Akava Works

Nykyisen sosiaaliturvan keskeisiä piirteitä

Pääekonomisti Eugen Koev kuvailee artikkelissaan tiivistetysti nykyisen sosiaaliturvan pääpiirteitä ja selostaa keskeiset periaatteet, joita on noudatettu sosiaaliturvaa koskevissa ratkaisuissa.Tulevan sosiaaliturvan uudistuksen valmisteluissa pitää tarkastella kriittisesti olemassa olevia sosiaaliturvaratkaisuja.

Sipilän hallitus on päättänyt aloittaa sosiaaliturvauudistuksen. Edellisen kerran suomalaisen sosiaaliturvan kokonaisuutta tarkasteltiin SATA-komitean työssä. Komitea työskenteli vuoden 2007 kesäkuusta vuoden 2009 loppuun saakka.

Tulevan sosiaaliturvan uudistuksen valmisteluissa olemassa olevia sosiaaliturvaratkaisuja pitää tarkastella kriittisesti. Rakentava kritiikki edellyttää, että ymmärretään lähtökohdat ja periaatteet, joille nykyjärjestelmä rakentuu. Suurten muutosten kohdalla joudutaan ottamaan kantaa sosiaaliturvan peruskysymyksiin. Kirjoituksen tarkoitus on kuvata tiivistetysti nykyisen sosiaaliturvan pääpiirteitä ja selostaa keskeiset periaatteet, joita on noudatettu sosiaaliturvaa koskevissa ratkaisuissa.

Lue artikkeli (pdf):

Nykyisen sosiaaliturvan keskeisiä piirteitä

Työttömyysturvan ja työnhaun aktiivimallit

Ekonomisti Heikki Taulu kuvailee, millaisia ovat hallituksen uudistukset työttömyysturvaaan (aktiivimalli I) ja työnhakuun (aktiivimalli II). Mallit liittyvät hallituksen perimmäisenä julkilausuttuna tavoitteeseen nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin hallituskauden loppuun mennessä.
Hallituksen perimmäisenä julkilausuttuna tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin hallituskauden loppuun mennessä. Molempien esitettyjen uudistusten, sekä työttömyysturvan aktiivimallin, että työnhaun aktiivimallin oletetaan lisäävän työttömän aktiivisuutta eli työllistymispyrkimyksiä ja siten lyhentävän työttömyysjaksoja ja nostavan työllisyyttä. Malleja on myös perusteltu näiden tavoitteiden saavuttamista tukevilla laskelmilla: työttömyysturvan tason lasku lisää kannustimia työn hakemiseen ja vastaanottamiseen. Tässä artikkelissa esitellään molempien aktiivimallien sisältö sekä Akavan kannat uudistuksiin.
Lue artikkeli (pdf):

Kansainvälisyys on monelle millenniaalille itsestäänselvyys

Akava Works on selvittänyt nuorten aikuisten suhtautumista kansainvälisyyteen. Korkeakoulutetuista 18–35–vuotiaista 44 prosenttia pitää ulkomaille muuttoa todennäköisenä vaihtoehtona. He uskovat, että ulkomaille muutto parantaa heidän työmarkkina-arvoaan ja tuo parempia urakehitysmahdollisuuksia. Enemmistö vastaajista, 55 prosenttia, katsoo, että suomalainen työelämä vaatii tulevaisuudessa aiempaa enemmän kansainvälistä työvoimaa. Pohtiessaan työelämässä tärkeitä asioita vastaajista melkein puolet, 44 prosenttia, pitää tärkeänä, että oma työympäristö on kansainvälinen.

Lue artikkeli (pdf):

Kansainvalisyys_on_monelle_millenniaalille_itsestaanselvyys_Artikkeli_52018(1)

Verotuksen progressio on kiristynyt vuoden 2010 jälkeen

Ansiotuloverotus ja verotuksen progressio ovat kiristyneet vuosien 2010–2018 välillä. Suomen verotuksen keskeisimpiä ongelmia on, että rajaveroasteet (verojen osuus tulonlisäyksestä) ovat korkeita jo 2 000 euron palkkatasoilla ja nousevat nopeasti tulon noustessa. Vuoden 2010 jälkeen tämä piirre on vahvistunut entisestään.

Lue artikkeli (pdf):

Verotuksen_progressio_on_kiristynyt_vuoden_2010_jalkeen_Artikkeli_12018(1)