Suomen bruttokansantuote on toipunut aikataulussa, vaikka kasvun moottorit ovat toistaiseksi kateissa. Vienti piristyy maailmankaupan mukana. Yksityinen kulutus elpyy vuonna 2025, kun reaalipalkat nousevat, korot alenevat ja työllisyys alkaa kohentua kesän kynnyksellä. Kokonaistuotanto kasvaa 1,5 prosenttia vuonna 2025 ja 1,9 prosenttia vuonna 2026.

Artikkelissa tarkastellaan työkykyä, työkyvyttömyyttä ja työkyvyttömyyden riskitekijöitä erityisesti asiantuntijatyön näkökulmasta. Aluksi artikkelissa käysittelee työkykyä ja työkyvyttömyyttä ilmiöinä sekä luo katsauksen suomalaisten työkyvyn viimeaikaiseen kehitykseen tilasto- ja tutkimustiedon valossa. Tämän jälkeen artikkelissa pohditaan erityisesti asiantuntijatyön piirteitä ja haasteita työkyvyn näkökulmasta sekä tarkastellaan tutkimustietoa työkyvyttömyyteen yhteydessä olevista tekijöistä. Lopuksi pohditaan työkyvyttömyysriskien ennaltaehkäisyn keinoja.

Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevän henkilöstön koettu työkyky ja työolosuhteet muuttuivat hyvinvointialueiden perustamisen yhteydessä. Aineisto koostui Työterveyslaitoksen kunnissa, sairaanhoitopiireissä, sote-kuntayhtymissä ja hyvinvointialueilla tekemien työhyvinvointikyselyjen vastauksista. Tutkimuksessa käytetty hyvinvointialueiden työntekijöiden aineisto on ainutlaatuisen suuri ja hyvin kattava näyte suomalaisista julkisen sektorin sote- ja pelastusalan työntekijöistä hyvinvointialueuudistusta edeltäneeltä ja sitä seuraavalta ajalta. Työterveyslaitos teki tutkimuksen Akava Worksin toimeksiannosta.

Artikkeli käsittelee työnantajan työturvallisuusvelvoitteita psykososiaalisen kuormituksen yhteydessä. Siinä tarkastellaan psykososiaalisen kuormituksen yhteydessä työturvallisuus- ja rikosoikeudellista vastuuta työturvallisuus- ja rikoslainsäädännössä erityisesti esihenkilöiden näkökulmasta. Myös työntekijän työturvallisuutta koskevat velvollisuudet ovat esillä. Artikkeli tuo esityksiä lainsäädännön täsmentämisestä psykososiaalisen kuormituksen hallinnan parantamiseksi ja vastuiden tarkentamiseksi.

Artikkeli nostaa esille vaihtoehtoja, joiden avulla työkyvyttömyyttä voidaan vähentää. Siinä kuvataan työkyvyn edellytyksiä, työkyvyttömyyden ehkäisemistä työpaikoilla, sairauspoissaoloihin liittyviä käytäntöjä ja työkyvyttömyyden aikaisia toimeentulon tukimuotoja. Esillä on myös korvaavan työn malli ja työn muokkaaminen työkyvyn suojaamiseksi.

Artikkelissa käsitellään viimeaikaisten työelämän ja työnteon tapojen muutosten valossa tuottavuutta erityisesti työhyvinvoinnin, johtamisen ja osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Yhteisöllisyys on esillä työhyvinvoinnin, oppimisen ja innovaatioiden osatekijänä. Tuottavuuden tarkastelu painottuu kokonaistuottavuuteen.

Heikkenevän huoltosuhteen oloissa on painetta työkyvyn säilyttämiselle pienenevässä työssä käyvien ryhmässä. Työkykyyn voidaan vaikuttaa myönteisesti työelämässä, mikä vaikuttaa edelleen työurien pituuteen. Työhön osallistuminen lisää terveyttä ja hyvinvointia sekä edelleen eläkeikän elämänlaatua. Artikkeli nostaa esille ikääntymisen vaikutuksiin liittyviä käsityksiä, työkyvyn ulottuvuuksia ja osatekijöitä tutkimustulosten valossa.

Tutkimus tarkastelee sukupuolijakaumaa korkeakoulujen hallinnossa huomioiden kaikki Suomen korkeakoulut, yhteensä 13 yliopistoa ja 24 ammattikorkeakoulua. Aineisto kerättiin kesä–elokuussa 2024 julkisista lähteistä. Tutkimuksessa hallintoon on sisällytetty korkeakoulujen hallitus, rehtoraatti ja yliopistojen tiedekuntien dekaanit ja varadekaanit sekä ammattikorkeakoulujen johtoryhmät.

Oxford Economicsin Akava Worksille laatima arviointiraportti tarkastelee EU:n ilmastopolitiikan taloudellisia vaikutuksia Suomeen. Se osoittaa, että puhtaaseen energiaan siirtyminen antaisi vahvan kasvusysäyksen Suomen talouteen. Selvitys vertailee kolmea näkymää ja niiden taloudellista merkitystä.

Artikkeli käsittelee tekoälyn rajoitteita ja väärinkäytön mahdollisuuksia. Siinä tarkastellaan, millä tavoilla tekoälymallit voivat esimerkiksi aiheuttaa syrjintää, levittää virheellistä tietoa ja joutua jopa manipulaation kohteeksi. Artikkelissa korostetaan ihmisen merkitystä mallintajana sekä tekoälyn toimintatapojen, käytön ja rajoitteiden ymmärtämisen tärkeyttä.