Kilpailukieltosopimukset Pohjoismaissa
Tässä katsauksessa tarkastellaan kilpailukieltojen sääntelyä Norjassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Suomessa. Näiden maiden kilpailukieltojärjestelmiä vertailtaessa selviää, että korvaus kilpailukieltojen sidonnaisuusajalta on Pohjoismaissa Suomea lukuun ottamatta yleisimmin vähintään 60 prosenttia ja enintään 100 prosenttia palkasta. Vertailussa selviää myös, että säännösten laatimisessa on yhtäläisyyksiä yksityiskohtaisuuden ja pakottavuuden osalta.
Koulutus suojaa velkaantumisongelmilta
Koulutustausta on yhteydessä sekä tuloihin että varallisuuteen, jotka määrittävät kotitalouden kyvyn selviytyä veloistaan. Korkeakoulutetuilla on siksi parhaat mahdollisuudet välttää velkaantumisongelmat.
Lukiolaiset EU-myönteisiä, mutta hakeutuvat ensisijaisesti suomalaisiin korkeakouluihin
Nyt Suomen EU-puheenjohtajakaudella on mielenkiintoista tarkastella, miten ne nuoret, jotka ovat varttuneet koko koulutaipaleensa Suomen EU-jäsenyyden aikana, näkevät Euroopan unionin. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen tutkija Kiira Sarasjärvi nostaa Akava Works -blogissa esiin Lukiolaisbarometrin alustavia tuloksia.
Kuka nostaa TKI-investoinnit 4 prosenttiin BKT:sta?
Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen pohtii blogitekstissään, miten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomenojen osuus BKT:stä voidaan kasvattaa hallitusohjelman tavoittelemaan 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Toimenpiteet ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ovat myös työpaikkojen vastuulla
Akavalaisten mielestä ilmastonmuutoksen hillitseminen on myös työpaikkojen vastuulla.
Pakollinen korvausvelvollisuus kilpailukielloissa eri EU-maissa
Tässä katsauksessa tarkastelen, millaista kilpailukieltojen sääntely on EU-maissa, Sveitsissä ja Norjassa. Eri EU-maiden kilpailukieltojärjestelmiä vertailtaessa selviää, että Suomi kuuluu niiden harvojen maiden joukkoon, joissa työntekijän oikeutta vaihtaa työpaikkaa nykyisen työnantajan kilpailijalle voidaan rajoittaa maksamatta sidonnaisuusajasta mitään korvausta.
Vesa Kanniainen: EU-jäsenyyden vaikutukset Suomen makrotalouteen: arvioita Akavan tilaamasta arviointiraportista
Riippumaton konsultointiyritys Oxford Economics on laatinut Akava Worksin toimeksiannosta selvityksen Suomen EU-jäsenyyden taloudellisesta merkityksestä (Akava Works -raportti 1/2019). Tässä kirjoituksessa Helsingin yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen esittää arvion Oxford Economicsin selvityksen johtopäätöksistä.
Lisää tekijöitä työvoiman ulkopuolelta
Suomen työikäisestä väestöstä on töissä noin 72,5 prosenttia. Useampi kuin joka neljäs työikäinen ei siis ole töissä. Vain osa heistä on kuitenkin työttömänä. Hallituksen on pakko kaivaa jostain sellaiset keinot, jotka innostavat mahdollisimman monen kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella olevan ihmisen hakeutumaan töihin, mikäli se aikoo tosissaan jahdata työllisyysasteen nostamista 75 prosenttiin hallituskauden aikana.