Johdanto
Tämä katsaus on ensimmäinen jatko-osa joulukuussa 2022 aloitetulle uudelle Akava Worksin maahanmuuttoa käsittelevälle katsaussarjalle. Siinä tarkastellaan maahanmuuttoa keskittymällä Suomeen myönnettyjen oleskelulupien määrään. Tarkastelun pääpaino on korkean osaamistason työluvissa eli erityisasiantuntijoissa ja tutkijoissa. Tämänkertaisessa katsauksessa lisäksi käsitellään yrittäjiä ja erityisesi startup-yrittäjiä, jotka ovat myös yksi esimerkki korkean osaamistason muuttoliikkeestä.
Katsauksen lähteenä toimivat Maahanmuuttoviraston tilastot. Tarkastelun kohteena ovat ensimmäiset oleskeluluvat. Jatkolupia tai pysyviä oleskelulupia ei huomioida tässä katsauksessa. Ensimmäiset oleskeluluvat ovat mielekkäämpi tarkastelukohde, sillä niiden hakijat eivät lähtökohtaisesti asu vielä Suomessa. Tällöin saa paremman käsityksen Suomeen suuntautuvan muuttoliikkeen määrästä.
On myös tärkeää huomioida, että tässä katsaussarjassa keskitytään vain oleskelulupaa edellyttävään maahanmuuttoon. Oleskelulupaa ei vaadita muiden Eta-maiden tai Sveitsin kansalaisilta, sillä heillä on vapaa liikkuvuus Suomeen. Samanaikaisesti tämä tarkoittaa, ettei edellä mainittujen maiden kansalaisten tulosyitä tilastoida. Sen vuoksi on mahdotonta sanoa, kuinka paljon vapaan liikkuvuuden maista muuttaa vuosi- saati vuosineljännestasolla Suomeen työn takia.
Oleskelulupa sallii nimensä mukaisesti pidempiaikaisen eli yli 90 vuorokauden ylittävän oleskelun Suomessa. Lupaa haetaan pääasiassa kolmen eri syyn perusteella: työn, opiskelun tai perhesyiden. Oleskelulupaa ei vaadita henkilöltä, jolla on toisen EU-maan, Norjan, Islannin, Liechtensteinin tai Sveitsin kansalaisuus. Näistä maista on vapaa liikkuvuus, mutta niiden kansalaisten tulisi rekisteröidä oleskeluoikeutensa, jos he aikovat oleskella maassa yli kolme kuukautta. Oleskelulupien ja vapaan liikkuvuuden lisäksi kolmas väylä Suomeen on kansainvälinen suojelu.
Tässä katsauksessa keskitytään pelkästään ensimmäisiin oleskelulupiin. Ensimmäistä oleskelulupaa hakee henkilö, joka hakee ensimmäistä kertaa oleskelulupaa Suomeen. Ensimmäisen oleskeluluvan voimassaolon umpeutuessa maassaoloa on mahdollista jatkaa hakemalla oleskeluluvan jatkoa tai pysyvää oleskelulupaa.
Myönteisten oleskelulupien määrä laski viimeisellä vuosineljänneksestä – takana kuitenkin ennätysvuosi
Vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä oleskelulupia myönnettiin 9 918 kappaletta (kuvio 1). Perhesyistä lupia myönnettiin 4 123, työn perusteella 3 967, opiskelun perusteella 1 698 ja muista syistä 130. Kaiken kaikkiaan oleskelulupia myönnettiin yli tuhat kappaletta vähemmän kuin saman vuoden kolmannella ja toisella neljänneksellä. Pudotus selittyy pääosin opiskelijoiden määrän vähenemisellä, joka taas johtuu luonnollisesta kausivaihtelusta. Tyypillisesti opiskelijoiden myönteisen lupien määrät ovat suurimmillaan vuoden kolmannella neljänneksellä eli loppukesästä ja alkusyksystä. Loppuvuotta kohti lupien määrät putoavat ja saavuttavat pohjan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.
