Kotitalousvähennyksen tarkoitus on kannustaa kotitalouksia ostamaan oman asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyötä, kotitaloustyötä sekä hoiva- tai hoitotyötä ulkopuolisen tarjoamina palveluina.

Kevään eduskuntavaaleihin on aikaa vain pari kuukautta. Pian on kulunut neljä vuotta siitä, kun nykyinen hallitus totesi ohjelmassaan ”Osallistava ja osaava Suomi”, että Suomi tavoittelee tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostusten kasvattamista 4 prosenttiin bruttokansantuotteen arvoon suhteutettuna vuoteen 2030 mennessä. On aika arvioida, miten tavoitteen saavuttamisessa on edistytty.

Inflaation jyrkkä kiihtyminen sekä suuri epävarmuus energian hinnasta ja riittävyydestä tulevana talvena ovat painaneet eurooppalaisten kuluttajien luottamuksen poikkeuksellisen matalaksi.

Pitkäaikaistyöttömyys on edelleen vähentynyt, mutta alle vuoden mittaisten työttömyysjaksojen määrä on kohonnut niin paljon, että työttömyys on kokonaisuutena kääntynyt nousuun.

Alle vuoden mittaisten työttömyysjaksojen määrä on kasvanut niin paljon, että työttömyys on kokonaisuutena kääntynyt nousuun. Näin on käynyt siitä huolimatta, että pitkäaikaistyöttömyys (kesto vähintään vuoden) edelleen vähenee. Enintään kuusi kuukautta jatkuneita työttömyyksiä on jo enemmän kuin vuosi sitten. Aiempaa suurempi osa uusista työttömyyksistä näyttää pitkittyvän päätellen siitä, että 3–6 kuukauden mittaiset työttömyydet ovat nousussa.

Työttömyyden aleneminen näyttää pysähtyneen. Pitkäaikaistyöttömyys on edelleen vähentynyt, mutta alle vuoden työttömänä olleiden määrä kasvaa jo.

Huhtikuun 2022 työttömyys- ja lomautusluvut ovat vahvat, eivätkä ne kerro havaittavasta muutoksesta työmarkkinoilla. Työmarkkinoiden vire jatkui edelleen hyvänä.

Inflaatio on palannut. Euroalueen kuluttajahintojen nousu kiihtyi maaliskuussa 7,5 prosenttiin. Muutos on valtava. Ei ole kovin kauan siitä, kun yleisesti pohdittiin, voiko hintojen nousu vauhdittua edes Euroopan keskuspankin tavoittelemaan kahteen prosenttiin.

Helmikuun 2022 työmarkkinaluvut ovat valoisat. Ne ovat myös viimeiset, joissa Venäjän Ukrainassa käymän sodan vaikutukset talouskehitykseen eivät vielä näy.

Suomi tavoittelee tutkimus-, kehitys- ja innovaatioinvestointien kasvattamista 4 prosenttiin BKT:n arvoon suhteutettuna vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on erinomainen. Tuottavuuden nousua ja kansantalouden kasvukykyä pitää vahvistaa. Parlamentaarinen TKI-työryhmä totesi saman ja listasi loppuraportissaan joukon keinoja, joiden avulla tavoitteeseen voidaan yltää. Nyt vaan työryhmän ajatuksia pitäisi alkaa toteuttaa viipymättä.