Akava Works

Kestävää ja inhimillistä kasvua ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaan

Artikkeli esittelee ensin lyhyesti ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan nykytilaa ja sen jälkeen TKI-toiminnan kasvun nykyisiä haasteita ja tulevia mahdollisuuksia. Tarkastelu perustuu tilastoaineistoihin sekä aiempiin tutkimuksiin ja selvityksiin.

Artikkelin tavoitteena on esitellä perusteltu näkemys siitä, millä toimenpiteillä ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa voitaisiin tulevaisuudessa edistää. Tarkastelussa on sekä tavoiteltavalle TKI-toiminnalle että sitä edistäville toimenpiteille seuraavat reunaehdot: TKI-toiminnan ja sitä tukevien toimenpiteiden tulee olla kestäviä ja inhimillisiä.

 

Artikkelin kirjoittaja Sanni Tiitinen on yhteiskuntatieteiden tohtori. Hän työskentelee vanhempana tutkijana Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja on Tieteentekijöiden liiton varapuheenjohtaja. Hän kiittää Kaisa Haverista avusta tilastoaineistojen tulkinnassa ja havainnollistamisessa.

 

 

Ohessa artikkeli pdf-tiedostona

Kestävää ja inhimillistä kasvua ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaan_Artikkeli 5_2023

Huippuosaajien pikakaistat Kanadan ja Viron maahanmuuttopolitiikassa – mitä Suomi voisi oppia?

Suomessa on rakenteilla maahantuloa nopeuttava pikakaista erityisosaajille ja kasvuyrittäjille. Artikkeli tarkastelun kohteen ovat Kanadan nopeutetut polut huippuosaajille sekä Viron startup­viisumit kasvuyrittäjille. Artikkelissa kuvataan myös maahanmuuton lupaprosessin nykytilanne Suomessa ja tuleva pikakaistamalli.

Avainkysymys on työmarkkinoiden kyvykkyys hyödyntää kansainvälistä osaamista.

Suomessa on tehty paljon toimenpiteitä kansainvälisten osaajien rekrytoinnin helpottamiseksi ja kasvuyritysten houkuttelemiseksi maahan. Esimerkiksi erityisasiantuntijoiden lupaprosessin nopeus vaikuttaa olevan jo tasolla, jossa sen nopeuttaminen ei enää merkittävästi palvele päämäärä eli osaavan työvoiman saamista työmarkkinoille. Avainkysymys on työmarkkinoiden kyvykkyys hyödyntää kansainvälistä osaamista, ja luoda siitä arvoa sekä itselleen, tulijoille että koko yhteiskunnalle.

Työperäisen maahanmuuton yhteydessä puhutaan usein Suomen yhteiskunnallisista vahvuuksista, vapaa-ajasta, palveluista, rauhasta ja turvallisuudesta. Ne ovat tärkeitä arvoja monille ihmisille, mutta niiden varassa on vaikea saada osaavaa työvoimaa ja kasvuyrityksiä kiinnostumaan. Kun kyseessä ovat juuri työ- ja uraorientoituneet ihmiset, jotka ovat uransa vuoksi valmiita lähtemään toiselle puolelle maailmaa, olisi huomio kiinnitettävä entistä selkeämmin työmarkkinoihin ja urapolkuihin.

Kirjoittaja

Mika Raunio toimii erikoistutkijana Siirtolaisuusinstituutissa. Hän on tutkinut muuttoliikettä innovaatioympäristöjen ja aluekehityksen näkökulmasta lukuisissa kansallisissa ja kansainvälisissä hankkeissa vuodesta 1999. Raunio on osallistunut myös kehittämistyöhön ja kirjoittanut muun muassa kansallisen Talent Boost-ohjelman taustaraportteja (esim. ”Innovaatiotalouden maahanmuuttopolitiikkaa” 2015) ja Tampereen kaupungin kansainvälisen osaamisen ja maahanmuuton strategisen ohjelman vuonna 2019.