Loppuvuoden laskusta huolimatta vuosi 2022 oli myönnettyjen oleskelulupien määrän osalta ennätyksellinen. Kaiken kaikkiaan vuonna 2022 ensimmäisiä oleskelulupia Suomeen myönnettiin yhteensä 40 488 kappaletta. Tämä on lähes kaksinkertainen määrä verrattuna vuoteen 2020, jolloin koronapandemian myötä oleskelulupien määrät kauttaaltaan notkahtivat. Vuonna 2022 kaikista oleskeluluvista 16 081 myönnettiin työn perusteella, 15 457 perhesyistä, 8 383 opiskelun perusteella ja 567 muista syistä.
Kuvio 1: Myönteiset oleskeluluvat hakijaryhmän mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Työntekijän oleskelulupa myönnetään kaksivaiheisesti. TE-toimisto tekee työntekijän oleskelulupahakemukseen osaratkaisun ja Maahanmuuttovirasto lopullisen päätöksen. TE-toimiston osaratkaisu perustuu kokonaisharkintaan, jossa muun muassa selvitetään, ovatko hakijan toimeentulo ja työnantajan kyky huolehtia työnantajavelvoitteista riittäviä. Lisäksi oleellinen osa TE-toimiston ratkaisua on niin sanottu saatavuusharkinta, jossa selvitetään, onko työtehtävään saatavilla kohtuullisessa ajassa työvoimaa Suomen ja EU/Eta-maiden työmarkkinoilta.
Erityisasiantuntijan työluville on tiukka seula. Ensinnäkin erityisasiantuntijan työtehtäviltä vaaditaan korkean tason erityisosaamista. Tyypillinen esimerkki tällaisesta erityisosaamisesta ovat ICT-alan työtehtävät. Lisäksi yleensä hakijalta vaaditaan korkeakoulututkintoa, ellei hänellä ole esittää erityisiä perusteita maahanmuutolle. Vuonna 2022 vaatimuksena on myös vähintään 3 000 euron kuukausipalkka ja ns. sinisen kortin erityisasiantuntijoiden tapauksessa 5 069 euron kuukausipalkka. Erityisasiantuntijoilta ei vaadita TE-toimiston osapäätöstä, kuten alemman vaativuustason työtehtävissä.
Tieteellisen tutkimuksen perusteella myönnettäviä työlupia hakevat Suomessa tutkimustyötä tekevät henkilöt. Lisäksi näitä työlupia myönnetään henkilöille, jotka tulevat Suomeen tekemään maisteritutkinnon jälkeen lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa. Toisin sanoen Suomeen jatkotutkintoa suorittamaan tuleva hakee oleskelulupaa työn, eikä opiskelun perusteella. Erityisasiantuntijoiden tapaan tutkijoilta ei vaadita TE-toimiston osapäätöstä.
Suurin osa työluvista myönnetään työntekijäammateille
Suurin osa työperusteisista oleskeluluvista myönnetään osaratkaisua edellyttävää työntekoa varten (kuvio 2). Näihin työlupiin vaaditaan TE-toimiston kokonaisharkintaan perustuva puoltava lausunto ja käytännössä ne myönnetään työntekijäammateille. Vuonna 2022 yhteensä näitä lupia myönnettiin 9 671 kappaletta, jolloin kasvua edellisvuoteen verrattuna oli yli 60 prosenttia. Työntekijäammattien työlupien suurta lisäystä kuvastaa hyvin se, että vuonna 2022 niitä myönnettiin enemmän kuin vuosittain kaikkia työlupia yhteensä vuosina 2018–2020.
Karkeasti ottaen korkean osaamistason työperäinen maahanmuutto koostuu erityisasiantuntijoista ja tutkijoista, jotka yhdessä muodostivat vajaan neljänneksen vuonna 2022 myönnetyistä työluvista. Erityisasiantuntijoille myönnettiin viime vuonna 2 718 ja tutkijoille 1 202 työlupaa, mikä on enemmän kuin minään aiempana vuonna tarkastelujaksolla. Erityisasiantuntijoille myönnettiin viime vuonna jopa enemmän lupia kuin vuosina 2020–2021 yhteensä. Tutkijoiden tapauksessa ero aiempiin vuosien ei ole aivan yhtä dramaattinen, vaikkakin vuosi 2022 oli myös heidän lupamäärien osalta ennätyksellinen.
