Kustannuskilpailukyky paranee
Euroopan komission toukokuun ennusteen perusteella tekemämme laskelman valossa Suomen kustannuskilpailukyky paranee lievästi vuonna 2025 ja pysyy ennallaan vuonna 2026. Arvio ei ole muuttunut edellisestä.
Tuoreen Euroopan komission julkaisemien ennusteiden perusteella vuonna 2025 Suomen kustannuskilpailukyky on parantunut aiemmin arvioitua enemmän ja paranee edelleen myös vuosina 2026 ja 2027.
Akava Works arvioi Suomen kustannuskilpailukyvyn kehitystä vuoteen 2027 saakka Euroopan komission toukokuussa 2026 julkaisemien maakohtaisten talousennusteiden ja muun AMECO-tietokannan informaation perusteella.
Kustannuskilpailukyvyn päämittariksi on valittu indikaattori, jonka käyttöä esimerkiksi Suomen Pankki suosittelee: vaihtosuhdekorjatut nimelliset yksikkötyökustannukset ilmaistuna samassa valuutassa (esimerkiksi euroissa, kuten tässä). Menetelmä on kuvattu raportin lopussa.
Kuviosta 1 näkyy, että Suomen kustannuskilpailukyvyn näkymä on selvästi parantunut verrattuna edelliseen, marraskuussa 2025 julkaistuun ennusteeseen. Tuoreen ennusteen mukaan Suomen kustannuskilpailukyky on parantunut vuonna 2025 aiemmin arvioitua enemmän ja paranee edelleen koko ennusteperioodilla, kun aikaisemmassa arviossa se heikkeni hieman. Suomen kustannuskilpailukyky paranee vuosina 2025–2027 yhteensä 2,6 prosenttiyksikköä, kun aikaisemman ennusteen mukaan se olisi heikentynyt 1,1 prosenttiyksikköä. Taulukosta 1 näkyy että kilpailijamaita hitaammin kehittyvät työvoimakustannukset ovat ylivoimaisesti tärkein Suomen kustannuskilpailukykyä vahvistava tekijä, mutta myös ennusteet kaikista muistakin kustannuskilpailukyvyn osatekijöistä ovat muuttuneet suotuisampaan suuntaan.
Taulukko 1: Kustannuskilpailukykyindikaattorin ja sen osatekijöiden ennuste-erot ajanjaksolla 2025–2027
| Syksy 25 | Kevät 26 | Ero | |
|---|---|---|---|
| Indikaattorin muutos | 1,1 | -2,6 | -3,7 |
| Osatekijä | |||
| Työvoimakustannukset | -0,9 | -2,0 | -1,1 |
| Työn tuottavuus | 1,2 | 0,2 | -1,0 |
| Ulkomaankaupan vaihtosuhde | 0,6 | -0,4 | -1,0 |
| Valuttakurssit | 0,2 | -0,4 | -0,6 |
Kevään ennusteen mukaan työvoimakustannukset kasvavat kaksi prosenttia hitaammin kuin kilpailijamaissa, yli prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisessä ennusteessa. Aiemmin ennustettiin, että työn tuottavuus kehittyy Suomessa runsaan prosentin kilpailijamaita heikommin. Nyt ennusteiden mukaan tuottavuuskehitys Suomessa ja kilpailijamaissa olisi lähes samanlaista. Samoin aiemmassa ennusteessa Suomen ulkomaankaupan vaihtosuhteen arvioitiin kehittyvän jonkin verran kilpailijamaita epäsuotuisammin. Nyt näkemys on nyt muuttunut. Ulkomaankaupan vaihtosuhde kertoo, miten vientihinnat kehittyvät suhteessa tuontihintoihin. Jos vientihinnat kehittyvät tuontihintoja hitaammin, osaa työn tuottavuuden parannuksesta ”valuu” ulkomaille, mikä pitää ottaa huomioon arvioidessa kustannuskilpailukykyä ylläpitävää työvoimakustannustasoa. Vanhassa ennusteessa euro vahvistui edelleen suhteessa muihin Suomen ulkomaankaupan kannalta keskeisin valuuttoihin. Sen sijaan tuoreessa ennusteessa se jonkin verran heikkenee, mikä myös parantaa suomalaista kustannuskilpailukykyä.
