Kestävyysosaaminen on mahdollisuus ja kilpailuetu

Suomi ja koko maailma ovat suuren muutoksen äärellä ekologisen kestävyyskriisin takia, jossa on kolme ulottuvuutta: ilmastonmuutos, luontokato ja luonnonvarojen ylikulutus. Tilanne vaatii ripeitä toimia, sillä hyvinvointimme ja taloutemme ovat täysin riippuvaisia luonnosta ja sen tarjoamista palveluista ja hyödyistä. Ihmisen toiminta uhkaa luonnon kantokykyä ja ilmastonmuutos on yksi esimerkki tästä kehityksestä. Ilman luontoa emme kerta kaikkiaan selviä.

11.4.2023

Sitran yliasiamies Jyrki Kataisen esipuhe Ilmasto ja osaaminen -artikkelijulkaisuun. 

 

Osaaminen on keskeistä ekologisen kestävyyskriisin ratkaisemisessa. Jotta voimme pysäyttää ekologisen kestävyyskriisiin ja kääntää suunnan niin, että luonto ja ilmasto alkavat elpyä, tarvitsemme sekä uutta osaamista että olemassa olevan osaamisen päivittämistä. Myös kiertotalouden merkitys korostuu, sillä se tarjoaa ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitsemiseksi.

Kiertotalouden perimmäisenä päämääränä on pitää tuotteisiin ja materiaaleihin sitoutunut arvo käytössä ja kierrossa mahdollisimman pitkään. Tämän kautta voimme vähentää esimerkiksi neitseellisten raaka-aineiden tarvetta. Suuri osa ilmastopäästöistä ja luontokadosta liittyy tuotantoon ja kulutukseen, ja tämän vuoksi kiertotalous on keskeisessä asemassa niiden vähentämisessä tai ratkaisemisessa. Kiertotalouden ratkaisuja ovat esimerkiksi uusiutuvat materiaalit, tuotteiden käyttöiän ja elinkaaren pidentäminen suunnittelun keinoin, kierrätetyt raaka-aineet ja uudet materiaali-innovaatiot. Näiden mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää uutta osaamista.

Kestävyyssiirtymän toteuttaminen edellyttää ilmasto- ja kiertotalousosaamisen huomioon ottamista poikkileikkaavasti kaikilla koulutusasteilla. Suomessa on jo tehty erittäin hyvää työtä näiden teemojen tuomisessa opetussuunnitelmiin. Esimerkiksi Sitra on yhteistyössä yli 50 oppilaitoksen ja koulutusorganisaation kanssa tehnyt kiertotalouden oppimateriaaleja kaikille koulutusasteille ympäri Suomen. Vielä on kuitenkin matkaa siihen, että nämä ovat valtavirtaa. Erityisen tärkeää on panostaa siihen, että opettajilla on hyvät valmiudet opettaa ilmasto- ja kiertotalousasioita. Ilmasto ja kiertotalous liittyvät kiinteästi luonnontieteisiin ja ympäristöön ja linkittyvät vahvasti esimerkiksi talouteen ja yhteiskunnallisiin tieteisiin.

Hyvä uutinen on se, että kestävyysmurros on jo käynnissä monella alalla. Ilmastonmuutos ja luontokato otetaan vakavasti yhä useammassa yrityksessä ja organisaatiossa. On tärkeää tunnistaa, että myös työssä olevien osaamista ja koulutusta pitää päivittää vastaamaan muuttuneen maailman tarpeita. Ihmiskunnan toiminnan sopeuttaminen luonnon kantokyvyn rajoihin muokkaa jatkossa yhä useamman työnkuvaa. Tämän vuoksi on tärkeää kouluttaa kaikkien alojen osaajia kestävyyskysymyksiin.

Kestävyysosaaminen on Suomelle suuri mahdollisuus ja kilpailuetu. On välttämätöntä siirtyä yhteiskuntaan, joka toimii luonnon kantokyvyn rajoissa. Muutos luo valtavan markkinan ja vaatii merkittäviä investointeja sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Se tuo suuria mahdollisuuksia kestävälle liiketoiminnalle, innovaatioille, vientituloille ja työpaikoille. Tämä kaikki kuitenkin edellyttää, että meillä on riittävän tasokasta osaamista. Suomella on mahdollisuus olla kokoaan suurempi maailmanlaajuisten kestävyysongelmien ratkaisijana.

Kestävyysosaamisesta on jo nyt monilla toimialoilla pulaa. Tulevaisuuden osaamistarpeet tulee tunnistaa tänään, jotta muutokseen voidaan vastata ajoissa. Luonnon kantokyvyn rajoissa toimivan yhteiskunnan rakentaminen vaatii osaavia tekijöitä.

 

Jyrki Katainen
Sitran yliasiamies