Aluksi pitää todeta, että paljon on tapahtunut sen jälkeen, kun hallitus aloitti työnsä kesällä 2019. Parlamentaarinen TKI-työryhmä on saanut työnsä valmiiksi. Eduskunta hyväksyi muutaman virhepompun jälkeen yrityksille suunnatun pysyvän ja ylimääräisen TKI-toiminnan verovähennyksen. Julkisen sektorin rahoituksen kasvattaminen TKI-toiminnassa varmistetaan erityisellä lailla.
Suomessa vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että investointeja tutkimukseen sekä kehitys- ja innovaatiotoimintaan pitää lisätä pitkäjänteisesti. Tavoitteena on parantaa talouden kykyä vauhdittaa tuottavuuden nousua, joka on viime vuosina ollut hidasta. Tuottavuuden nousu on pitkällä aikavälillä tärkein talouskasvun lähde, joten kyse on todella tärkeästä asiasta. Ripeämpi talouskasvu kerryttäisi enemmän verotuloja ja olisi merkittävä osa ratkaisua julkisen talouden rahoituksen kestävyysongelmaan.
Vilkaistaan numeroita. Tilastokeskus arvioi Suomessa tehtyjen tutkimus- ja kehittämisinvestointien kohonneen 7,89 miljardiin euroon vuonna 2022. Tutkimus- ja kehityspanostusten BKT-suhde aleni hieman ja oli 2,9 prosenttia, lähinnä koska BKT:n arvo kohosi hintojen nousun takia epätavallisen paljon.
Taulukko 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot, miljardia euroa, ura kohti 4 prosentin bruttokansantuoteosuutta
Seuraavan kahdeksan vuoden aikana tutkimus- ja kehitysinvestointien pitäisi kasvaa lähes 80 prosenttia vuoden 2022 tasosta, jotta niiden bruttokansantuoteosuus kohoaisi 4 prosenttiin vuonna 2030. Tasaisella vauhdilla tämä vaatii hieman yli 7,5 prosentin vuotuista kasvua kahdeksan vuoden ajan. Vakiosuuruisella lisäyksellä tutkimus- ja kehitysinvestointien pitäisi nousta 780 miljoonaa euroa joka vuosi verrattuna edellisen vuoden panostukseen.
Taulukko 2 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot, vuosittainen lisäys (miljoonaa euroa), jolla saavutetaan 4 prosentin bruttokansantuoteosuus
Aikaisemmin on käytetty peukalosääntöä, jonka mukaan investointien vuotuinen lisäystarve on 600 miljoonaa euroa. Vuosi sitten alkoi näyttää siltä, että se ei riitä, vaan tarvitaan suurempi noin 650 miljoonan euron lisäys. Nyt näyttää, että lisäystarve on vielä paljon suurempi, 780 miljoonan euron luokkaa. Suomi ei ole aiemmin yltänyt edes lähelle tuollaisia lukuja.
Lähdemme luultua suuremmalta takamatkalta. Tämä johtuu kahdesta asiasta. Ensimmäiseksi, aikaa on kulunut 4 prosentin tavoitteen asettamisen jälkeen, eivätkä tutkimus- ja kehitysmenot ole kohonneet peukalosäännön edellyttämällä 600 miljoonalla eurolla vuosittain. Toiseksi bruttokansantuotteen arvo on kohonnut ennustettua enemmän (erityisesti hintojen nousun vuoksi), joten vuodessa 2030 häämöttävä tavoite on etääntynyt ja muuttunut yhä vaikeammaksi saavuttaa.
Laskelma olettaa, että bruttokansantuote kehittyy valtiovarainministeriön joulukuussa 2022 julkaiseman ennusteen mukaisesti. Sen mukaan bruttokansantuotteen arvo kohoaa 326 miljardiin euroon vuonna 2027. Sen jälkeen oletamme nousun hidastuvan ja bruttokansantuotteen arvon olevan runsaat 353 miljardia euroa vuonna 2030. Neljä prosenttia siitä on hieman yli 14 miljardia euroa.
Katsotaan vielä lopuksi, miten tarvittava 780 miljoonan euron vuotuinen TKI-menojen lisäys jakautuu sektoreille eli yritysten, korkeakoulujen ja julkisen sektorin kesken.
Vanhan peukalosäännön mukaan yritysten osuus TKI-panostuksista on noin kaksi kolmasosaa, korkeakoulujen yksi neljäsosa ja julkisen sektorin noin 9 prosenttia. Viime vuosina nuo osuudet ovat muuttuneet. Yritysten osuus on noussut tuoreimpien tietojen mukaan 69,4 prosenttiin. Samalla korkeakoulujen osuus on pudonnut 22,6 prosenttiin ja julkisen sektorin 8 prosenttiin.
Olettamalla näiden osuuksien pysyvän ennallaan, saamme tulokseksi, että yritysten pitäisi joka vuosi kasvattaa TKI-menojaan hieman runsaalla 540 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta, korkeakoulujen hieman yli 175 miljoonalla eurolla ja julkisen sektorin reilulla 62 miljoonalla eurolla. Korkeakoulut ja julkinen sektori ovat kaukana tällaisista lisäyksistä. Panostusten kaksin- tai kolminkertaistaminen ei aivan riitä, vaan tarvittaisiin jopa niiden 2,5–3,5-kertaistamista. Yrityssektori on lähempänä tavoitetta, mutta roimaa korotusta sielläkin vaaditaan.
