Korkean osaamistason maahanmuuttokatsaus 1/24: Erityisasiantuntijoiden työlupien määrä laskussa

Vuonna 2023 myönnettiin 48 908 oleskelulupaa, mikä on yli 8 000 enemmän kuin edellisvuonna. Työn perusteella myönnettyjen oleskelulupien määrä laski kuitenkin 1 000 luvalla. Laskuun vaikutti ennen kaikkea Suomeen pyrkivien erityisasiantuntijoiden määrän väheneminen. Erityisasiantuntijoiden osuus Suomen työperäisestä maahanmuutosta on laskussa.

28.2.2024

Johdanto

Tässä Akava Worksin katsaussarjassa tarkastellaan maahanmuuttoa keskittymällä Suomeen myönnettyjen oleskelulupien määrään. Tarkastelun pääpaino on korkean osaamistason työluvissa eli erityisasiantuntijoissa. Tämän katsaussarjan julkaisuhistorian aikana myönteisten oleskelulupien yleinen trendi on ollut selvästi kasvava. Kasvua on viime aikoina siivittänyt erityisesti opiskelun ja perhesyiden perusteella myönnetyt oleskeluluvat. Sitä vastoin työlupien määrän kasvu on taittunut. Erityisasiantuntijoiden työlupien määrän kehitys on poikennut selvästi muista ammattiryhmistä. Tämänkertaisessa katsauksessa keskitytään hieman enemmän tähän eroon tarkastelemalla muun muassa toimialoja.

Katsauksen lähteenä on Maahanmuuttoviraston tilastot ja tarkastelussa keskitytään ensimmäisiin oleskelulupiin. Ensimmäisten oleskelulupien saajat eivät lähtökohtaisesti asu Suomessa, jolloin heitä tarkastelemalla saa hyvän käsityksen Suomeen suuntautuvan muuttoliikkeen määrästä. Lisäksi tässä artikkelissa käsitellään katsaussarjan aiemmista osista poiketen hieman jatkolupia. Nimensä mukaisesti jatkolupia myönnetään niille henkilöille, joilla on jo myönnetty oleskelulupa ja toive myös jatkaa oleskeluaan Suomessa vanhan oleskeluoikeuden umpeutuessa.

On myös tärkeää huomioida, että tässä katsaussarjassa keskitytään oleskelulupaa edellyttävään maahanmuuttoon. Oleskelulupaa ei vaadita muiden Eta-maiden tai Sveitsin kansalaisilta, sillä heillä on vapaa liikkuvuus Suomeen. Samanaikaisesti tämä tarkoittaa, ettei edellä mainittujen maiden kansalaisten tulosyitä tilastoida. Sen vuoksi on mahdotonta sanoa, paljonko muuttajia tulee Suomeen työn takia vapaan liikkuvuuden maista vuosi- saati vuosineljännestasolla.

Oleskelulupa sallii nimensä mukaisesti pidempiaikaisen eli yli 90 vuorokauden ylittävän oleskelun Suomessa. Lupaa haetaan pääasiassa kolmen eri syyn perusteella: työn, opiskelun tai perhesyiden. Oleskelulupaa ei vaadita henkilöltä, jolla on toisen EU-maan, Norjan, Islannin, Liechtensteinin tai Sveitsin kansalaisuus. Näistä maista on vapaa liikkuvuus, mutta niiden kansalaisten tulisi rekisteröidä oleskeluoikeutensa, jos he aikovat oleskella maassa yli kolme kuukautta. Oleskelulupien ja vapaan liikkuvuuden lisäksi kolmas väylä Suomeen on kansainvälinen suojelu.

Tässä katsauksessa keskitytään pelkästään ensimmäisiin oleskelulupiin. Ensimmäistä oleskelulupaa hakee henkilö, joka hakee ensimmäistä kertaa oleskelulupaa Suomeen. Ensimmäisen oleskeluluvan voimassaolon umpeutuessa maassaoloa on mahdollista jatkaa hakemalla oleskeluluvan jatkoa tai pysyvää oleskelulupaa.

