Työolotutkimus 2024
Tältä sivulta löydät Akava Worksin työolotutkimuksen havaintoja. Jos haluat tarkastella sisältöjä mobiililaitteella, klikkaa tästä.
Käyttöohje
Voit tarkastella tuloksia PowerBI-toteutuksena. Suurenna tulokset koko näytölle alla olevan ikkunan oikean alalaidan ”Avaa koko näytön tilassa” -painikkeesta (nuolipainike).
Suosittelemme tulosten tarkastelua tietokoneen näytöltä. Jos käytät mobiililaitetta, saat tulokset omaan näkymään klikkaamalla tästä.
Voit tehdä PowerBI-näkymässä suodatuksia klikkaamalla vaihtoehtoja kunkin tietosivun oikean laidan valikoista. Voit valita samanaikaisesti useampia suodatusvaihtoehtoja pitämällä vaihtoehtoja valitessasi näppäimistösi Ctrl-painiketta pohjassa.
Lisätietoja valinnoistasi saat pitämällä hiiren kursoria paikallaan esimerkiksi pylväsgrafiikan pylvään päällä (tooltip).
Miten kysely tehtiin
Akava Worksin Työolotutkimukseen osallistui Akavan jäsenliitoista 28. Mukana olevat jäsenliitot edustavat 96 % kaikista Akavan jäsenliittojen jäsenistä. Aineisto kerättiin tutkimushaastatteluin tutkimuspalveluja tuottavan Verianin toimesta. Vastauksia saatiin yhteensä 2002. Tutkimusaineistoa painotettiin vastaamaan perusjoukon jakaumaa iän, sukupuolen ja liittojäsenyyden mukaan, jotta aineisto vastaisi perusjoukkoa mahdollisimman hyvin.
Power BI-visualisaatiossa sekä muissa tulosmateriaaleissa käytetään vain painotettuja tulosjakaumia.
Taustatietoja vastanneista
Vastanneista naisia oli 59 % ja miehiä 41 %. Suurin osa vastanneista (35 %) asui pääkaupunkiseudulla. Noin 80 % vastaajista oli 30-59 vuotiaita. Suurin ikäryhmä aineistossa oli 40-49 -vuotiaat, joita oli 29 prosenttia kaikista vastanneista.
Työnantajasektori ja toimiala
Vastaajista 46 % työskenteli yksityisellä sektorilla. Yksityisellä sektorilla työskentelevillä suurin toimialaryhmä oli tietotekniikan palvelualalla työskentelevät (18 %). Julkisella sektorilla (valtio, kunta tai hyvinvointialue) työskenteli 43 % vastanneista ja korkeakoulusektorilla 6 % vastanneista.
Työsuhde ja työaika
94 % vastanneista teki kokoaikaista työtä, ja 91 prosentilla vastanneista oli toistaiseksi voimassa oleva työsuhde. Vastanneiden viikkotyöaika oli keskimäärin 38 tuntia. 16 % vastanneista kertoi tekevänsä viikossa tyypillisesti yli 40 tuntia töitä.
Kyselyyn vastanneista lähes kaksi kolmasosaa työskentelee tehtävissä, jossa ollaan suoraan esihenkilöasemassa tai joissa on muuta johtamis- tai työnjakovastuuta. Suoria alaisia on 18 prosentilla vastanneista.
Teemat
Haitallinen kuormitus
Vastaajilta kysyttiin, kuinka paljon tietyt tekijät aiheuttavat heille haitallista kuormitusta heidän omassa työssään. Eniten haitallista kuormitusta korkeakoulutetuille aiheuttaa kiire ja usean asian tekeminen yhtä aikaa. Myös liiallinen työmäärän ja häiritsevien keskeytysten koettiin aiheuttavan. Noin 40-60 % prosenttia vastanneista oli kokenut näiden tekijöiden aiheuttavan työssä haitallista kuormitusta melko paljon tai paljon.
Myös työn ja vapaa-ajan välisen rajan hämärtyminen, organisaatiomuutokset, taukojen vähäisyys ja työtilojen epäkäytännöllisyys olivat yleisiä haitallisen kuormituksen aiheuttajia korkeakoulutetuille. Noin 20-30 % vastaajista koki paljon tai melko paljon näistä tekijöistä aiheutuvaa haitallista kuormitusta.
Haitallisen kuormituksen kokemukset olivat muita yleisempiä julkisella sektorilla työskentelevillä, naisilla ja johtavassa asemassa työskentelevillä.
Psyykkiset vaikeudet ja suoriutuminen
Kyselyn mukaan jopa noin neljännes vastanneista kokee psyykkisien ongelmien, kuten stressin, väsymyksen ja tarkkaavaisuuden häiriöiden haittaavan omaa työsuoriutumista vähintään melko paljon. 5 prosenttia kertoi niiden haittaavan suoriutumista paljon.
Heiltä, jotka olivat kokeneet työsuoritusta haittaavia psyykkisiä vaikeuksia, kysyttiin myös missä määrin vaikeudet olivat aiheutuneet työstä. 22 prosenttia vaikeuksia kokeneista katsoi, että vaikeudet olivat johtuneet täysin omasta työstä. Osittain työstä johtuviksi vaikeudet arvioi 52 prosenttia niitä kokeneista.
Heistä, jotka olivat kokeneet melko paljon tai paljon psyykkisiä vaikeuksia, 31 prosenttia arvioi ne kokonaan työperäisiksi. Vain 8 prosenttia heistä katsoi, että niiden syys oli kokonaan muualla kuin työssä.
Julkisella ja korkeakoulusektorilla suoriutumista haittaavia psyykkisten vaikeuksia koettiin enemmän kuin yksityisellä. Julkisella sektorilla myös korostuu kokemus ongelmien työperäisyydestä. Jopa 35 prosenttia julkisella sektorilla työskentelevistä, vähintään melko paljon suoriutumista haittaavia vaikeuksia kokeneista koki niiden johtuneen täysin työstä.
Työuupumus ja palautuminen
Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka suurena riskinä he pitävät työuupumusta omassa työssään. Peräti 38 prosenttia vastaajista koki riskin melko suureksi tai suureksi. Vähäiseksi riskin koki 50 % vastaajista. Vain 12 prosentin mielestä heillä ei ollut lainkaan riskiä työuupumuksesta.
Työuupumusriskillä oli selkeästi yhteydessä kokemukseen työstä palautumisen laadusta; työuupumusriskinsä suureksi arvioineista 20 % koki palautuvansa työstä yleensä huonosti ja 46 % melko huonosti.
Myös työuupumusriskin osalta julkisella sektorilla työskentelevien tilanne näytti erityisen huolestuttavalta. Tässä aineistossa julkisella sektorilla työskentelevistä korkeakoulutetuista peräti 48 prosenttia arvioi oman työuupumusriskinsä melko suureksi tai suureksi.
Lisätiedot
Akava Works julkaisee työolotutkimuksen havaintoja syksyllä 2024 ja alkuvuodesta 2025 useassa osassa.
Lisätiedot tutkimuksen sisällöstä: tutkija Arttu Piri (arttu.piri@akava.fi)
Muut tiedustelut: tiiminvetäjä Vesa Saarinen (vesa.saarinen@akava.fi)