Raportti on käytettävissä ohessa pdf-tiedostona

Huippuosaajien pikakaistat Kanadan ja Viron maahanmuuttopolitiikassa – mitä Suomi voisi oppia?

Perustutkimus tieteen ja innovaatioiden perustana

Artikkeli tarkastelee perustutkimuksen määritelmää ja sisältöä sekä miten perustutkimus on tiedepolitiikassa ymmärretty innovaatioprosessin osana. Tiedepolitiikka on useiden vuosikymmenien ajan uudistanut käsitystä perustutkimuksesta sekä käsitystä suoraviivaisesti etenevästä, lineaarisesta innovaatioprosessista. Tiedepolitiikassa käytettyä perustutkimuksen käsitettä ei voida pitää perustutkimuksen ideaalin synonyyminä tai tutkimuksen käytännön tason kuvaajana, mutta käsite on vaikuttanut pitkään länsimaiseen käsitykseen tieteestä ja tiedepolitiikasta.

Artikkelissa pohditaan, miksi perustutkimukseen panostaminen on välttämätöntä uusien innovaatioiden syntymiselle. Artikkeli laajentaa ja syventää keskustelua perustutkimuksen merkityksestä uusien innovaatioiden synnylle ja käytännön sovelluksille.

Artikkelin kirjoittajat

Erika Lilja on Eriarvoisuuden, interventioiden ja uuden hyvinvointiyhteiskunnan (INVEST) lippulaivan projektipäällikkö ja kehittää uudenlaista tutkimuskokonaisuutta ja osaamiskeskittymää, jonka tavoitteena on luoda tulevaisuuden osaamista ja kestäviä ratkaisuja yhteiskunnan haasteisiin sekä edistää taloudellista kasvua kehittämällä muun muassa uusia sosiaalisia innovaatiota. Lilja tekee akateemista tutkimusta tiedepolitiikasta, tieteen ja tutkimuksen avoimuudesta sekä strategisen tutkimuksen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.

Jussi Kivistö toimii Tampereen yliopistossa hallintotieteen, erityisesti korkeakouluhallinnon professorina ja Higher Education Group -tutkimusryhmän esimiehenä. Kivistön tutkimusintressit liittyvät korkeakoulujen rahoitukseen, korkeakoulujen hallintoon ja johtamiseen sekä korkeakoulu- ja tiedepolitiikan ajankohtaisiin kysymyksiin.

Artikkeli on käytettävissä ohessa pdf-tiedostona

Perustutkimus tieteen ja innovaatioiden perustana

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta ammattikorkeakouluissa

Artikkeli nostaa esiin tutkimustulosten kaupallisen hyödyntämisen edellytykset, tutkimuksen ja opetuksen väliset suhteet, eri alojen erityispiirteitä sekä yleisiä kehittämisnäkökulmia ja -kohteita.

Toimenpide-ehdotuksena on muun muassa, että yritysyhteistyötä tukevaa rahoitusta tulisi kasvattaa sekä tehostaa tutkimustulosten kaupallista hyödyntämistä. Tämä vaatisi korkeakoulukeksintölainsäädännön muutosta. Tulevissa ammattikorkeakoulujen rahoitusmalleissa voitaisiin ottaa tutkimustulosten kaupallinen hyödyntäminen huomioon vaikkapa tuomalla immateriaalioikeuksien lisensioinnista ja myymisestä saatavat tulot yhdeksi tulosrahoitusta kerryttävistä indikaattoreista. Olisi hyvä arvioida, voitaisiinko TKI-hankerahoituksella ohjata painottamaan sellaista toimintaa, jonka tuloksena syntyy myös vertaisarvioituja tieteellisiä julkaisuja tai keksintöjä. Suomeen tulisi saada tutkijoita ja TKI-asiantuntijoita Suomen ulkopuolelta. TKI-rahoittajat voisivat tukea tätä muun muassa hankerahoituksen arviointikriteerien kautta.

