Sopiminen, osallistuminen ja luottamus – Mitä voimme oppia Ruotsin ja Saksan työmarkkinajärjestelmistä?

Akava Works -selvitys "Sopiminen, osallistuminen ja luottamus – Mitä voimme oppia Ruotsin ja Saksan työmarkkinajärjestelmistä?" luo katsauksen kahden keskeisen verrokki- ja kilpailijamaamme Ruotsin ja Saksan työmarkkinajärjestelmiin. Samalla se hahmottelee suuntaa ja aineksia Suomen työmarkkinajärjestelmän kehittämiselle sekä keinoja järjestäytymisen edistämiselle.

18.1.2024

Akava Works -selvitys 1/2024

Selvitys luo katsauksen kahden keskeisen verrokki- ja kilpailijamaamme Ruotsin ja Saksan työmarkkinajärjestelmiin ja kuvailee työmarkkinoiden kehityssuuntia näissä maissa. Sen on Akava Worksin toimeksiannosta laatinut oikeustieteen kandidaatti, ekonomi, varatuomari Jukka Ahtela.

Selvitys kuvaa Ruotsin ja Saksan mallia sekä työmarkkinoiden muutoksia ja tuo keskusteluun aineksia ja näkökulmia Suomen työmarkkinajärjestelmän kehittämisestä. Myös henkilöstön edustus ja osallistuminen yritysten hallintoon sekä Euroopan unionin sääntely ja sen merkitys ovat esillä.

Ahtela nostaa esille aihioita Suomen työmarkkinajärjestelmämalliksi sekä pohtii, millaisia seikkoja tulisi selvittää ja punnita kehittämistyössä. Hän ei kuitenkaan ota kantaa työmarkkinoiden nykytilanteeseen, hallituksen työelämäuudistuksiin tai kehittämisvaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuuteen eikä aseta niitä paremmuusjärjestykseen.

Erityisesti sopeutuminen elinkeino- ja henkilöstörakenteen muutoksiin vaatii työehtosopimusjärjestelmän muutoksia. Pienten työpaikkojen tarpeet, palvelualojen monimuotoisuus, uudet toimialat, henkilöstörakenteen toimihenkilöistyminen, osaamisen kehittäminen ja alustatalous asettavat vaatimuksia työehtosopimusten jatkuvalle säätämiselle ja huollolle.

”Tähän asti Suomi on suuremmitta vaikeuksitta ollut osa pohjoismaista työehtosopimuspainotteista joukkoa, tosin hieman vahvemmalla lainsäädäntömausteella ryyditettynä”, Ahtela kirjoittaa. Hänen mukaansa tarvitaan yhteinen oivallus siitä, että työehtosopimusjärjestelmä on puolustamisen ja kehittämisen arvoinen tulevaisuudessakin. Lisäksi tarvitaan yhteinen näkemys kehittämisen suunnasta.

Selvityksen lähdeaineistona on ollut Ruotsissa ja Saksassa julkaistut virallisaineistoja, tutkimuslaitosten ja työmarkkinajärjestöjen raportteja ja selvityksiä sekä muuta ajankohtaista julkista keskusteluaineistoa.

 

Lue lisää aiheesta