Johdanto
Tässä Akava Worksin katsaussarjassa tarkastellaan maahanmuuttoa keskittymällä Suomeen myönnettyjen oleskelulupien määrään. Tarkastelun pääpaino on korkean osaamistason työluvissa eli erityisasiantuntijoissa. Tämän katsaussarjan julkaisuhistorian aikana oleskelulupien määrän trendi on ollut pääosin kasvava. Näyttää kuitenkin siltä, että hienoisia merkkejä pysähtyvästä tai peräti kääntyvästä trendistä on havaittavissa. Selkeimmin tämä on ollut nähtävissä työluvissa, joita myönnettiin vuonna 2023 edellisvuotta vähemmän.
Katsauksen lähteenä on Maahanmuuttoviraston tilastot ja tarkastelussa keskitytään ensimmäisiin oleskelulupiin. Ensimmäisten oleskelulupien saajat eivät lähtökohtaisesti asu Suomessa, jolloin heitä tarkastelemalla saa hyvän käsityksen Suomeen suuntautuvan muuttoliikkeen määrästä. Ensimmäisten oleskelulupien lisäksi työn perusteella myönnettyjä jatkolupia käsitellään lyhyesti. Nimensä mukaisesti jatkolupia myönnetään niille henkilöille, joilla on jo myönnetty oleskelulupa ja toive myös jatkaa oleskeluaan Suomessa vanhan oleskeluoikeuden umpeutuessa.
On myös tärkeää huomioida, että tässä katsaussarjassa keskitytään oleskelulupaa edellyttävään maahanmuuttoon. Oleskelulupaa ei vaadita muiden Eta-maiden tai Sveitsin kansalaisilta, sillä heillä on vapaa liikkuvuus Suomeen. Samanaikaisesti tämä tarkoittaa, ettei edellä mainittujen maiden kansalaisten tulosyitä tilastoida. Sen vuoksi on mahdotonta sanoa, paljonko muuttajia tulee Suomeen työn takia vapaan liikkuvuuden maista vuosi- saati vuosineljännestasolla.
Oleskelulupa sallii nimensä mukaisesti pidempiaikaisen eli yli 90 vuorokauden ylittävän oleskelun Suomessa. Lupaa haetaan pääasiassa kolmen eri syyn perusteella: työn, opiskelun tai perhesyiden. Oleskelulupaa ei vaadita henkilöltä, jolla on toisen EU-maan, Norjan, Islannin, Liechtensteinin tai Sveitsin kansalaisuus. Näistä maista on vapaa liikkuvuus, mutta niiden kansalaisten tulisi rekisteröidä oleskeluoikeutensa, jos he aikovat oleskella maassa yli kolme kuukautta. Oleskelulupien ja vapaan liikkuvuuden lisäksi kolmas väylä Suomeen on kansainvälinen suojelu.
Tässä katsauksessa keskitytään pelkästään ensimmäisiin oleskelulupiin. Ensimmäistä oleskelulupaa hakee henkilö, joka hakee ensimmäistä kertaa oleskelulupaa Suomeen. Ensimmäisen oleskeluluvan voimassaolon umpeutuessa maassaoloa on mahdollista jatkaa hakemalla oleskeluluvan jatkoa tai pysyvää oleskelulupaa.
Oleskelulupien määrät laskussa
Vuoden 2024 ensimmäisellä vuosineljänneksellä (tammi–maaliskuu) myönnettiin yhteensä 9 044 oleskelulupaa Suomeen (kuvio 1). Lupia myönnettiin perhesyistä 4 462, työn perusteella 3 142, opiskelun perusteella 1 167 ja muista syistä 273. Kaikkiaan myönteisten oleskelulupien määrät laskivat 948 luvalla suhteessa vuoden 2023 vastaavaan vuosineljännekseen. Edellisen kerran oleskelulupien määrät laskivat suhteessa vuodentakaiseen vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä. Laskun taustalla ovat työn (-868) ja perhesyiden (-219) perusteella myönnetyt oleskeluluvat. Sitä vastoin opiskelun perusteella myönnetyt oleskeluluvat lisääntyivät aavistuksen (+48), kuten tekivät myös muista määrittämättömistä syistä myönnetyt oleskeluluvat (+91).
