Katsauksessa tarkastellaan korkeasti koulutettujen ansiokehitystä vuosina 2019–2024. Tarkastelu tehdään ensimmäisen kvartaalin tulorekisteritietojen perusteella. Katsauksen mukaan:
- Korkeasti koulutettujen ansiokehitys on pysynyt yleisen ansiokehityksen vauhdissa.
- Ansiokehityksen kahden vuoden laskun jälkeen kuluttajahintojen nousulla korjattujen niin sanottujen reaalipalkkojen lasku on päättynyt.
- Kuntasektorin ja hyvinvointialan palkkaohjelmien vaikutus sektorilla työskentelevien ansiokehitykseen näkyy.
- Naisten ansiot ovat kehittyneet jonkin verran miesten ansioita paremmin.
- Korkeampi koulutus tuo usein, mutta ei välttämättä, paremman palkan.
Korkeasti koulutettujen ansiokehitys on vuosina 2019–2024 ollut koko ajan hyvin lähellä kaikkien palkansaajien ansiokehitystä. Arviomme perustuu tulorekisterin tietoihin ja on tarkoitettu kuvaamaan kokoaikatyössä koko kuukaudelta palkan saaneiden työntekijöiden ansioita. Vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä korkeasti koulutettujen kokonaisansiot olivat nimellisesti toisin sanoen rahamääräisesti 13,7 prosenttia korkeammat kuin vuonna 2019, jolloin tulorekisteri perustettiin. Käyttämämme mittarin mukaan samana ajanjaksona kaikkien palkansaajien kokonaisansiot kasvoivat 13 prosenttia. Korkeasti koulutettuja ovat tässä selvityksessä ammattikorkeakoulun tai yliopistotutkinnon suorittaneet.
Kuvion 1 indeksit ja kaikki muut tässä selvityksessä ilmoitetut indeksipisteluvut ja muutosprosentit perustuvat aikasarjoihin, joissa työntekijöiden rakenne iän, tutkinnon, sukupuolen ja työnantajasektorin mukaan vastaa vuoden 2022 tilannetta. Koulutettujen keskipalkkojen tai mediaanipalkkojen kehitystä ei ole mielekästä verrata suoraan koko talouden keski- tai mediaanipalkkojen kehitykseen, sillä koko talouden keskipalkkaa nostaa muun muassa työllisten koulutustason ja keski-iän trendinomainen kasvu. Työllisten rakenne vaihtelee myös suhdannetilanteen mukaan.
Reaaliansiot olivat vuoden 2024 alussa keskimäärin yli neljä prosenttia heikompia kuin vuonna 2019, koska inflaatio on ollut vuoden 2021 toisesta neljänneksestä vuoden 2023 ensimmäiseen neljännekseen saakka keskimäärin nopeampaa kuin ansioiden nousu. Reaaliansiot eivät ole sen jälkeen enää heikentyneet, mutta eivät vielä kääntyneet selkeään kasvuun.
Kunta- ja hyvinvointialueiden palkkaohjelmilla on näkyvä vaikutus sektorilla työskentelevillä. Tämä näkyy taulukossa 2, jossa tarkastellaan perusansioiden ja kokonaisansioiden kehitystä työnantajasektoreittain.
Ottaen huomioon, että indikaattoreissa on jonkin verran kausivaihtelua ja muuta aineiston luonteesta johtuvaa epävakautta, ainoa huomionarvoinen ero sektoreiden välisessä tarkastelussa on, että kunnissa ja hyvinvointialueilla ansiot ovat nousseet nopeammin kuin muilla sektoreilla. Luonnollinen selitys tälle havainnolle ovat kunta- ja hyvinvointialueiden palkkaohjelmat, joiden toteutus alkoi kesällä 2022. Palkkaohjelman vaikutus näkyy selkeästi kuviossa 2, jossa verrataan perusansioiden kehitystä yleisesti ja paikallishallinnoissa. Myös sektoreittain tarkasteltuna korkeasti koulutettujen palkat ovat liikkuneet samassa tahdissa kuin työnantajasektorin palkat yleensä.
Naisten ansiot ovat sekä yleisesti ottaen että korkeasti koulutettujen joukossa kehittyneet nopeammin kuin miesten. Havainnon yhteys kunta- ja hyvinvointialueiden palkkaohjelmiin on ilmeinen: paikallishallinto on korostetusti naisvaltainen ja kuviosta 3 näkyy, että kasvuero naisten hyväksi on syntynyt palkkaohjelmien implementoinnin aikana.
Korkea koulutus yleisesti ottaen parantaa ansiotasoa, ei kuitenkaan välttämättä.
Esimerkiksi alemman korkeakouluasteen suorittaneen kokoaikaisen palkansaajan mediaaniansio 3 803 €/kk on selvästi parempi kuin keskiasteen suorittaneen mediaaniansio 2 974 €/kk. Toisaalta 25 % keskiasteen suorittaneista ansaitsee kuukaudessa vähintään noin 3 600 €/kk ja 25 % alemman korkeakouluasteen suorittaneista ansaitsee enintään 3 210 €/kk. Eli saman koulutusasteen sisällä on merkittävä ansiotason vaihtelu riippuen muun muassa tarkemmasta tutkinnosta ja ammatista.
Peruskoulun suorittaneiden kokoaikatyössä olevien palkkataso on lähes sama kuin keskiasteen suorittaneiden, mutta havainto antaa aivan liian positiivisen kuvan peruskoulun suorittaneiden työmarkkinatilanteesta, sillä heillä on keskiasteen suorittaneisiin verrattuna huomattavan heikompi työllisyystilanne.
Edelliset havainnot koulutuksen ja ansiotason välisestä suhteesta toistavat yleiskuvan suomalaisten palkkojen yhteyksistä koulutustasoon, mikä saadaan esimerkiksi Tilastokeskuksen vuosittaisesta palkkarakennetilastosta, joista tällä hetkellä tuorein kuvaa tilannetta vuoden 2022 lopussa.