Ilmasto & osaaminen, osa 2 – Tero Toivanen: Kestävyystavoitteet saavutetaan panostamalla osaamiseen ja työllisyyteen
Suomen on panostettava suunnitelmalliseen ekologiseen jälleenrakennukseen ja siinä tarvittavaan osaamiseen. Muuten kestävyystavoitteiden saavuttaminen ja tulevaisuuden kilpailukykyinen talous uhkaavat jäädä haaveiksi.
Ilmasto & osaaminen, osa 1 – Johanna Vuorelma: Ilmastonmuutos ja osaamistarpeet
Ilmastonmuutos ja tulevaisuuden osaaminen vaativat uusien normien sisäistämistä, historiatietoisuutta ja kykyä ymmärtää murrosajan logiikkaa.
Perhevapaiden jako vanhempien kesken – estääkö raha tasajaon?
Artikkeli tarjoaa tuoretta tietoa isien vanhempainvapaiden pituuden vaikutuksista perheen budjettiin. Artikkelissa tarkastellaan muun muassa, onko taloudellisesti kannattavaa, että isä pitää kokonaan ne vanhempainrahakauden päivät, joita ei voi siirtää äidille, jotta äidin kotihoidontuella olema aika lyhenisi. Artikkelin on kirjoittanut Akavan työmarkkinaekonomisti Eugen Koev.
Digitalisaatio ja työn muutos – teknostressiä ja teknoimua
Digitalisaatio muuttaa työtä ja sen tuottavuutta, mutta on myös synnyttänyt erityisen työstressin muodon, teknostressin.
Huippuosaajien pikakaistat Kanadan ja Viron maahanmuuttopolitiikassa – mitä Suomi voisi oppia?
Suomi on mukana kansainvälisessä kilpailussa osaavasta työvoimasta. Mika Raunion Akava Works -artikkeli arvioi Suomen tilannetta Kanadan ja Viron esimerkkien valossa.
Työhyvinvoinnin tuottavuusvaikutukset tutkimuksen valossa
Työhyvinvointi on keskeinen tekijä hyvin menestyvien yksilöiden ja organisaatioiden taustalla. Artikkeli tarjoaa katsauksen siihen, mitä tutkimus kertoo työolojen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteydestä ja kehittämisestä. Tarkastelussa on mukana sekä työntekijöiden että yritysten näkökulma.
Työterveyshuollon merkitys lyhytaikaisen työkyvyttömyyden ehkäisijänä – Kelan näkökulma
Artikkeli nostaa esiin työkyvyttömyyden kustannukset ja pohtii suomalaisen työelämän piirteitä työterveyden ja työkyvyn kannalta. Työhyvinvointiin panostaminen sekä työnantajan että työntekijän toimilla ehkäisee työkyvyttömyyttä ja siitä aiheutuvia kustannuksia.
Koetun työkyvyn kehitys Suomessa sekä sen yhteydet psyykkiseen kuormittuneisuuteen vuodesta 2017 koronapandemian keskelle
Psyykkisesti kuormittuneiden työkyvyn kehitys on ollut erityisen huolestuttavaa ja heidän työkykyään olisi tärkeää pystyä kohentamaan. Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden itse arvioitu työkyky heikkeni huomattavasti vuodesta 2017 vuoteen 2020, kun taas muussa väestössä työkyky ei muuttunut.
Paluu monimuotoiseen työn tulevaisuuteen
Teknologian kehitys, väestökehitys, globalisaatio ja ilmastonmuutos vaikuttavat työelämään. Työelämän digitalisoituminen muuttaa työtä. Työelämässä tapahtuu osaamisen ja töiden vaativuuden eriytymistä eli polarisaatiota, mikä johtaa todennäköisesti työhyvinvoinnin ja työkyvyn polarisoitumiseen.
Työhyvinvointi ja työkyvyttömyysriskin pienentäminen julkisen alan työpaikoilla
Artikkeli käsittelee työkykyä ja työkyvyttömyyden kustannuksia julkisella alalla. Työkyvyttömyydestä ja tekemättömästä työstä aiheutuu vuosittain miljardien eurojen kustannukset. Artikkeli nostaa esiin keinoja, joilla työkykyä voidaan tukea tulevaisuudessa.