Myönteisten oleskelulupien määrät laskivat vuoden 2024 vuosineljänneksellä varsin paljon myös suhteessa sitä edeltäneeseen vuosineljännekseen (loka–joulukuu 2023). Eniten laskivat opiskelijoiden oleskelulupien määrä (-1 801), mutta toisaalta näille oleskeluluville on tyypillistä suuri kausivaihtelu. Sitä vastoin työn ja perhesyiden perusteella myönnetyt oleskeluluvat eivät ole vastaavalla tavalla alttiita kausivaihtelulle. Työn perusteella myönnettiin 947 oleskelulupaa vähemmän kuin edellisneljänneksellä ja vastaavasti perhesyistä oleskelulupia myönnettiin 645 vähemmän. Kuvion 1 tarkastelujaksolla työlupien määrät eivät ole koskaan laskeneet yhtä paljon yhden vuosineljänneksen aikana. Perhesyiden perusteella myönnetyissä oleskeluluvissa ainoastaan koronapandemian aikana vuoden 2020 toisella vuosineljänneksellä nähtiin suurempi pudotus.
Kuvio 1: Myönteiset oleskeluluvat vuosineljänneksittäin hakijaryhmän mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Työntekijän oleskelulupa myönnetään kaksivaiheisesti. TE-toimisto tekee työntekijän oleskelulupahakemukseen osaratkaisun ja Maahanmuuttovirasto lopullisen päätöksen. TE-toimiston osaratkaisu perustuu kokonaisharkintaan, jossa muun muassa selvitetään, ovatko hakijan toimeentulo ja työnantajan kyky huolehtia työnantajavelvoitteista riittäviä. Lisäksi oleellinen osa TE-toimiston ratkaisua on niin sanottu saatavuusharkinta, jossa selvitetään, onko työtehtävään saatavilla kohtuullisessa ajassa työvoimaa Suomen ja EU-/Eta-maiden työmarkkinoilta.
Erityisasiantuntijan työluville on tiukka seula. Ensinnäkin erityisasiantuntijan työtehtäviltä vaaditaan korkean tason erityisosaamista. Tyypillinen esimerkki tällaisesta erityisosaamisesta ovat ICT-alan työtehtävät. Lisäksi yleensä hakijalta vaaditaan korkeakoulututkintoa, ellei hänellä ole esittää erityisiä perusteita maahanmuutolle. Vuonna 2024 vaatimuksena oli myös vähintään 3 638 euron kuukausipalkka. Erityisasiantuntijoilta ei vaadita TE-toimiston osapäätöstä, kuten alemman vaativuustason työtehtävissä.
Tieteellisen tutkimuksen perusteella myönnettäviä työlupia hakevat Suomessa tutkimustyötä tekevät henkilöt. Lisäksi näitä työlupia myönnetään henkilöille, jotka tulevat Suomeen tekemään maisteritutkinnon jälkeen lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa. Toisin sanoen Suomeen jatkotutkintoa suorittamaan tuleva hakee oleskelulupaa työn, eikä opiskelun perusteella. Erityisasiantuntijoiden tapaan tutkijoilta ei vaadita TE-toimiston osapäätöstä.
Ainoastaan tutkijoiden työluvissa hienoista kasvua
Vuoden 2024 ensimmäisellä vuosineljänneksellä lähes kaikkien hakijaryhmien työlupien määrät laskivat suhteessa viime vuoden vastaavaan vuosineljännekseen (kuvio 2). Suurin pudotus nähtiin osaratkaisua edellyttävän työnteon eli työntekijöiden työluvissa (-610). Erityisasiantuntijoiden työlupien määrä laski maltillisemmin (-161), mutta suhteellisesti sitäkin enemmän. Heille myönnettiin 38 prosenttia vähemmän työlupia kuin viime vuoden vastaavalla vuosineljänneksellä. Samanaikaisesti erityisasiantuntijoille ei ole tarkastelujaksolla kertaakaan aiemmin myönnetty yhtä vähän työlupia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Tutkijat ovat ainoa hakijaryhmä, joille myönnettiin vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä enemmän työlupia kuin vuotta aikaisemmin (+11).
Kuvio 2: Myönteiset työluvat hakijaryhmän mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Tarkempi vuosineljänneskohtainen tarkastelu paljastaa, että osaratkaisua edellyttävän työn perusteella myönnettyjen työlupien määrä väheni tammi–maaliskuussa 2024 yli 900 työluvalla edellisestä vuosineljänneksestä (kuvio 3). Tämä on tarkastelujaksolla suurin yksittäinen vuosineljänneksen aikana mitattu pudotus kyseisessä työlupatyypissä. Juuri tämän pudotus selittää sen, miksi työlupien kokonaismäärät laskivat niin voimakkaasti vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä (kuvio 1). Vielä on aikaista sanoa, meneekö lasku satunnaisvaihtelun piikkiin, vai ovatko työntekijöiden oleskelulupien määrien kasvava trendi katkeamassa.