Kuvio 2: Myönteiset työluvat hakijaryhmän mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Kuviossa 3 on tarkemmin esitetty erityisasiantuntijoille ja tutkijoille myönnettyjä oleskelulupia vuosineljänniksittäin. Oleskelulupien kokonaismäärän tapaisesti myös erityisasiantuntijoiden ja tutkijoiden myönteisten työlupien määrät laskivat kohti loppuvuotta 2022. Vuoden viimeisellä neljänneksellä erityisasiantuntijoille myönnettiin 645 ja tutkijoille 304 oleskelulupaa. Etenkin erityisasiantuntijoilla trendi on ollut selvästi nousujohteinen vuoden 2020 toisesta neljänneksestä, jolloin koronarajoitukset romahduttivat työlupien määrät.
Koronapandemian aiheuttaman romahduksen lisäksi erityisasiantuntijoilla on havaittavissa kaksi selvää piikkiä aikasarjassa: vuoden 2022 toinen vuosineljännes sekä vuoden 2019 viimeinen puolikas (Q3/2019–Q4/2019). Vuoden 2022 piikki on seurausta helmikuussa alkaneesta Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan, jonka myötä suuri määrä venäläisiä erityisasiantuntijoita haki työlupaa Suomeen. Aikaisempi vuoden 2019 piikki taas selittyy intialaisten lupamäärien selvällä kasvulla. Tutkijoiden tapauksessa hieman maltillisempi piikki vuonna 2019 taas selittyy kiinalaisten tutkijoiden suurella hetkittäisellä kasvulla.
Kuvio 3: Erityisasiantuntijoiden ja tutkijoiden myönteiset työluvat vuosineljänneksittäin (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Suurin osa erityisasiantuntijoista saapuu vain kahdesta maasta – tutkijoilla enemmän hajontaa
Merkittävät määrät venäläisille ja intialaisille erityisasiantuntijoille myönnetyissä työluvista eivät jää vain hetkittäisiin kasvupiikkeihin. Vuosina 2018 ja 2019 jopa yli puolella erityisasiantuntijan työluvan saanneilla oli Intian kansalaisuus (kuvio 4). Intialaisten tulijoiden absoluuttinen sekä suhteellinen määrä kuitenkin notkahti tuntuvasti koronanrajoitusten seurauksena vuonna 2020, eikä määrät ole vieläkään saavuttaneet pandemiaa edeltävää tasoa. Sitä vastoin venäläisten erityisasiantuntijoiden määrä on lisääntynyt merkittävästi Ukrainan sodan myötä. Vuonna 2022 heille myönnettiin 1 060 lupaa, joka on noin viisinkertainen määrä suhteessa aiempiin vuosiin.
Venäläiset eivät ole ainoa kansalaisuus, jonka erityisasiantuntijoiden työlupamäärät ovat selvästi lisääntyneet. Turkkilaisille myönnettiin viime vuonna 146 työlupaa, mikä on huomattava lisäys suhteessa aiempaan 30–50 työlupaan per vuosi. Myös brittien tulovirta on kasvanut parina viime vuonna. Syy tähän on tosin se, että brexitin myötä Suomeen muuttavien Iso-Britannian kansalaisilta on vaadittu oleskelulupa 1.1.2021 jälkeen.
Kuvio 4: Eritysasiantuntijoille myönnetyt työluvat kansallisuuden mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Tutkijat poikkeavat erityisasiantuntijoista siten, että heidän keskuudessansa on enemmän hajontaa lähtömaiden suhteen (kuvio 5). Toisin sanoen vain pari lähtömaata ei vastaa suurimmasta osasta Suomeen saapuvista tutkijoista. Myöskään dramaattisia muutoksia suurimmissa kansalaisuusryhmissä ei ole tarkastelujaksolla havaittavissa. Tarkastelujaksolla 2018–2022 kansallisuuksien osalta neljän kärki on jokaisena vuonna suurimmasta pienimpään ollut sama: Kiina, Iran, Intia ja Venäjä. Kiinnostavaa kyllä, Ukrainan sodan myötä venäläisten tutkijoiden työlupien määrissä ei koettu samanlaista valtavaa kasvua kuin erityisasiantuntijoilla. Vuonna 2022 venäläisille tutkijoille myönnettiin itse asiassa tismalleen sama määrä myönteisiä työlupia kuin vuotta aikaisemmin (77 lupaa).