Kustannuskilpailukyvyn kehitys suhteessa Saksaan
Suhteessa Saksaan kustannuskilpailukykymme vahvistui yli neljä prosenttia vuonna 2024 ja edelleen runsaat kaksi ja puoli prosenttia vuonna 2025. Parannus jatku vielä 2026 ja 2027, mutta ei enää kovin nopeana. Kehityksen taustalla pääroolissa on työvoimakustannuksen kehitys, joka on hitaampi Suomessa kuin Saksassa. Vuonna 2024 myös työn tuottavuus kehittyi Suomessa selvästi paremmin kuin Saksassa, mutta tämän jälkeen tuottavuus kehittyy molemmissa maissa liki samassa tähdissä.
Pitkäaikaisessa tarkastelussa (kuvio 4) Suomen kustannuskilpailukyky heikkeni suhteessa Saksaan yhtäjaksoisesti vuodesta 1995 vuoteen 2012 yhteensä yli 20 prosenttia. Suomen tuottavuus kehittyi kyllä vahvemmin kuin Saksan finanssikriisiin saakka, mutta toisaalta työvoimakustannusten nousu oli Saksassa niin vaatimatonta, että maan kustannuskilpailukyky vahvistui suhteessa lähes kaikkiin EU-maihin. Suomen suunta vaihtui vuoden 2012 jälkeen. Taloutemme kustannuskilpailukyky on parantunut, ja arvion mukaan vuonna 2027 tulee olemaan liki samalla tasolla, jolla se oli vuonna 1995, eli historiallisen hyvä. Kustannuskilpailukykymme vahvistuminen vuodesta johtuu siitä, että tällä jaksolla työvoimakustannukset kasvavat Suomessa hitaammin kuin Saksassa.
Kustannuskilpailukyvyn kehitys suhteessa Ruotsiin
Kruunun ja euron välinen vaihtokurssi vaikuttaa olennaisesti Suomen kustannuskilpailukykyyn suhteessa Ruotsiin. Tämän vuoksi kuvio 4 esittää sekä varsinaisen kustannuskilpailukyvyn indikaattorin, jossa Suomen ja Ruotsin kustannustasoa mitataan euroissa, että version, jossa kummankin maan kustannustasoa mitataan sen omassa valuutassa (Suomi euroissa ja Ruotsi kruunuissa). Jälkimmäinen sarja ei ota huomioon valuuttakurssimuutoksia. Pitkään kestänyt Ruotsin kruunun devalvoituminen suhteessa euroon johti siihen, että vuosina 2015–2023 Suomen kustannuskilpailukyky heikkeni suhteessa Ruotsiin liki 12 prosenttia, kun ilman valuuttakurssin muutoksia se olisi parantunut noin 9 prosenttia. Vuosina 2024–2025 Suomen kustannuskilpailukyky suhteessa Ruotsiin parani. Kuviosta 5 näkyy, että vuonna 2024 kruunun kurssi vakiintui ja Suomen työvoimakustannukset kasvoivat selvästi Ruotsia hitaammin. Vuonna 2025 kruunu vahvistui tuntuvasti suhteessa euroon. Kruunun odotetaan vahvistuvan myös vuonna 2026, ja Suomen kustannuskilpailukyky suhteessa Ruotsiin paranee edelleen. Vuonna 2027 maiden suhteellisessa kustannuskilpailukyvyssä ei odoteta muutosta.
Selityksiä: Miten kustannuskilpailukykyä mitataan ja mikä vaikuttaa sen muutokseen?
