Kunnilla ja alueilla on keskeinen rooli Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa vuoteen 2035 mennessä. Ne voivat aktiivisesti vähentää omia päästöjään sekä luoda edellytyksiä asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen ilmastotoimille.

Raportti tarkastelee kuntien ilmastopäästöjen ja ilmastotyön nykytilaa niiden energiantuotannossa, liikenteessä ja maa- ja metsätaloudessa sekä hankinnoissa. Se nostaa esiin kuntien ilmastotoimien vaikutuksia alueen talouteen ja työllisyyteen sekä arvioi niiden vaikutuksia päästöihin ja käsittelee niiden rahoitusta. Raportti painottaa kuntien tehokkaimpia päästövähennystoimia, joiden arvioidaan vaikuttavan myönteisesti työllistyyteen.

Osaamisen turvaaminen ja ajantasaisena säilyminen on tärkeää myös korkeakoulutetuille ja asiantuntijatyössä toimiville. Tässä artikkelissa paneudutaan osaamisen ja asiantuntijuuden käsitteisiin sekä asiantuntijuuden kehittymisen ja osaamisen vanhenemisen teemoihin. Päähuomio on asiantuntijatyön erityisyydessä oppimisen kontekstina ja keskeisissä perusteluissa, joiden vuoksi asiantuntijoiden osaamisen kehittäminen edellyttää tukea ja panostuksia.

Maahanmuuttoa koskeva pattitilanne tulee ratkaista maahanmuuton yhteiskuntasopimuksella, ehdottavat Jussi Pyykkönen ja Osmo Soininvaara raportissaan. Tällainen sopimus on tarpeen, sillä maahanmuutto on Suomelle sekä ongelma että täysin välttämätön ratkaisu, he toteavat. Pyykkönen ja Soininvaara laativat raportin Keskuskauppakamarin ja Akava Worksin toimeksiannosta.

Suomen bruttokansantuote on toipunut aikataulussa, vaikka kasvun moottorit ovat toistaiseksi kateissa. Vienti piristyy maailmankaupan mukana. Yksityinen kulutus elpyy vuonna 2025, kun reaalipalkat nousevat, korot alenevat ja työllisyys alkaa kohentua kesän kynnyksellä. Kokonaistuotanto kasvaa 1,5 prosenttia vuonna 2025 ja 1,9 prosenttia vuonna 2026.

Artikkelissa tarkastellaan työkykyä, työkyvyttömyyttä ja työkyvyttömyyden riskitekijöitä erityisesti asiantuntijatyön näkökulmasta. Aluksi artikkelissa käysittelee työkykyä ja työkyvyttömyyttä ilmiöinä sekä luo katsauksen suomalaisten työkyvyn viimeaikaiseen kehitykseen tilasto- ja tutkimustiedon valossa. Tämän jälkeen artikkelissa pohditaan erityisesti asiantuntijatyön piirteitä ja haasteita työkyvyn näkökulmasta sekä tarkastellaan tutkimustietoa työkyvyttömyyteen yhteydessä olevista tekijöistä. Lopuksi pohditaan työkyvyttömyysriskien ennaltaehkäisyn keinoja.

Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevän henkilöstön koettu työkyky ja työolosuhteet muuttuivat hyvinvointialueiden perustamisen yhteydessä. Aineisto koostui Työterveyslaitoksen kunnissa, sairaanhoitopiireissä, sote-kuntayhtymissä ja hyvinvointialueilla tekemien työhyvinvointikyselyjen vastauksista. Tutkimuksessa käytetty hyvinvointialueiden työntekijöiden aineisto on ainutlaatuisen suuri ja hyvin kattava näyte suomalaisista julkisen sektorin sote- ja pelastusalan työntekijöistä hyvinvointialueuudistusta edeltäneeltä ja sitä seuraavalta ajalta. Työterveyslaitos teki tutkimuksen Akava Worksin toimeksiannosta.

Artikkeli käsittelee työnantajan työturvallisuusvelvoitteita psykososiaalisen kuormituksen yhteydessä. Siinä tarkastellaan psykososiaalisen kuormituksen yhteydessä työturvallisuus- ja rikosoikeudellista vastuuta työturvallisuus- ja rikoslainsäädännössä erityisesti esihenkilöiden näkökulmasta. Myös työntekijän työturvallisuutta koskevat velvollisuudet ovat esillä. Artikkeli tuo esityksiä lainsäädännön täsmentämisestä psykososiaalisen kuormituksen hallinnan parantamiseksi ja vastuiden tarkentamiseksi.

Artikkeli nostaa esille vaihtoehtoja, joiden avulla työkyvyttömyyttä voidaan vähentää. Siinä kuvataan työkyvyn edellytyksiä, työkyvyttömyyden ehkäisemistä työpaikoilla, sairauspoissaoloihin liittyviä käytäntöjä ja työkyvyttömyyden aikaisia toimeentulon tukimuotoja. Esillä on myös korvaavan työn malli ja työn muokkaaminen työkyvyn suojaamiseksi.

Artikkelissa käsitellään viimeaikaisten työelämän ja työnteon tapojen muutosten valossa tuottavuutta erityisesti työhyvinvoinnin, johtamisen ja osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Yhteisöllisyys on esillä työhyvinvoinnin, oppimisen ja innovaatioiden osatekijänä. Tuottavuuden tarkastelu painottuu kokonaistuottavuuteen.