Kuvio 5: Tutkijoille myönnetyt työluvat kansallisuuden mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto
ICT-ala ja Uusimaa työllistävät leijonanosan erityisasiantuntijoista
Valtaosa erityisasiantuntijuuden perusteella työluvan saaneista työllistyy vain muutamalle toimialalle (kuvio 6). Eniten Suomeen muuttaa ICT-alan erityisasiantuntijoita, jolle myönnettiin vuonna 2022 yhteensä 1 204 työlupaa. Tämä on runsas 40 prosenttia kaikista samana vuonna myönnetyistä erityisasiantuntijoiden työluvista. Tarkastelujaksolla 2018–2022 on kuitenkin havaittavissa pientä muutosta toimialojen jakaumassa. Koronapandemian hellitettyä etenkin teollisuus on noussut yhä merkittävämmäksi erityisasiantuntijoiden työllistäjäksi. Vuonna 2022 teollisuus työllisti 630 työluvan saanutta erityisasiantuntijaa, kun aiempina vuosina määrät ovat olleet alle puolet tästä.
Kuvio 6: Erityisasiantuntiojille myönnetyt työluvat toimialan mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Korkean osaamistason maahanmuutosta suuri osa suuntautuu Uudellemaalle. Vuonna 2022 erityisasiantuntijoista peräti 78 prosenttia ja tutkijoista 47 prosenttia hakeutui töihin Uudellemaalle (kuvio 7). Uudenmaan jälkeen suosituimmat erityisasiantuntijoiden maakunnat ovat Pirkanmaa (6 prosenttia), Varsinais-Suomi (3 prosenttia) ja Pohjois-Pohjanmaa (3 prosenttia). Tutkijoiden tasaisempaa alueellista sijoittumista Uudenmaan ulkopuolelle selittänee Suomen korkeakouluverkoston maantieteellinen hajautuminen. Tutkijoista 13 prosenttia sijoittuu Pohjois-Pohjanmaalle, 12 prosenttia Pirkanmaalle ja 9 prosenttia Varsinais-Suomeen.
Näyttäisi siltä, että alueellinen painottuminen Uudellemaalle on jossain määrin korkean osaamistason työlupien ominaispiirre. Erityisasiantuntijoihin ja tutkijoihin verrattuna työntekijäammattien (= osaratkaisua edellyttävä työnteko) alueellisessa sijoittumisessa on selvästi enemmän maantieteellistä hajontaa. Uusimaa työllistää heistä kolmasosan, mikä vastaa melko hyvin Uudenmaan osuutta Suomen väkiluvusta (31 prosenttia 31.12.2021). Kiinnostava tapaus on Lappi, jonne sijoittuu kymmenesosa kaikista työntekijäammattien työluvan saaneista. Vastaavasi korkean osaamistason maahanmuutosta enintään prosentti suuntautuu Lappiin.
Kuvio 7: Työluvat maakunnittain vuonna 2022 (ensimmäiset oleskeluluvat). Sisältää vain ne henkilöt, joiden osalta aluetieto löytyy. Erityisasiantuntijoiden tapauksessa tieto puuttuu 146:lla (5 prosenttia luvista), tutkijoiden tapauksessa 416:lla (35 prosenttia luvista) ja osaratkaisua edellyttävällä työnteon tapauksessa 1 734:llä (18 prosenttia luvista). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Startup-yrittäjien oleskelulupien määrät moninkertaistuneet
Palkkatöiden lisäksi Suomeen on mahdollista hakea työlupaa myös yrittäjyyden perusteella. Niin sanotun tavallisen yrittäjyyden lisäksi oleskelulupaa on voinut 1.4.2018 alkaen hakea myös startup-yrittäjyyden perusteella. Startup-yrittäjyys eroaa muusta yrittäjyydestä siten, että lupia myönnetään innovatiivisia liikeideoita varten, joiden tavoitteena on voimakas kansainvälinen kasvu. Vastaavasti ”tavallisen” yrittäjän liikeidea voi olla esimerkiksi ravintolan perustaminen.
Kaikkien yrittäjien oleskeluluvat käsitellään kaksiosaisesti eli Maahanmuuttoviraston lisäksi tarvitaan puoltava lausunto toiselta taholta. Startup-yrittäjien kohdalla puoltava lausunto haetaan Business Finlandilta, kun taas muilta yrittäjiltä vaaditaan ELY-keskuksen lausunto. Yksi oleellinen ero on lisäksi se, että startup-yrittäjän lupaa haetaan vähintään kahden henkilön tiimeissä, kun taas muun yrittäjän oleskelulupaa voidaan hakea yksin.