Vuonna 2023 myönnettiin lähes 49 000 oleskelulupaa

Vuoden 2023 viimeisellä vuosineljänneksellä (loka–joulukuu) myönnettiin yhteensä 12 319 oleskelulupaa Suomeen (kuvio 1). Lupia myönnettiin perhesyistä 5 107, työn perusteella 4 089, opiskelun perusteella 2 968 ja muista syistä 155. Kaikkiaan myönteisten oleskelulupien määrät kasvoivat 2 401 luvalla suhteessa vuoden 2022 vastaavaan vuosineljännekseen. Kasvua selittää erityisesti opiskelun (+1 270) ja perhesyiden (+984) perusteella myönnetyt oleskeluluvat. Sitä vastoin työn perusteella myönnettiin vain 122 oleskelulupaa enemmän.

Vuoden 2023 aikana myönnettiin yhteensä 48 908 oleskelulupaa, mikä on eniten tarkastelujaksolla 2018–2023. Perhesyistä lupia myönnettiin 20 278, työn perusteella 15 081, opiskelun perusteella 12 795 ja muiden syiden perusteella 754. Kasvua vuodesta 2022 oli kaikkiaan 8 420 oleskelulupaa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät perheen (+4 821) ja opiskelun (+4 421) perusteella myönnetyt oleskeluluvat. Työn perusteella oleskelulupia myönnettiin päinvastaisesti edellisvuotta vähemmän (-1 000).

 Kuvio 1: Myönteiset oleskeluluvat vuosineljänneksittäin hakijaryhmän mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto

 

Työntekijän oleskelulupa myönnetään kaksivaiheisesti. TE-toimisto tekee työntekijän oleskelulupahakemukseen osaratkaisun ja Maahanmuuttovirasto lopullisen päätöksen. TE-toimiston osaratkaisu perustuu kokonaisharkintaan, jossa muun muassa selvitetään, ovatko hakijan toimeentulo ja työnantajan kyky huolehtia työnantajavelvoitteista riittäviä. Lisäksi oleellinen osa TE-toimiston ratkaisua on niin sanottu saatavuusharkinta, jossa selvitetään, onko työtehtävään saatavilla kohtuullisessa ajassa työvoimaa Suomen ja EU-/Eta-maiden työmarkkinoilta.

Erityisasiantuntijan työluville on tiukka seula. Ensinnäkin erityisasiantuntijan työtehtäviltä vaaditaan korkean tason erityisosaamista. Tyypillinen esimerkki tällaisesta erityisosaamisesta ovat ICT-alan työtehtävät. Lisäksi yleensä hakijalta vaaditaan korkeakoulututkintoa, ellei hänellä ole esittää erityisiä perusteita maahanmuutolle. Vuonna 2023 vaatimuksena oli myös vähintään 3 473 euron kuukausipalkka ja ns. sinisen kortin erityisasiantuntijoiden tapauksessa 5 209 euron kuukausipalkka. Erityisasiantuntijoilta ei vaadita TE-toimiston osapäätöstä, kuten alemman vaativuustason työtehtävissä.

Tieteellisen tutkimuksen perusteella myönnettäviä työlupia hakevat Suomessa tutkimustyötä tekevät henkilöt. Lisäksi näitä työlupia myönnetään henkilöille, jotka tulevat Suomeen tekemään maisteritutkinnon jälkeen lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa. Toisin sanoen Suomeen jatkotutkintoa suorittamaan tuleva hakee oleskelulupaa työn, eikä opiskelun perusteella. Erityisasiantuntijoiden  tapaan tutkijoilta ei vaadita TE-toimiston osapäätöstä.

Työlupien määrät laskivat vuonna 2023

Vuonna 2023 työn perusteella myönnettiin tasan tuhat oleskelulupaa vähemmän kuin vuonna 2022 (kuvio 2). Laskua selittää ennen kaikkea erityisasiantuntijoiden työluvat, joita myönnettiin 1 257 vähemmän kuin edellisvuonna. Suhteellisesti tämä tarkoittaa 46 prosentin pudotusta. Jos erityisasiantuntijoita ei ota huomioon, työlupien kokonaismäärä olisi maltillisesti kasvanut 257 luvalla vuonna 2023. Erityisasiantuntijoiden lisäksi laskua nähtiin myös kausityön (-201) sekä muun työn (-33) perusteella myönnetyissä työluvissa. Sitä vastoin osaratkaisun edellyttävän työnteon perusteella myönnettiin jonkin verran edellisvuotta enemmän työlupia (+494) ja tutkimustyön perusteella lähestulkoon saman verran (-3).

