti suuntaa antavia). Emme tiedä, kuinka pysyvää työmarkkinoiden ulkopuolella oleminen on. On syytä uskoa, että osa näistä ihmisistä työllistyi vuonna 2018.

Alla olevat taulukot jaottelevat väestön pääasiallisen toiminnan hieman tarkemmin ikäluokittain ja koulutusasteen mukaan. En käy tässä kaikkia ikäryhmiä läpi, vaan poimin lähempään tarkasteluun ainoastaan 35-54 -vuotiaat, jotka ovat parhaassa työiässä. Opiskeluajat ovat pääsääntöisesti jo takana, eikä eläkeikä ole vielä lähelläkään.

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla asiat ovat keskimäärin hyvin. Työvoimaan kuuluu lähes 95 prosenttia ikäluokasta, työllisiä on 90 prosenttia (= työllisyysaste) ja työttömien osuus verraten pieni (eri asia kuin työttömyysaste, joka on osuus työvoimasta). Opiskelijoita ja eläkeläisiä on vähän, ja mikä tärkeää, myös muita työvoiman ulkopuolella olevia on vain vähän.

Pääasiallinen toiminta iän mukaan, korkea-asteen tutkinnon suorittaneet, %-osuus ikäluokasta

Pääasiallinen toiminta iän mukaan, korkea-asteen tutkinnon suorittaneet, 1000 henkilöä

Toisen asteen tutkinnon suorittaneet

Toisen asteen tutkinnon suorittaneista 35-54 -vuotiaista työvoimaan kuuluu noin 90 prosenttia, työllisiä on karkeasti 80 prosenttia ja työttömänä on noin joka kymmenes. Opiskelijoiden ja eläkeläisten osuus on jonkin verran suurempi kuin korkea-asteen suorittaneilla. Muita työvoiman ulkopuolisia on verraten vähän, noin 4 prosenttia ikäluokasta.

Pääasiallinen toiminta iän mukaan, toisen asteen tutkinnon suorittaneet, %-osuus ikäluokasta

Pääasiallinen toiminta iän mukaan, toisen asteen tutkinnon suorittaneet, 1000 henkilöä

 

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa

Perusasteen varassa olevien tilanne on tyystin erilainen. Parhaassa työiässä olevista 35-54 -vuotiaista kuuluu työvoimaan vain 72 prosenttia. Heidän työllisyysasteensa on ainoastaan 55 prosentin paikkeilla. Työttömyys on selvästi yleisempää kuin koulutetummalla väestöllä. Peräti 13 prosenttia perusasteen suorittaneista 35-54 -vuotiaista ei kuulu työvoimaan, opiskele, ole eläkkeellä, vaan tekee jotain muuta. Ulkomaalaistaustaiset ovat ryhmässä ”Muut työvoiman ulkopuolella olevat” selvästi yliedustettuina, mutta vain perusasteen varassa olevien osalta.

Pääasiallinen toiminta iän mukaan, ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, 1000 henkilöä

Pääasiallinen toiminta iän mukaan, ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, %-osuus ikäluokasta

Mitä pitää tehdä, että tavoiteltu 75 prosentin työllisyysaste saavutetaan? Ainakin mahdollisimman moni työmarkkinoiden ulkopuolella oleva ihminen pitää saada innostumaan työmarkkinoille tulosta. Koska heidän taustansa vaihtelevat, täytyy myös käyttökelpoisen työkalupakin olla monipuolinen. Monet politiikkatoimet vaikuttavat silloinkin hitaasti.

Koulutuksen ja elinikäisen oppimisen rooli korostuu jälleen. Työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämisen, syrjäytymisen ja köyhyyden todennäköisyys on pelkän perusasteen varassa olevilla suurempi kuin koulutetummilla. Kouluttamattomuus ja työkyvyttömyys näyttävät kulkevan käsi kädessä. Työperäisen maahanmuuton ja osatyökykyisten työllistymisen edistämisessä sekä maahanmuuttajien integroinnissa suomalaiseen yhteiskuntaan on välttämätöntä onnistua paremmin. Työn tekemisen kannustimia ei myöskään saa unohtaa.

Lisätietoja:

Pasi Sorjonen

Pasi Sorjonen

Pääekonomisti

+358505575271

Lue lisää aiheesta