Hyvinvointialueille siirtyneiden työntekijöiden työolosuhteet ja työkyky
Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevän henkilöstön koettu työkyky ja työolosuhteet muuttuivat hyvinvointialueiden perustamisen yhteydessä. Aineisto koostui Työterveyslaitoksen kunnissa, sairaanhoitopiireissä, sote-kuntayhtymissä ja hyvinvointialueilla tekemien työhyvinvointikyselyjen vastauksista. Tutkimuksessa käytetty hyvinvointialueiden työntekijöiden aineisto on ainutlaatuisen suuri ja hyvin kattava näyte suomalaisista julkisen sektorin sote- ja pelastusalan työntekijöistä hyvinvointialueuudistusta edeltäneeltä ja sitä seuraavalta ajalta. Työterveyslaitos teki tutkimuksen Akava Worksin toimeksiannosta.
Korkeasti koulutettujen reaaliansiot kasvoivat vuodessa kaksi ja puoli prosenttia
Korkeasti koulutettujen reaaliansiot ovat palautuneet hieman vuoden takaisesta, mutta ne ovat yhä selvästi alemmalla tasolla kuin ennen inflaatiopiikkiä kesällä 2021. Korkeasti koulutettujen ansiokehitys seuraa yleistä linjaa. Naisten ansiot ovat kasvaneet nopeammin kuin miesten erityisesti korkeasti koulutetuilla.
Sukupuolijakauma korkeakoulujen hallinnossa (vol. 2)
Tutkimus tarkastelee sukupuolijakaumaa korkeakoulujen hallinnossa huomioiden kaikki Suomen korkeakoulut, yhteensä 13 yliopistoa ja 24 ammattikorkeakoulua. Aineisto kerättiin kesä–elokuussa 2024 julkisista lähteistä. Tutkimuksessa hallintoon on sisällytetty korkeakoulujen hallitus, rehtoraatti ja yliopistojen tiedekuntien dekaanit ja varadekaanit sekä ammattikorkeakoulujen johtoryhmät.
Heikko suhdanne kurittaa talouden palkkasummaa
Suomen talouden palkkasumma kasvoi vuoden 2024 toisella neljänneksellä vaatimattomasti edellisvuodesta. Hidas kasvu heijastaa heikkoa taloussuhdannetta etenkin yksityisellä sektorilla. Palkkasumma on kasvanut edellisen puolen vuoden aikana, mutta työllisyyden heikkeneminen saattaa hidastaa vauhtia jatkossa.
Korkeasti koulutettujen reaaliansiot kasvoivat vuodessa kaksi prosenttia
Korkeasti koulutettujen reaaliansiot ovat nousussa, mutta lisää kasvua tarvitaan, jotta inflaation aiheuttama reaaliansioiden lasku saadaan tasattua. Kunta- ja hyvinvointialueiden palkkaohjelma on nostanut sektorin ansioita. Naisten palkat ovat kasvaneet hieman nopeammin kuin miesten, mutta ero on pienentynyt.
Korkean osaamistason maahanmuuttokatsaus 2/24: Oleskelulupien määrä laskussa
Tammi–maaliskuussa 2024 myönnettiin 9 044 ensimmäistä oleskelulupaa, mikä on yli 900 vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Oleskelulupien määrä laski suhteessa vuodentakaiseen ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen. Laskua selittää erityisesti työn perusteella myönnettyjen oleskelulupien väheneminen. Erityisasiantuntijoiden työlupien määrät ovat olleet laskussa lähes kaksi vuotta, minkä aikana työntekijöiden lupamäärät ovat olleet historiallisen korkealla tasolla. Nyt näyttää varovaisesti siltä, että kenties myös työntekijöiden lupamäärät ovat kääntymässä laskuun.
EU:n ilmastopolitiikan vaikutukset Suomen makrotalouteen
Oxford Economicsin Akava Worksille laatima arviointiraportti tarkastelee EU:n ilmastopolitiikan taloudellisia vaikutuksia Suomeen. Se osoittaa, että puhtaaseen energiaan siirtyminen antaisi vahvan kasvusysäyksen Suomen talouteen. Selvitys vertailee kolmea näkymää ja niiden taloudellista merkitystä.
Työllisyyden heikkeneminen hidastaa palkkasumman kasvua
Raportti tarjoaa katsauksen palkkasumman kehitykseen Suomessa yksityisellä ja julkisella sektorilla, mukaan lukien toimialakohtaiset erot. Analyysi paljastaa, että vaikka palkkasumma on yhä kasvanut, kasvuvauhti on hidastunut merkittävästi viime aikoina työllisyyden heikkenemisen ja työtuntien vähenemisen seurauksena. Julkisella sektorilla palkkasummaa on kasvattanut työllisyyden nousu. Erityisesti rakentamisessa palkkasumma on kasvanut hitaammin kuin koko talouden palkkasumma.
Sopiminen, osallistuminen ja luottamus – Mitä voimme oppia Ruotsin ja Saksan työmarkkinajärjestelmistä?
Akava Works -selvitys "Sopiminen, osallistuminen ja luottamus – Mitä voimme oppia Ruotsin ja Saksan työmarkkinajärjestelmistä?" luo katsauksen kahden keskeisen verrokki- ja kilpailijamaamme Ruotsin ja Saksan työmarkkinajärjestelmiin. Samalla se hahmottelee suuntaa ja aineksia Suomen työmarkkinajärjestelmän kehittämiselle sekä keinoja järjestäytymisen edistämiselle.
Korkeasti koulutetut yritysomistajat Suomessa – taustat, tulot ja yritykset
Selvitys kuvaa korkeasti koulutettuja osakeyhtiöiden omistajia ja heidän yrityksiään vuosina 2006–2021.
