Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastot joulukuulta kertovat ainakin seuraavaa vuoden 2023 lopun työttömyys- ja lomautustilanteesta:
- Työttömiä ja kokoaikaisesti lomautettuja oli hieman yli 37 200 enemmän kuin vuotta aiemmin.
- Kokoaikaisesti lomautettuja oli vajaat 39 600, mikä on lähes täsmälleen 16 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.
- Työttömiä (pois lukien kokoaikaisesti lomautetut) oli hieman yli 21 200 enemmän kuin vuotta aiemmin. Heistä korkeakoulutettuja oli vajaat 6 400.
- Työttömyyden nousu painottuu enintään vuoden työttömänä olleisiin. Heitä oli vuoden 2023 lopussa noin 169 000. Se on noin 16 270 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin.
- Pitkäaikaistyöttömiä oli runsaat 4 900 enemmän kuin vuotta aiemmin.
- Korkeakoulutettujen työttömyys lähestyy uhkaavasti korona-ajan korkeimpia lukuja. Nykyisellä kasvunopeudella ne saavutetaan jo varhain keväällä. Tämä on huolestuttavaa paitsi itsessään, myös siksi, että korkeakoulutettujen työttömyyden nousu on aiemmin edeltänyt laajempaa työttömyyden nousua.
- Enintään 12 viikkoa jatkunut korkeakoulutettujen työttömyys on lisääntyneet ripeästi ja on jo lähellä korkeimpia koronakriisiä edeltäneitä tasoja vuosina 2015–2016.
- Vastavalmistuneiden työttömyys kasvaa. Selvimmin tämä näkyy korkeakoulutetuilla ja erityisesti ylemmän korkea-asteen suorittaneilla.
Katsotaan seuraavaksi näitä teemoja hieman tarkemmin.
Työttömien ja lomautettujen määrät kasvavat edelleen
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastojen mukaan Suomessa oli vuoden 2023 lopussa vajaat 297 700 työtöntä työnhakijaa (katso taulukko 1 ja kuvio 1). Se on hieman yli 37 200 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin joulukuussa 2022. Muutos vuoden takaisesta on jatkanut voimistumistaan. Tämä ei ole yllättävää, sillä talouden luottamusmittarit ovat pysyneet heikkoina ja lähiajan näkymät ovat edelleen vaisut etenkin teollisuudessa ja rakentamisessa. Lisäksi kaikki talousennusteet ennustavat työttömyyden kasvavan lisää. Suomen arvioidaan olleen vuoden 2023 jälkipuoliskolla taantumassa.
Edellä mainitut työttömyysluvut sisältävät myös kokoaikaisesti lomautetut. Vuoden 2023 lopussa oli vajaat 39 600 kokoaikaisesti lomautettua, mikä on lähes täsmälleen 16 000 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömien työnhakijoiden määrän lisäyksestä 43 prosenttia johtuu siitä, että lomautettuja on enemmän ja 57 prosenttia siitä, että työttömiä on enemmän.
Kuvio 2 esittää lomautettujen määrän kausivaihtelusta puhdistettuna. Lomautettujen määrä on arviomme mukaan noussut syyskuun 2022 jälkeen noin 14 440:llä, eli se on enemmän kuin kaksinkertaistunut. Joulukuun lomautettujen määrä on suurempi kuin vuosina 2016–2019 ennen koronakriisiä. Kuvion perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että lomautusten nousu olisi pysähtynyt parin viime kuukauden aikana. Se tuntuu nykyoloissa hieman oudolta. Arvio lomautusten suunnasta epäilemättä täsmentyy lähikuukausien aikana.
Taulukko 1. Työttömien työnhakijoiden ja lomautettujen määrät
Kuvio 1. Työttömien työnhakijoiden määrä (sisältää kokoaikaisesti lomautetut)
Kuvio 2. Kokoaikaisesti lomautetuttujen määrä, kausivaihtelusta puhdistettuna
Taulukko 2. Kokoaikaisesti lomautetut koulutusasteen mukaan
Lomautettujen määrät ovat kohonneet vuoden takaisesta sekä korkeakoulutetuilla (+3 074) että muilla kuin korkeakoulutetuilla (+12 924). Taulukko 2 näyttää, että korkeakoulutettujen lomautukset ja niiden nousu painottuvat alemman korkea-asteen suorittaneisiin. Muilla kuin korkeakoulutetuilla lomautukset koskevat eniten keskiasteen tutkinnon suorittaneita.
Seuraamme lomautusten määriä säännöllisesti myös tietyillä akavalaisilla tutkintoaloilla (katso taulukko 3). Lomautukset kasvoivat vuoden 2023 aikana eniten insinööreillä (+1 255), diplomi-insinööreillä (+343), tradenomeilla (+228) ja ekonomeilla (+144).
Uudisrakentamisen jyrkkä väheneminen ja rakennusalan ahdinko ovat lisänneet arkkitehtien lomautuksia. Vuoden 2023 lopussa heitä oli lomautettuna 121 arkkitehtia. Se on eniten koskaan vuodesta 2006 alkavan tilastoinnin aikana ja lähes kaksinkertainen määrä jopa korona-ajan korkeimpaan lukemaan verrattuna.
Edellä kerrottu jo pitkälti paljastaa ne alat, joilla korkeakoulutettujen lomautukset ovat lisääntyneet eniten. Tekniikan ala sekä kauppa ja liiketalous ovat selvästi luettelon kärjessä. Sen lisäksi lomautuksia on selvästi vuoden takaista enemmän taide- ja kulttuurialoilla sekä tietojenkäsittelyssä ja tietoliikenteessä.
