Korkeakoulutettuja työttömiä oli vuoden 2019 syyskuun lopussa yhteensä 34 305. Määrä on 6 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömistä alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 17 968 (muutos vuoden aikana −1,2 %) ja ylemmän 15 091 (+0,9 %). Tutkija-asteen koulutuksen suorittaneita oli työttömänä 1 246 (+7,6 %).
Työttömyys on kääntymässä nousuun. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrä on vielä edellisvuotta alhaisemmalla tasolla, mutta kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistettu trendi näyttää työttömyyden kääntyneen jo noususuuntaan. Korkeakoulutettuja työttömiä oli heinäkuun 2019 lopussa yhteensä 44 645. Määrä on 1 574 henkilöä eli 3,4 prosenttia alhaisempi kuin vuotta aiemmin.
Akava julkaisee kuukausittain työttömyyskatsauksen. Katsauksessa avataan korkeakoulutettujen työttömyyslukuja. Luvut perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoihin. Luvut eivät sisällä lomautettuja.
Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrä vähenee hyvää vauhtia. Korkeakoulutettuja työttömiä oli vuoden 2019 tammikuun lopussa yhteensä 35 705. Vähennystä vuotta aiempaan verrattuna tuli 4 372 henkilöä eli 10,9 prosenttia. Työttömistä alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 19 365 (muutos vuoden aikana −11,1 %) ja ylemmän 15 084 (−10,7 %). Tutkija-asteen koulutuksen suorittaneita oli työttömänä 1 256 (−11,0 %).
Kaikkiaan tammikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Suomessa 236 371, joka on 12,2 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Akava julkaisee kuukausittain työttömyyskatsauksen. Katsauksessa avataan korkeakoulutettujen työttömyyslukuja. Luvut perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoihin.
Ohessa katsaus pdf-tiedostona.
Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrä vähenee reipasta tahtia, kertoo marraskuun työttömyyskatsaus. Korkeakoulutettuja työttömiä oli vuoden 2018 lokakuun lopussa yhteensä 33 075. Vähennystä vuotta aiempaan verrattuna tuli 6 391 henkilöä eli 16,2 prosenttia.
Työttömistä alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 17 624 (muutos vuoden aikana −16,0 %) ja ylemmän 14 283 (−16,3 %). Tutkija-asteen koulutuksen suorittaneita oli työttömänä 1 168 (−17,6 %).
Kaikkiaan lokakuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Suomessa 222 112, joka on 15,4 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Ohessa katsaus pdf-tiedostona:
Korkeakoulutettujen_tyottomien_maara_vahentyy_nopeasti_Tyottomyyskatsaus_11_2018_Artikkeli_222018
Akava Works on selvittänyt nuorten aikuisten kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä ja syrjinnästä työelämässä. Korkeakoulutetuista 18–35–vuotiaista vastaajista 8 prosenttia kertoo kokeneensa työyhteisössään tai työpaikallaan häirintää edellisen vuoden aikana.
Erot naisten ja miesten välillä nuorten vastaajien ryhmässä ovat melko pienet. Alle 35-vuotiaista naisista miltei 9 prosenttia, miehistä 6 prosenttia kertoo joutuneensa seksuaalisen häirinnän kohteeksi viimeksi kuluneen vuoden aikana.
Yleisimmiksi syrjinnän perusteiksi nousevat aineistossa ikä, mielipiteet ja sukupuoli.
Selvitys kertoo, että suurin osa nuorista korkeakoulutetuista pitää eriarvoisuuden vähenemistä ja sukupuolten välisen tasa-arvon paranemista tavoiteltavina kehityssuuntina suomalaisessa yhteiskunnassa
Lue artikkeli (pdf):
Korkeakoulutettujen_nuorten_kokemuksia_syrjinnasta_tyoelamassa_Artikkeli_82018(1)
Viime vuosina suomalaisten korkeakoulutettujen maastamuuttajien absoluuttinen määrä on kasvanut. Ulkomaille muuttavat erityisesti nuoret aikuiset sekä naiset. Joka kolmas korkeakoulutettu maastamuuttaja on 25–34-vuotias nainen. Lisäksi tutkijakoulutusasteen suorittaneet ovat selvästi yliedustettuina maastamuuttotilastoissa. Suurin osa korkeakoulutettujen maastamuutosta kohdistuu toiseen EU-maahan. Selvästi suosituin yksittäinen kohdemaa on Ruotsi.
Osaamisvaihtotaseen käsitteellä tarkoitetaan samantasoisen koulutuksen suorittaneiden maastamuuton ja maahanmuuton määrän välistä erotusta. Korkeakoulutettujen tilastoitu osaamisvaihtotase on alijäämäinen. Tilastoitu alijäämä on kasvanut trendinomaisesti vuodesta 2005. Osaamisvaihtotaseen määrittämiseen liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä, minkä johdosta korkeakoulutettujen osaamisvaihtotaseen alijäämä on todellisuudessa tilastoitua pienempi. Suomalaisten korkeakoulutettujen suhteellinen maastamuutto on pysynyt melko muuttumattomana vuodesta 2005, eikä merkkejä vakavasta aivovuodosta ole havaittavissa.
Koulutettujen_aivovuoto_ja_osaamisvaihtotase_2000-luvulla_Artikkeli_72018(1)