Erityisasiantuntijoiden lupamäärien trendi on ollut laskeva melkein kahden vuoden ajan. Vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä erityisasiantuntijoiden lupamäärät pysyivät kuitenkin lähestulkoon muuttumattomina suhteessa edelliseen vuosineljännekseen. Samanaikaisesti tutkijoiden työlupien määrät vähenivät edellistä neljänneksestä 42 luvalla, mutta taso vastaa edelleen kutakuinkin pitkän aikavälin keskiarvoa.
Kuvio 3: Erityisasiantuntijoiden, tutkijoiden ja osaratkaisun perusteella myönnetyt työluvat vuosineljänneksittäin (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Venäläisten erityisasiantuntijoiden muuttovirta supistunut voimakkaasti
Intia oli vuoden 2024 ensimmäisellä vuosineljänneksellä erityisasiantuntijoiden yleisin lähtömaa (kuvio 4). Tästä huolimatta intialaisille myönnettiin vähemmän työlupia kuin kertaakaan aiemmin tarkastelujakson ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Sama pätee myös venäläisiin erityisasiantuntijoihin, joiden määrät ovat voimakkaasti supistuneet Ukrainan sodan aiheuttaman tilapäisen muuttopiikin jälkeen. Venäläisten muuttomäärät ovat tällä hetkellä selvästi pienemmät kuin ennen Ukrainan sotaa. Ei olisikaan yllättävää, mikäli lähitulevaisuudessa Venäjä ei enää kuuluisi erityisasiantuntijoiden viiden yleisimmän lähtömaan joukkoon. Ainoa yleisimmistä lähtömaista, joiden kansalaisten työlupien määrät kasvoivat vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä suhteessa vuodentakaiseen, oli Iso-Britannia.
Kuvio 4: Erityisasiantuntiojille myönnetyt työluvat kansallisuuden mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Mukaan on valittu ne kansallisuudet, joille myönnettiin eniten työlupia tuoreimman vuosineljänneksen aikana (Q1/2024). Lähde: Maahanmuuttovirasto
ICT-alalle poikkeuksellisen vähän uusia työlupia
Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreimman työnvälitystilaston (huhtikuu 2024) mukaan tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantuntijoiden työttömyys on kasvanut 27 prosenttia vuodentakaisesta. ICT-alan työllisyystilanteen selvä heikentyminen selittänee osaltaan alan erityisasiantuntijoiden työlupien määrän suuren pudotuksen (kuvio 5). Vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä ICT-alan erityisasiantuntijoille myönnettiin 116 oleskelulupaa. Ainoastaan vuoden 2021 vastaavalla neljänneksellä tätä harvempi ICT-alan erityisasiantuntija sai työluvan Suomeen. Myös muilla eniten ulkomaalaisia erityisasiantuntijoita työllistävillä toimialoilla myönnettiin tuoreimmalla vuosineljänneksellä edellisvuotta vähemmän työlupia. Esimerkiksi teollisuudessa työlupien määrä oli vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä vain kolmasosan edellisvuoden tasosta.
Kuvio 5: Erityisasiantuntiojille myönnetyt työluvat toimialan mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Mukaan on valittu ne toimialat, joille myönnettiin eniten työlupia tuoreimman vuosineljänneksen aikana (Q1/2024). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Erityisasiantuntijoiden jatkoluvat huomattavan korkealla tasolla
Erityisasiantuntijoille sekä tutkijoille myönnetty ensimmäinen oleskelulupa on voimassa enintään kaksi vuotta. Tämän jälkeen henkilön tulee hakea jatkolupaa, mikäli hän haluaa jatkaa työntekoa Suomessa. Vaikka erityisasiantuntijoiden ensimmäisten oleskelulupien määrän trendi on ollut laskeva jo pari vuotta, samanaikaisesti heille myönnetyissä jatkoluvissa kehitys on ollut päinvastainen (kuvio 6). Viimeisten kahden vuosineljänneksen aikana heille on myönnetty poikkeuksellisen paljon jatkolupia. Tutkijoilla jatkolupien määrät vähenivät päinvastoin selvästi vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä. Toisaalta tutkijoiden lupamäärille on ominaista suurehko kausivaihtelu, jonka piikkiin myös edellä mainittu pudotus saattaa mennä.
