Raportti tarjoaa katsauksen palkkasumman kehitykseen Suomessa yksityisellä ja julkisella sektorilla, mukaan lukien toimialakohtaiset erot. Analyysi paljastaa, että vaikka palkkasumma on yhä kasvanut, kasvuvauhti on hidastunut merkittävästi viime aikoina työllisyyden heikkenemisen ja työtuntien vähenemisen seurauksena. Julkisella sektorilla palkkasummaa on kasvattanut työllisyyden nousu. Erityisesti rakentamisessa palkkasumma on kasvanut hitaammin kuin koko talouden palkkasumma.

TKI-panostusten arvioidaan olevan paras tapa vauhdittaa tuottavuuden nousua, joka on pitkällä aikavälillä tärkein talouskasvun lähde. Suomi tavoittelee tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostusten kasvattamista 4 prosenttiin BKT:n arvoon suhteutettuna vuoteen 2030 mennessä. Miten tavoitteen saavuttaminen etenee?

Heikko kansainvälinen kysyntä painaa Suomen vientiä. Kuluttajien luottamus on kateissa, asuntomarkkinat ovat jäässä ja investoinnit vähenevät rakentamisen sukeltaessa. Yksityinen kulutus kasvaa vain vähän, vaikka reaalitulot kasvavat inflaation hidastuessa ja korkojen aleneminen kasvattaa monen perheen taloudellista liikkumavaraa. Työllisyys heikkenee ja työttömyys nousee. Suomen kokonaistuotanto supistuu 0,3 prosenttia vuonna 2024 siitä huolimatta, että talous kääntyy loivaan nousuun vuoden jälkipuoliskolla.

Työttömien ja lomautettujen määrät jatkavat kasvuaan. Pitkäaikaistyöttömyys näyttää kasvavan hitaasti. Erityisesti alle vuoden mittaiset työttömyydet ovat lisääntyneet. Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys on noussut vuodessa yli kolmanneksella. Samalla avoimia työpaikkoja on yli 40 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.

Työttömien ja lomautettujen määrät ovat edelleen kasvussa. Pitkäaikaistyöttömiä (kesto yli vuoden) on enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myös lyhyempi työttömyys on lisääntynyt. Työttömyyden nousu painottuu suhteellisesti enemmän korkeakoulutettuihin. Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys on nousussa ja ylemmän korkea-asteen suorittaneita on työttömänä enemmän kuin ennen koronakriisiä.

Työttömien ja lomautettujen määrät kohoavat edelleen. Pitkäaikaistyöttömiä (kesto yli vuoden) on vähemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta sitä lyhyempi työttömyys on lisääntynyt. Työttömyyden nousu painottuu 30–49-vuotiaiden ikäryhmän ohella korkeakoulutettuihin. Alle 30-vuotiaiden korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut jo vuoden ajan. Samanlainen on ylemmän korkea-asteen suorittaneiden vastavalmistuneiden tilanne. Korkeakoulutettujen työttömyyden nousu on usein edeltänyt laajempaa työttömyyden nousua. Käykö nyt samalla tavalla?

Keskikesä ei tuonut merkittäviä muutoksia työttömyyden suuntaan. Työttömien määrä näyttää edelleen kohoavan hitaasti. Pitkäaikaistyöttömiä (kesto yli vuoden) on vähemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta sitä lyhyempi työttömyys on lisääntynyt. Lomautusten korkein määrä näyttää osuneen maaliskuuhun. Vastavalmistuneiden työttömyys on kohonnut matalalta tasoltaan vuoden verran, ja korkeakoulutetuilla enemmän kuin muilla.

Työttömyyden suunta alkaa näyttää sivuluisulta. Jo kauemman aikaa vähentynyt pitkäaikaistyöttömyys (kesto yli vuoden) kasvoi toukokuussa parista edellisestä kuukaudesta. Vastapainoksi sitä lyhyempi työttömyys väheni. Kokonaisuutena työttömyyden lisäys vuotta aiemmasta jäi odotettua pienemmäksi. Ikäluokittaiset erot työttömyyden suunnassa ovat suuria. Lomautusten huippu näyttää osuneen maaliskuuhun.

Suomen talous supistuu 0,5 prosenttia vuonna 2023 ja kasvaa 1,0 prosenttia vuonna 2024. Kasvun ajurit ovat kateissa, kun kulutus, investoinnit ja vienti aluksi vähenevät. Korkojen nousu, kotitalouksien ostovoiman heikkeneminen ja asuntomarkkinoiden jäätyminen jyrkentävät rakennusinvestointien alamäkeä. Työllisyys heikkenee ja työttömyys kohoaa hieman. Kuluttajahintojen nousu hidastuu vuoden 2023 loppua kohden.

Työttömien ja lomautettujen määrät kasvoivat huhtikuussa vuotta aiemmasta toista kuukautta peräkkäin. Yli vuoden kestänyt työttömyys (pitkäaikaistyöttömyys) on vähentynyt hidastuvasti ja näyttää pitkästä aikaa jopa kasvaneen edellisestä kuukaudesta. Se on huono uutinen, koska myös enintään vuoden mittainen työttömyys kasvaa. Alle vuoden työttömänä olleita on jo lähes 15 400 enemmän kuin vuosi sitten. Lomautusten määrän nousu näyttää jääneen lyhytaikaiseksi.