Kustannuskilpailukyvyn päämittariksi on valittu Suomen Pankin suosittelema indikaattori: vaihtosuhdekorjatut nimelliset yksikkötyökustannukset samassa valuutassa, esimerkiksi euroissa, kuten tässä tarkastelussa. Mittari on rakennettu noudattaen menetelmää, joka on yksityiskohtaisesti kuvattu Lauri Kajanojan artikkelissa ”Kustannuskilpailukyvyn mittaaminen Suomessa”, Euro & Talous 16.3.2017.
Kilpailijamaat ovat: Itävalta, Belgia, Tanska, Ranska, Saksa, Italia, Italia, Japani, Alankomaat, Norja, Espanja, Ruotsi ja Sveitsi. Analyysin pohjatiedot perustuvat Euroopan komission (DG ECFIN) ylläpitämään AMECO-aikasarjatietokantaan, joka sisältää myös kaikki analyysia varten tarpeelliset ennusteet vuosille 2022–2024 (vuosi 2022 kuuluu ennusteperiodiin, koska tilastotiedot sen osalta eivät ole vielä lopullisia). Kustannuskilpailukyvyn indikaattorissa käytetään Kansainvälisen järjestelypankin (BIS) niin sanottuja kaksoispainoja, jotka pyrkivät huomioimaan kunkin maan merkityksen Suomelle sekä kahdenvälisessä kaupassa että kolmansilla, eli globaaleilla, markkinoilla.
Perusteellinen keskustelu kustannuskilpailukyvyn mittareista sekä eri mittareiden tuottamien tulosten vertailu löytyy julkaisusta Janne Huovari, Peetu Keskinen, Ilkka Kiema, Sakari Lähdemäki ja Juuso Villanen: ”Lyhyen aikavälin kilpailukyvyn eteenpäin katsova arviointi”, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:53.
Valittu kustannuskilpailukykymittari, eli vaihtosuhdekorjatut suhteelliset yksikkötyökustannukset, määräytyy neljän tekijän mukaan:
a) Työvoimakustannusten nousu. Jos työvoimakustannukset nousevat Suomessa nopeammin kuin kilpailijamaissa, Suomen suhteellinen kustannustaso nousee ja kustannuskilpailukyky heikkenee.
b) Työn tuottavuuden nousu. Jos työn tuottavuus Suomessa nousee nopeammin kuin muualla, Suomen suhteellinen kustannustaso laskee, koska samalla työmäärällä tuotetaan enemmän.
c) Valuuttakurssien muutokset. Jos kotimaassa käytössä olevan rahan arvo nousee suhteessa kilpailijamaissa käytettyjen valuuttojen arvoon, kotimaan tuotannon kustannus nousee suhteessa kilpailijamaihin ja kustannuskilpailukyky heikkenee.
d) Vaihtosuhde eli vienti- ja tuontihintojen suhteen muutokset. Tällä korjauksella pyritään ottamaan huomioon se, että työn tuottavuuden kasvun lisäksi ”palkanmaksukykyyn” vaikuttaa tuotannon ”hinta” ulkomaisissa tavaroissa mitattuna.
Vaihtosuhteen heikkeneminen eli vientihintojen lasku suhteessa tuontihintoihin ”syö” osan työn tuottavuuden kasvun tuomasta kustannuskilpailukyvyn vahvistumisesta. Tämä ilmiö kohdattiin Nokia-Suomessa, kun kännyköiden hinta laski jyrkästi samalla, kun työn tuottavuus kännyköiden tuotannossa parantui huimaa vauhtia. Osa työn tuottavuuden kasvusta ei siis loppujen lopuksi parantanut elektroniikkateollisuuden ja Suomen talouden kustannuskilpailukykyä, vaan hyödytti ulkomaisia Nokia-kännyköiden ostajia.
∗ AMECO-tietokannassa eurojärjestelmässä alusta pitäen olleiden maiden sarjat on muunnettu euroiksi myös ajalta ennen 1999 sillä kurssilla, jolla oma valuutta kiinnitettiin euroon vuoden 1999 alusta.
-
Eugen Koev Siirry henkilön sivulle
johdon neuvonantaja
