Taustatietoa Akavan jäsenmäärästä ja sen kehityksestä
Akavan jäsenmäärätiedot vahvistettiin Akavan hallituksen kokouksessa 25. helmikuuta. Vuoden 2020 tammikuun ensimmäisenä päivänä Akavan 36 jäsenjärjestöllä oli yhteensä 608 811 jäsentä. Vuoden takaiseen verrattuna kokonaisjäsenmäärä kasvoi 521 jäsenellä.
Viekö TKI-investointien tiekartta perille asti?
Suomalainen teknologiaihme sai koko maailman huomion ja ihailun vain viisitoista vuotta sitten. Voisiko loiston aika palata?
Akava Works -kysely: korkeakoulutetuista suurin osa kannattaa kilpailukieltoihin täyttä korvausta
Työntekijöiden kilpailukieltosopimusten epäkohdat nousivat julkiseen keskusteluun sen jälkeen, kun Akava teki vuonna 2017 laajan jäsenkyselyn, jossa kartoitettiin kilpailukieltosopimusten käyttöä ja niihin liittyviä ongelmia. Kyselyn tuloksista kävi ilmi, että kilpailukieltosopimusten käyttö on lisääntynyt voimakkaasti 2000-luvulla. Uudessa kyselyssä kartoitettiin korvaukseen liittyviä kysymyksiä korkeakoulutetuille.
Nykytilaan kaivataan muutosta: matkustaminen työasioissa työajan ulkopuolella pitäisi korvata aina rahana tai vapaana
Työhön liittyvän matkustamisen vuoksi moni korkeakoulutettu palkansaaja on sidoksissa työhönsä myös työajan ulkopuolella. Akavan vuonna 2019 tekemän matka-aikakyselyn tulosten mukaan vain 31 prosenttia korkeakoulutetuista palkansaajista ilmoitti, että ei matkusta työasioissa työajan ulkopuolella. Muilla kuin korkeakoulutetuilla osuus oli 58 prosenttia.
Väärässä sarjassa – Suomen on nostettava työllisyysastettaan
Mitä suurempi osa työikäisestä väestöstä tekee töitä, sitä kivuttomampaa on kerätä verotulot, joilla rahoitetaan modernin hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. Julkisen talouden mittavan kestävyysvajeen kaventamisessa nykyistä korkeampi työllisyys on suorastaan välttämätön.
Kilpailukieltosopimukset Pohjoismaissa
Tässä katsauksessa tarkastellaan kilpailukieltojen sääntelyä Norjassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Suomessa. Näiden maiden kilpailukieltojärjestelmiä vertailtaessa selviää, että korvaus kilpailukieltojen sidonnaisuusajalta on Pohjoismaissa Suomea lukuun ottamatta yleisimmin vähintään 60 prosenttia ja enintään 100 prosenttia palkasta. Vertailussa selviää myös, että säännösten laatimisessa on yhtäläisyyksiä yksityiskohtaisuuden ja pakottavuuden osalta.
Koulutus suojaa velkaantumisongelmilta
Koulutustausta on yhteydessä sekä tuloihin että varallisuuteen, jotka määrittävät kotitalouden kyvyn selviytyä veloistaan. Korkeakoulutetuilla on siksi parhaat mahdollisuudet välttää velkaantumisongelmat.
Lukiolaiset EU-myönteisiä, mutta hakeutuvat ensisijaisesti suomalaisiin korkeakouluihin
Nyt Suomen EU-puheenjohtajakaudella on mielenkiintoista tarkastella, miten ne nuoret, jotka ovat varttuneet koko koulutaipaleensa Suomen EU-jäsenyyden aikana, näkevät Euroopan unionin. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen tutkija Kiira Sarasjärvi nostaa Akava Works -blogissa esiin Lukiolaisbarometrin alustavia tuloksia.
Kuka nostaa TKI-investoinnit 4 prosenttiin BKT:sta?
Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen pohtii blogitekstissään, miten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomenojen osuus BKT:stä voidaan kasvattaa hallitusohjelman tavoittelemaan 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Toimenpiteet ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ovat myös työpaikkojen vastuulla
Akavalaisten mielestä ilmastonmuutoksen hillitseminen on myös työpaikkojen vastuulla.