Kuvio 2: Myönteiset työluvat hakijaryhmän mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto

Tarkempi vuosineljänneskohtainen tarkastelu paljastaa, että vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä osaratkaisua edellyttävän työnteon perusteella myönnettiin 2 963 työlupaa (kuvio 3). Määrä on viidenneksen suurempi kuin vuoden 2022 vastaavalla vuosineljänneksellä ja samalla suurin tarkastelujaksolla tilastoitu määrä. Samanaikaisesti erityisasiantuntijoille myönnettiin vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä 269 työlupaa, mikä on alle puolet edellisvuoden vastaavasta määrästä (645). Tämä on jatkumoa yli vuoden kestäneelle laskutrendille. Tutkijoiden työluvissa ei sitä vastoin ole havaittavissa selvää trendiä suuntaan tai toiseen. Heidän lupamääränsä ovat viimeiset kaksi vuotta pyörineet 200–400 luvassa vuosineljännestä kohden.

Kuvio 3: Erityisasiantuntijoiden, tutkijoiden ja osaratkaisun perusteella myönnetyt työluvat vuosineljänneksittäin (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto

Yhä pienempi osuus työluvista myönnetään erityisasiantuntijoille

Samalla kun erityisasiantuntijoiden työlupien määrät laskivat vuonna 2023, muiden työlupien kokonaismäärät jatkoivat yhä kasvuaan. Tämän seurauksena yhä pienempi osuus Suomeen suuntautuvasta työperäisestä maahanmuutosta koostui erityisasiantuntijoista (kuvio 4). Erityisasiantuntijoiden osuus ei laskenut pelkästään vuonna 2023, vaan trendi on ollut pääosin laskeva jo useamman vuoden ajan. Ennen koronapandemiaa ajoittain jopa neljännes kaikista työluvista myönnettiin erityisasiantuntijoille, mutta vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä osuus oli enää seitsemän prosenttia. Kuvion 4 tarkastelujaksolla tätä pienempi osuus mitattiin ainoastaan huhti–heinäkuussa 2020, jolloin elettiin koronarajoitusten tiukinta aikaa.

Kuvio 4: Erityisasiantuntijoiden osuus kaikista myönnetyistä työluvista vuosineljänneksittäin (ensimmäiset oleskeluluvat). Kehityksen trendi on merkitty katkoviivalla. Lähde: Maahanmuuttovirasto 

Etenkin ICT-ala ja teollisuus työllisti aiempaa harvemman erityisasiantuntijan

Myönteisten työlupien määrät ovat laskeneet kaikilla niillä aloilla, jotka työllistävät eniten ulkomaalaisia erityisasiantuntijoita (kuvio 5). Ainoa poikkeus tähän on rakennusala. Yksi luontainen selitys lupamäärien pudotukseen on taloussuhdanne, jonka seurauksena korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi vuonna 2023 eritoten tekniikan ja kaupallisen alan tutkinnoilla. Esimerkiksi insinöörin, diplomi-insinöörin, tradenomin tai ekonomin tutkinnon suorittaneiden työttömien määrä, mukaan lukien lomautetut, kasvoi tutkinnosta riippuen 24–41 prosenttia vuonna 2023 (TEM).

Kuvio 5: Erityisasiantuntiojille myönnetyt työluvat toimialan mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Mukaan on valittu ne toimialat, joille myönnettiin eniten työlupia edellisen 12 kuukauden aikana. Lähde: Maahanmuuttovirasto

Heikentynyt työllisyystilanne todennäköisesti vähentää ulkomaisen työvoiman kysyntää, mutta myös työvoiman tarjonnalla on merkitystä. Toisin sanoen muutokset lähtömaiden erityisasiantuntijoiden halukkuudessa muuttaa juuri Suomeen vaikuttaa työlupien määrään. Esimerkiksi vuonna 2022 erityisasiantuntijoiden lupamäärien kasvu oli pääosin seurausta siitä, että poikkeuksellisen moni venäläinen erityisasiantuntija haki oleskelulupaa Suomesta. Näistä venäläisistä suurin osa työllistyi ICT-alalle ja teollisuuteen. Vuonna 2023 venäläisten lupamäärät ovat jälleen palanneet suunnilleen vuoden 2021 tasolle, mikä osaltaan laski erityisasiantuntijoille myönnettyjen työlupien kokonaismäärää.