Taulukko 3. Kokoaikaisesti lomautetut suoritetun tutkinnon mukaan
Kun lomautetut jätetään tarkastelun ulkopuolelle, saadaan kokonaan ilman työpaikkaa olevien työttömien määrä. Kuvio 3 näyttää työttömien määrän raakalukuina ja kausipuhdistettuna. Joulukuun 2023 luvut vahvistavat käsityksen, että työttömyyden nousu alkoi kiihtyä kesän 2023 aikana.
Kuvio 3. Työttömien määrä (ei sisällä lomautettuja)
Taulukko 4. Työttömät koulutusasteen mukaan, poislukien lomautetut
Työttömiä oli vuoden 2023 lopussa hieman runsaat 258 000, mikä on reilut 21 200 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin (katso taulukko 4). Muutos on voimistunut lisää viime kuukausina. Korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi vajaan 6 400:lla. Muita kuin korkeakoulutettuja oli joulukuun lopussa työttömänä runsaat 14 800 enemmän kuin vuotta aiemmin. Varsinkin keskiasteen suorittaneiden työttömyys kasvaa, mutta parin viime kuukauden aikana myös pelkän perusasteen suorittaneiden työttömien määrä on kääntynyt kasvuun vuoden takaiseen verrattuna.
Kuvio 4 esittää korkeakoulutettujen työttömien määrän. Kausipuhdistettujen lukujen mukaan heitä oli vuoden lopussa lähes 7 000 enemmän kuin toukokuussa 2022, jolloin työttömien määrä oli alimmillaan koronakriisin jälkeen. Arvioimme, että korkeimpaan koronakriisin aikaiseen korkeakoulutettujen työttömien määrään, joka nähtiin toukokuussa 2020, on matkaa vain vajaan 1 600 henkilön verran. Jos nykyisen kaltainen nousu jatkuu, korkeakoulutettujen työttömyys nousee jo helmi–maaliskuussa 2024 korkeammaksi kuin se oli koronakriisin aikana.
Korkeakoulutettujen työttömien määrä on noussut suhteellisesti eniten samoilla aloilla kuin lomautuksetkin. Niitä ovat teknistaloudelliset alat, taide- ja kulttuuriala sekä tietojenkäsittely ja tietoliikenne. Teknisillä aloilla korostuu rakennusalan työttömyyden kasvu.
Kuvio 4. Korkeakoulutettujen työttömien määrä, lomautetut ei mukana
Taulukko 5. Työttömät (pois lukien lomautetut) työttömyyden keston ja koulutusasteen mukaan
Kuvio 5. Enintään 12 viikkoa työttömänä olleiden korkeakoulutettujen määrä, kausipuhdistettu
Alle vuoden mittaiset työttömyydet lisääntyvät, pitkäaikaistyöttömyys kohoaa hitaammin
Työttömyyslukuja nostaa pääasiassa se, että alle vuoden mittaiset työttömyysjaksot ovat kasvussa. Enintään vuoden työttömänä olleita oli vuoden 2023 lopussa noin 169 000. Se on noin 16 270 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin (katso taulukko 5). Pitkäaikaistyöttömiä oli vuoden lopussa runsaat 4 900 enemmän kuin vuotta aiemmin. Heidän määränsä on kuitenkin ollut (kausipuhdistettuna) useamman kuukauden ajan varsin vakaa tai noussut hyvin hitaasti edellisiin kuukausiin verrattuna.
Enintään vuoden työttömänä olleiden määrä painui koronakriisin jälkeen selvästi kriisiä edeltäneen tason alapuolelle ja saavutti alimman tasonsa huhtikuussa 2022. Sen jälkeen heidän määränsä on kasvanut, mutta on edelleen matalampi kuin ennen koronaa. Pitkäaikaistyöttömien määrä puolestaan ei ole missään vaiheessa ehtinyt vähentyä kriisiä edeltäneelle tasolle.
Korkeakoulutettujen työttömyyden kehitys poikkeaa monin tavoin kokonaistyöttömyyden kehityksestä. Enintään vuoden verran työttömänä olleiden korkeakoulutettujen määrä on kasvanut nopeasti ja ylittää jo koronaa edeltäneen tason. Tässä se poikkeaa muista kuin korkeakoulutetuista.
Havaitsemme myös, että alle kolmen kuukautta (enintään 12 viikkoa) jatkuneet työttömyydet ovat lisääntyneet nopeasti korkeakoulutetuilla (kuvio 5). Nykyinen työttömien määrä on jo hyvin lähellä korkeimpia koronakriisiä edeltäneitä tasoja vuosina 2015–2016. Uusia ennätyksiä (pois lukien korona-aika) saatetaan hätyytellä ennen kesää.
Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys kasvaa
Vastavalmistuneiden työttömyys painui syksyllä 2022 koronakriisin helpotettua matalimmalle tasolleen vuoden 2008 jälkeen. Vuoden 2023 ajan työttömyys on kuitenkin jälleen kohonnut ja lähestyy koronakriisiä edeltänyttä tasoa.
Kuvio 6. Työttömien määrä, ylemmän korkea-asteen suorittaneet vastavalmistuneet
Taulukko 6. Vastavalmistuneet työttömät koulutusasteen mukaan
Korkeakoulutettujen vastavalmistuneiden työttömien määrä on noussut nopeasti. Heitä on jo pari sataa enemmän kuin ennen koronakriisiä. Myös muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut, mutta merkittävästi vähemmän, ja koronaa edeltäneeseen tasoon on vielä paljon matkaa.
Varsinkin ylemmän korkea-asteen suorittaneita vastavalmistuneita on työttömänä selvästi enemmän kuin ennen koronakriisiä (katso kuvio 6). Alemman korkea-asteen suorittaneiden työttömien määrä on siitä vielä lyhyen matkan päässä. Taulukko 6 esittää tuoreimmat luvut ja muutokset vuoden takaisesta.