Varsin harva työlupa myönnetään yrittäjyyden perusteella. Vuodesta 2018 alkaen niiden osuus on ollut noin 2 prosenttia kaikista työluvista. Yrittäjien oleskeluluvat ovat määrällisesti kuitenkin kasvaneet merkittävästi viime vuosina. Vuonna 2022 yrittäjille myönnettiin 369 työlupaa, mikä on yli neljä kertaa enemmän kuin vuonna 2018 (kuvio 8). Kasvu selittyy ennen kaikkea startup-yrittäjien lupamäärän lisääntymisellä. Ensimmäiset startup-yrittäjien luvat myönnettiin vuonna 2018, jolloin vain 18 henkilöä sai myönteisen luvan. Viime vuonna startup-yrittäjille myönnettiin jo peräti 252 työlupaa, mikä on lähes yhtä paljon kuin vuosina 2018–2021 yhteensä.
Kuvio 8: Yrittäjille myönnetyt työluvat (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Erityisasiantuntijoiden tapaan startup-yrittäjien määrän nousu vuonna 2022 selittyy ennen kaikkea venäläisille myönnettyjen oleskelulupamäärien huomattavalla kasvulla. Vuonna 2022 venäläisille startup-yrittäjille myönnettiin 152 työlupaa, joka on 60 prosenttia kaikista työluvista. Myös tässä tapauksessa sota Ukrainassa selittänee kasvua, sillä määrät ampaisivat nousuun vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen jälkeen. On kuitenkin huomioitava, että muidenkin suosituimpien lähtömaiden lupamäärissä on tapahtunut merkittävää nousua 2020-luvulla. Esimerkiksi turkkilaisille startup-yrittäjille ei myönnetty yhtäkään oleskelulupaa ennen vuotta 2021, mutta viime vuonna he olivat jo kolmanneksi suurin kansallisuusryhmä.
Kuvio 9: Startup-yrittäjyyden perusteella myönnetyt työluvat kansallisuuden mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Yhteenveto
Tämän katsauksen keskeisin havainto on pitkälti sama kuin viime katsauksen eli se, että edellisvuosi oli oleskelulupien määrän suhteen kaikin tavoin ennätyksellinen. Työ- ja oleskelulupia ylipäänsä myönnettiin useimpien hakija- ja alaryhmien osalta enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin tarkastelujaksolla 2018–2022.
Korkean osaamistason maahanmuuton suurta kasvua on viime vuonna merkittävästi selittänyt helmikuussa 2022 alkanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Sodan seurauksena erityisasiantuntijuuden tai startup-yrittäjyyden perusteella Suomesta oleskeluluvan saaneiden venäläisten määrä kasvoi räjähdysmäisesti. Mikäli venäläisten määrät olisivat pysytelleet aiempien vuosien tasolla, vuonna 2022 ei olisi välttämättä rikottu aiempia ennätyksiä erityisasiantuntijoiden tai startup-yrittäjien työlupien osalta. Jos ja kun venäläisten tulovirta palaa ”normaalimmalle” tasolle, korkean osaamistason maahanmuuton määrässä voidaan tulevaisuudessa hyvinkin nähdä notkahdus.
Tämänkertaisessa katsauksessa käsiteltiin myös yrittäjien oleskelulupia. Kenties kiinnostavin havainto heidän osaltansa on se, että startup-yrittäjien osuus yrittäjistä on lisääntynyt huomattavasti vain parissa vuodessa. Viime vuonna selvä enemmistö yrittäjyyden perusteella työluvan saaneista oli nimenomaan startup-yrittäjiä. Tämä tarkoittaa samanaikaisesti sitä, että Suomen rajojen ulkopuolelta saapuvan yrittäjyyden luonne on jossain määrin muuttumassa. Jos suunta jatkuu samankaltaisena, aiempaa useampi ulkomaalainen yrittäjä toimii tiimeissä, joiden tavoitteena on innovatiivisella idealla saavuttaa voimakasta kansainvälistä kasvua
Päivitys työperäisen maahanmuuton lukuihin
Lisätietoja:
Tomi Husa
asiantuntija
tomi.husa@akava.fi
+358 44 3664 011