On lisäksi kolmaskin syy, joka on voinut tyrehdyttää erityisasiantuntijoiden muuttoliikettä Suomeen. Erityisasiantuntijan oleskeluluvan työpaikan vaatimuksena on tuloraja, joka vuonna 2022 oli 3 000 euroa/kk. Vuonna 2023 tämä tuloraja oli 3 473 euroa/kk, eli se nousi suhteellisen paljon vain vuodessa. On mahdollista, että osa Suomeen pyrkivistä erityisasiantuntijoista ei kyennyt vuonna 2023 löytämään tällä uudella tulorajalla työpaikkaa. Tämä ei välttämättä estä henkilöä muuttamasta Suomeen, mutta tällöin hän joutuu hakemaan työntekijän eli osaratkaisuun perustuvaa työlupaa.

Sote-, matkailu- ja ravintola-alalle ennätysmäärä työntekijöiden oleskelulupia

Erityisasiantuntijoiden työlupien määrä laski vuonna 2023, mikä näkyy selvästi muutamalla toimialalla. Samanaikaisesti pääosin työntekijäammateista koostuvat osaratkaisun perusteella myönnettyjen työlupien määrä on mittaushistorian suurin. Miten tämä kasvu näkyy toimialoittain?

Rakennusalan ahdinko ei näkynyt erityisasiantuntijoiden työluvissa vuonna 2023, mutta osaratkaisun perusteella myönnetyissä työluvissa tilanne on päinvastainen (kuvio 6). Alan työlupia myönnettiin yli tuhat vähemmän kuin edellisvuonna. Tästä huolimatta osaratkaisua edellyttävien myönteisten työlupien kokonaismäärä kasvoi vuonna 2023, sillä muilla aloilla aiempaa useampi sai työluvan. Erityisen suurta kasvua oli sote-alan työluvissa, joita myönnettiin yli 50 prosenttia edellisvuotta enemmän. Esimerkiksi hoiva-avustajat sekä sairaanhoitajat kuuluvat tähän ryhmään. Sote-alalla on nähty huomattava nousu varsin lyhyessä ajassa, sillä vuosina 2018–2020 alalle myönnettiin työlupia noin kymmenesosa vuoden 2023 lupamäärästä.

Kuvio 6: Osaratkaisua edellyttävän työnteon perusteella myönnetyt työluvat toimialan mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Mukaan on valittu ne toimialat, joille myönnettiin eniten työlupia edellisen 12 kuukauden aikana. Lähde: Maahanmuuttovirasto

Sote-alan lisäksi osaratkaisun perusteella myönnettyjen työlupien kokonaismäärää parina viime vuonna on kasvattanut myös majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnan työntekijöille myönnetyt työluvat. Jälkimmäiseksi mainittuun toimialaan sisältyy esimerkiksi siivoojat. Kaikille näillä aloille on ominaista, että niillä on viime vuosina ollut matala työttömyys, ellei peräti työvoimapula. Siinä missä kaikkien työttömien määrä, lomautetut mukaan lukien, kasvoi 14 prosenttia vuonna 2023, sairaanhoitajilla, tarjoilijoilla sekä toimisto- ja laitossiivoojilla kasvua oli vain 2–5 prosenttia (TEM).

Erityisasiantuntijoiden jatkoluvissa valoisampi tilanne

Erityisasiantuntijoita pyrki kolmansista maista Suomeen vuonna 2023 selvästi edellisvuotta vähemmän. Mutta moniko jo maassa oleskeluluvalla asuva haki erityisasiantuntijan työlupaa? Vastausta tähän voidaan hakea tarkastelemalla oleskelulupien jatkolupia, joihin tässä katsaussarjassa ei aiemmin olla keskitytty.  Selkeä enemmistö näistä jatkoluvista myönnetään henkilöille, jotka ovat jo töissä Suomessa. Suurin osa lienee tapauksia, jotka joutuvat uusimaan oleskelulupansa vanhan luvan umpeutuessa, mutta myös toimialaa vaihtavan erityisasiantuntijan tulee hakea jatkolupaa. Jonkin verran jatkolupia myönnetään myös henkilöille, jotka oleskelevat entuudestaan Suomessa ei-työperäisistä syistä. Näitä ovat muun muassa perhesyistä tai opintojen perusteella maasta oleskeluluvan saaneet.

