Akava Works

Perustutkimus tieteen ja innovaatioiden perustana

Artikkeli tarkastelee perustutkimuksen määritelmää ja sisältöä sekä miten perustutkimus on tiedepolitiikassa ymmärretty innovaatioprosessin osana. Tiedepolitiikka on useiden vuosikymmenien ajan uudistanut käsitystä perustutkimuksesta sekä käsitystä suoraviivaisesti etenevästä, lineaarisesta innovaatioprosessista. Tiedepolitiikassa käytettyä perustutkimuksen käsitettä ei voida pitää perustutkimuksen ideaalin synonyyminä tai tutkimuksen käytännön tason kuvaajana, mutta käsite on vaikuttanut pitkään länsimaiseen käsitykseen tieteestä ja tiedepolitiikasta.

Artikkelissa pohditaan, miksi perustutkimukseen panostaminen on välttämätöntä uusien innovaatioiden syntymiselle. Artikkeli laajentaa ja syventää keskustelua perustutkimuksen merkityksestä uusien innovaatioiden synnylle ja käytännön sovelluksille.

Artikkelin kirjoittajat

Erika Lilja on Eriarvoisuuden, interventioiden ja uuden hyvinvointiyhteiskunnan (INVEST) lippulaivan projektipäällikkö ja kehittää uudenlaista tutkimuskokonaisuutta ja osaamiskeskittymää, jonka tavoitteena on luoda tulevaisuuden osaamista ja kestäviä ratkaisuja yhteiskunnan haasteisiin sekä edistää taloudellista kasvua kehittämällä muun muassa uusia sosiaalisia innovaatiota. Lilja tekee akateemista tutkimusta tiedepolitiikasta, tieteen ja tutkimuksen avoimuudesta sekä strategisen tutkimuksen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.

Jussi Kivistö toimii Tampereen yliopistossa hallintotieteen, erityisesti korkeakouluhallinnon professorina ja Higher Education Group -tutkimusryhmän esimiehenä. Kivistön tutkimusintressit liittyvät korkeakoulujen rahoitukseen, korkeakoulujen hallintoon ja johtamiseen sekä korkeakoulu- ja tiedepolitiikan ajankohtaisiin kysymyksiin.

Artikkeli on käytettävissä ohessa pdf-tiedostona

Perustutkimus tieteen ja innovaatioiden perustana

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta ammattikorkeakouluissa

Artikkeli nostaa esiin tutkimustulosten kaupallisen hyödyntämisen edellytykset, tutkimuksen ja opetuksen väliset suhteet, eri alojen erityispiirteitä sekä yleisiä kehittämisnäkökulmia ja -kohteita.

Toimenpide-ehdotuksena on muun muassa, että yritysyhteistyötä tukevaa rahoitusta tulisi kasvattaa sekä tehostaa tutkimustulosten kaupallista hyödyntämistä. Tämä vaatisi korkeakoulukeksintölainsäädännön muutosta. Tulevissa ammattikorkeakoulujen rahoitusmalleissa voitaisiin ottaa tutkimustulosten kaupallinen hyödyntäminen huomioon vaikkapa tuomalla immateriaalioikeuksien lisensioinnista ja myymisestä saatavat tulot yhdeksi tulosrahoitusta kerryttävistä indikaattoreista. Olisi hyvä arvioida, voitaisiinko TKI-hankerahoituksella ohjata painottamaan sellaista toimintaa, jonka tuloksena syntyy myös vertaisarvioituja tieteellisiä julkaisuja tai keksintöjä. Suomeen tulisi saada tutkijoita ja TKI-asiantuntijoita Suomen ulkopuolelta. TKI-rahoittajat voisivat tukea tätä muun muassa hankerahoituksen arviointikriteerien kautta.

Artikkelin on  kirjoittanut Mari Vuolteenaho.  Tekniikan tohtori Mari Vuolteenaho toimii Laurea-ammattikorkeakoulussa vararehtorina ja vastaa korkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta sekä liiketoiminnasta. Aiemmissa tehtävissään hän on työskennellyt teollisuudessa tuotekehityksessä ja johtanut tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan palveluita Aalto-yliopistossa.

 

Artikkeli on käytettävissä ohessa pdf-tiedostona

Tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminta ammattikorkeakouluissa Artikkeli 7_2021

Akava Works -kyselytutkimus: Matka-aikakysely 2019

Akava Works toteutti yhdessä akavalaisten neuvottelujärjestöjen kanssa kyselyn työhön liittyvästä matkustamisesta, matka-ajan korvaamisesta ja matkustamisen kuormittavuudesta ja turvallisuudesta.

Tavoitteena oli selvittää korkeakoulutettujen ja muiden kuin korkeakoulutettujen palkansaajien osalta:

  1. Kuinka paljon työn vuoksi matkustetaan kotimaassa ja ulkomailla?
  2. Kuinka työajan ulkopuolella tapahtuva matkustaminen korvataan?
  3. Missä määrin työmatkojen koetaan lisäävän työn kuormittavuutta?
  4. Minkälaisia uhkia työn vuoksi matkustavat kokevat?
  5. Kuinka työpaikoilla huolehditaan työmatkojen kuormittavuudesta ja turvallisuudesta?

Aineiston keruun toteutti tammikuussa 2019 Kantar TNS. Kyselyyn vastasi 1 040 korkeakoulutettua (vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittanutta), joista 950 oli palkansaajia ja 1 131 muuta kuin korkeakoulutettua, joista 1016 oli palkansaajia. Aineisto rajattiin palkansaajiin ja havainnot painotettiin niin, että painotettu aineisto vastasi sukupuoli-, ikä- ja koulutusrakenteeltaan kyselyn perusjoukkoa (18–64-vuotiaat palkansaajat).

Tutustu kyselyyn

Matka-aikakysely 2019