Artikkelin on  kirjoittanut Mari Vuolteenaho.  Tekniikan tohtori Mari Vuolteenaho toimii Laurea-ammattikorkeakoulussa vararehtorina ja vastaa korkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta sekä liiketoiminnasta. Aiemmissa tehtävissään hän on työskennellyt teollisuudessa tuotekehityksessä ja johtanut tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan palveluita Aalto-yliopistossa.

 

Artikkeli on käytettävissä ohessa pdf-tiedostona

Tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminta ammattikorkeakouluissa Artikkeli 7_2021

Innovaatiopolitiikkaa tuottavuuskasvun edistämiseksi

Artikkelissa esitetään, että i) julkisia TKI-investointeja erityisesti korkeakoulusektoriin lisätään ja samalla uudistetaan yliopistojen kannustinjärjestelmää, ii) riittävän suuri, kattava ja pitkäjänteinen TKI-investointien verokannustin otetaan käyttöön ja samalla uudistetaan TKI-investointien tukipolitiikka, iii) kansallista aineettomien oikeuksien politiikkaa uudistetaan ja v) kansanvälisten osaajien maahanmuuttoa edistetään.

Artikkelin on kirjoittanut VTT Tuomas Takalo, joka on vanhempi tutkimusneuvonantaja Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosastolla ja Helsinki Graduate School of Economicsin toimialan taloustieteen tutkimusryhmän jäsen.

Grafiikka: Liisa Valtonen

Artikkeli on ohessa käytettävissä pdf-tiedostona

Innovaatiopolitiikkaa tuottavuuskasvun edistämiseksi Artikkeli 6_2021

Yritysten ja yliopistojen yhteistyöstä TKI-toiminnassa

Artikkeli nostaa esiin, että viime vuosina TKI-rahoitukseen on muodostunut aukko. Rahoitusta ei ole tarjolla entiseen tapaan perustutkimuksen ja kehittämistoiminnan välimaastoon, jonne sijoittuisivat monivuotiset yritysten ja yliopistojen yhteistyöhankkeet. Artikkeli esittelee lyhyesti TKI-yhteistyön malleja Ruotsista, Tanskasta ja Saksasta.

Tohtorien työllistyminen yrityssektorille on yrityksille tärkeä linkki yliopistomaailmaan. Tähän pitää luoda uusia polkuja, koska yritysten menestyminen rakentuu niiden osaamisesta.

Läpimurtoinnovaatioita tuotteissa ei voida saavuttaa lyhyiden projektien ketjuna, koska matka perustutkimuksesta tuotteeksi on pitkä. Tällä hetkellä Suomen innovaatioketjun heikoin lenkki on tutkimuksen ja tuotekehityksen välissä.

Kirjoittajat: Yrjö Neuvo ja Seppo Tikkanen

Tekniikan tohtori Yrjö Neuvo on ollut vahvistamassa Suomen osaamispohjaa tietotekniikan perustutkimuksessa ja teollisissa sovelluksissa. Neuvolla on laaja kokemus yliopisto-, tutkimus- ja yritysmaailmasta. Hän työskenteli muun muassa Aalto-yliopistossa professorina ja tutkimusjohtajana sekä pitkään Nokian teknologiajohtajana. Professori Neuvo on ollut Academia Europæan jäsen vuodesta 1989 ja Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen vuodesta 1993.

Tekniikan tohtori Seppo Tikkanen on työskennellyt pitkään teollisuudessa ja Tampereen yliopiston palveluksessa, muun muassa automaatiotekniikan professorina. Tällä hetkellä Tikkanen työskentelee teollisuuden digitalisaatioon keskittyvässä innovaatioalusta DIMECCissä. Tikkasen vastuulla on yrityksiä ja tohtoreita yhdistävä Post Docs in Companies eli PoDoCo-ohjelma.

 

Ohessa artikkeli pdf-tiedostona

Yritysten ja yliopistojen yhteistyöstä TKI-toiminnassa Artikkeli 2/2021