Erityisasiantuntijoiden jatkolupamäärien kasvu voi viestiä hyvästä pitovoimasta eli siitä, että maahan muuttaneet erityisosaajat haluavat myös jatkossa asua ja työskennellä Suomessa. Toisaalta jatkolupien määrän kasvu on ollut jossain määrin odotettavissa. Kaksi vuotta aiemmin erityisasiantuntijoiden ensimmäisten oleskelulupien määrät olivat historiallisen korkealla tasolla, mihin jatkolupien määrät ovat reagoineet viiveellä.
Kuvio 6: Erityisasiantuntiojille ja tutkijoille myönnetyt jatkoluvat vuosineljänneksittäin. Lähde: Maahanmuuttovirasto
Yksittäisistä toimialoista merkittävin kasvu erityisasiantuntijoiden jatkolupien määrissä on nähty ICT-alalla (kuvio 7). Alan heikentyneet työllisyysnäkymät ja ensimmäisten työlupien määrän romahdus eivät ole siis toistaiseksi vaikuttaneet. Vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä myönnettiin 349 ICT-alan jatkolupaa, mikä on selvästi enemmän kuin tyypillisenä vuosineljänneksenä. Huippulukeman taustalla vaikuttaisi olevan Ukrainan sodan myötä Suomeen suuntautunut venäläisten erityisasiantuntijoiden poikkeuksellinen muuttopiikki. Merkittävä osa heistä työllistyi juuri ICT-alalle. Näiden erityisasiantuntijoiden ensimmäisten oleskelulupien voimassaolo on umpeutumassa vuonna 2024, mikä selittää jatkolupien määrän nopean lisäyksen.
Kuvio 7: ICT-alalle työllistyvien erityisasiantuntijoiden myönteiset jatkoluvat. Lähde: Maahanmuuttovirasto
Yhteenveto
Tämän katsaussarjan julkaisuhistorian aikana oleskelulupien määrän trendi on ollut pääosin vahvasti kasvava. Tuoreimmalla vuosineljänneksellä (tammi–maaliskuu 2024) oleskelulupien määrät suhteessa vuodentakaiseen kuitenkin laskivat ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen. Vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä myönnettiin kaikkiaan 9 044 ensimmäistä oleskelulupaa, mikä on 948 lupaa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vielä on aikaista sanoa, onko oleskelulupien määrän kasvu todella taittumassa vai meneekö tuorein pudotus luonnollisen satunnaisvaihtelun piikkiin.
Oleskelupien määrän vähenemisen taustalla ovat erityisesti työluvat. Erityisasiantuntijoiden työlupien määrissä laskua on nähty jo parin vuoden ajan, mutta samanaikaisesti työntekijöiden lupamäärät ovat olleet historiallisen korkealla tasolla. Tuoreimmalla vuosineljänneksellä työntekijöiden työlupamäärät kuitenkin laskivat varsin voimakkaasti erityisesti verrattuna edellisneljännekseen (loka–joulukuu 2023). Voi olla, että eri työlupatyyppien määrän kehitys noudattaa samaa polkua, mikä on ollut havaittavissa työttömyystilastoissa. Korkeakoulutettujen työttömyys kääntyi nousuun aiemmin kuin muilla koulutusasteilla, ja samalla työttömyyden kasvu on ollut nopeampaa. Ei olisi siis yllättävää, mikäli lähitulevaisuudessa työntekijöiden oleskelulupien määrän trendi kääntyisi erityisasiantuntijoiden lupamäärien tapaan selvästi laskuun.
Vuoden 2024 ensimmäisellä vuosineljänneksellä (tammi–maaliskuu) erityisasiantuntijoille myönnettiin 268 työlupaa. Tämä on vähemmän kuin kertaakaan aiemmin vastaavalla vuosineljänneksellä tämän katsauksen tarkastelujaksolla. Tästä huolimatta erityisasiantuntijoille myönnettyjen jatkolupien määrä on päinvastoin poikkeuksellisen korkealla tasolla. Tämä on toisaalta luonnollista seurausta siitä, että kaksi vuotta aiemmin erityisasiantuntijoille myönnettiin ennätyksellisen paljon ensimmäisiä työlupia. Koska erityisasiantuntijan ensimmäinen työlupa voi olla voimassa enintään kaksi vuotta, nousut ja laskut edellä mainituissa lupamäärissä näkyvät aina viiveellä jatkoluvissa.
Lisätietoja:
Tomi Husa
asiantuntija
tomi.husa@akava.fi
+358 44 3664 011