Vaikka ensimmäisten oleskelulupien määrä laski selvästi vuonna 2023, erityisasiantuntijoiden jatkolupia myönnettiin päinvastoin lähes 200 enemmän kuin edellisvuonna (kuvio 7). Toisin sanoen, vaikka maahan muuttavien erityisasiantuntijoiden virta on tyrehtymässä, maassa jo asuvat erityisasiantuntijat eivät ilmeisesti ole kiihtyvään tahtiin muuttamassa pois. Etenkin teollisuuden ja ICT-alan erityisasiantuntijatehtävien perusteella myönnettyjen jatkolupien määrät kasvoivat. Tämä siitäkin huolimatta, että tekniikan alan korkeakoulututkintojen työttömien määrä lisääntyi selvästi vuonna 2023. Kehitys on täysin päinvastainen kuin ensimmäisten oleskelulupien tapauksessa, joissa edellä mainittujen alojen työlupien määrät laskivat noin puolella.

Kuvio 7: Erityisasiantuntiojille myönnetyt jatkoluvat toimialan mukaan. Mukaan on valittu ne toimialat, joille myönnettiin eniten jatkolupia edellisen 12 kuukauden aikana. Lähde: Maahanmuuttovirasto

Yhteenveto

Vuonna 2023 myönnettiin ennätykselliset 48 908 oleskelulupaa, mikä on yli 8 000 enemmän kuin edellisvuonna. Eniten lisääntyivät perhesyistä ja opiskelun perusteella myönnetyt oleskeluluvat. Sitä vastoin työn perusteella myönnettiin 1 000 oleskelulupaa edellisvuotta vähemmän.

Työlupien määrän laskua selittää ennen kaikkea erityisasiantuntijat. Heille myönnettiin vuonna 2023 lähes puolet vähemmän työlupia kuin edellisvuonna. Samanaikaisesti muiden käsittelyperusteiden mukaan myönnettyjen työlupien kokonaismäärät kasvoivat. Erityisasiantuntijoiden osuus työperäisestä maahanmuutosta on ollut pääosin laskeva jo useamman vuoden. Ennen koronapandemiaa parhaimmillaan 25 prosenttia työluvista myönnettiin erityisasiantuntijoille, mutta vuoden 2023 lopussa tämä osuus oli enää 7 prosenttia.

Mikä sitten selittää sen, että erityisasiantuntijoiden työlupien määrän kehitys on poikennut muista ammattiryhmistä? Suuri merkitys on todennäköisesti toimialarakenteen välisillä eroilla. Ulkomaalaisia erityisasiantuntijoita työllistää Suomessa eniten ICT-ala ja teollisuus, joissa korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi selvästi vuonna 2023. Luonnollisesti ulkomaisen työvoiman kysyntä tällöin laskee. Sitä vastoin työntekijäammatteihin ulkomaalaisia eniten työllistäviin aloihin kuuluvat muun muassa sote-ala, siivouspalvelut sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta. Näillä aloilla työttömyys on kasvanut selvästi yleistä työttömyyttä hitaammin, ja esimerkiksi sote-alan kohdalla voisi jopa sanoa alan kärsivän työvoimapulasta.

Osaltaan erityisasiantuntijoiden lupamääriin vaikuttaa myös työvoiman tarjontapuoli. Kilpailu erityisasiantuntijoista on globaalia, ja lupamääriin vaikuttaa se, kuinka moni heistä ylipäänsä haluaa muuttaa Suomeen. Esimerkiksi vuonna 2022 erityisasiantuntijoiden lupamäärät kasvoivat ennen kaikkea venäläisten ennätyksellisen hakijamäärän ansiosta. Vuotta myöhemmin venäläisten määrät palautuivat normaalille tasolle, mikä osaltaan vähensi erityisasiantuntijoiden työlupien kokonaismäärää.

Vuonna 2023 aiempaa harvempi ulkomainen erityisasiantuntija muutti Suomeen, mutta samanaikaisesti yhä useampi maassa jo asuva haki erityisasiantuntijan jatkolupaa. Korkeakoulutettujen kasvanut työttömyys ei vaikuta kiihdyttäneen erityisasiantuntijoiden maastamuuttoa. Näyttäisi siltä, että yhä useampi ulkomaalainen erityisasiantuntija haluaa jatkaa työntekoa Suomessa.

Lisätietoja:

Tomi Husa

asiantuntija

+358 44 3664 011

Vesa Saarinen

Tuottaja

050 3723473

Lue lisää aiheesta