Korkeasti koulutettujen reaaliansiot edelleen kahden prosentin kasvussa

Korkeasti koulutettujen palkkakehitys

• Vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä (loka−joulukuu) korkeasti koulutettujen reaaliansiot olivat 1,8 prosenttia korkeammat kuin vuosi sitten, mutta edelleen noin prosentin alle kesän 2021 tason.
• Korkeasti koulutettujen ansiokehitys kulkee käsi kädessä yleisen palkkakehityksen kanssa.
• Vuodesta 2019 alkaen kunta- ja hyvinvointialueilla palkkojen kasvu on ollut yleistä kehitystä nopeampaa. Ero johtuu kunta- ja hyvinvointialueiden palkkaohjelmasta.
• Kunta- ja hyvinvointialueiden palkkaohjelma selittää myös naisten jonkin verran parempaa palkkakehitystä. Vuodesta 2019 alkaen naisten ansiot ovat kasvaneet noin kaksi ja puoli prosenttia nopeammin kuin miesten ansiot.

Tulorekisteritietoihin perustuvan arviomme mukaan vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä korkeasti koulutettujen perus- ja kokonaisansiot kasvoivat nimellisesti 1,8 prosenttia verrattuna vuoden 2024 neljänteen neljännekseen. Koska kuluttajahinnat eivät nousseet vuoden takaisesta lainkaan (inflaatio oli tasan nolla prosenttia), korkeasti koulutettujen reaaliansiot kasvoivat yhtä paljon kuin nimelliset ansiot, eli 1,8 prosenttia. Perus- ja kokonaispalkat ovat reaalisesti noin puoli prosenttia yli vuoden 2019 tason, mutta kesän 2021 tason saavuttamiseksi tarvitaan vielä parin prosentin reaaliansioiden kasvua. Korkea inflaatioaalto, joka alkoi kesällä 2021 ja jatkui vuoden 2023 alkuun, laski korkeasti koulutettujen reaaliansioita yhteensä noin 7,5 prosenttia.

Selvityksessä perusansioihin luetaan tulorekisterin tulolajit: aikapalkka, urakkapalkka ja provisiopalkka. Kokonaisansioihin sisältyvät edellisten lisäksi kaikki työaika- ja vuorolisät sekä yleisimpien luontoisetujen verotusarvot. Sen sijaan niihin eivät kuulu työ- ja virkaehtosopimusten mukaiset tai muut kertaerät kuten tulospalkkiot ja vuosibonukset tai lomarahat. Käsite kokonaisansio on lähellä Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston vastaavaa käsitettä. Perusansio on sen sijaan selvästi suppeampi kuin Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin säännöllisen työajan ansio -käsite.

Korkeasti koulutettuja ovat tässä selvityksessä korkeakoulututkinnon eli ammattikorkeakoulun tai yliopistotutkinnon suorittaneet. Kaikki selvityksessä ilmoitetut indeksipisteluvut ja muutosprosentit perustuvat aikasarjoihin, joissa työntekijöiden rakenne iän, tutkinnon, sukupuolen ja työnantajasektorin mukaan vastaa koko ajan vuoden 2022 tilannetta. Korkeasti koulutettujen keskipalkkojen tai mediaanipalkkojen kehitystä ei ole mielekästä verrata suoraan koko talouden keski- tai mediaanipalkkojen kehitykseen, koska koko talouden keskipalkkaa nostaa muun muassa työllisten koulutustason ja keski-iän trendinomainen kasvu. Työllisten rakenne vaihtelee myös suhdannetilanteen mukaan.

Kuvio 1: Korkeasti koulutettujen ansioiden nimelliset ja reaaliset muutokset vuoden 2020–2025 neljännellä neljänneksellä suhteessa edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen

Yleinen palkkakehitys

Kuvio 2 esittää korkeasti koulutettujen ja kaikkien palkansaajien ansioiden nimellisen ja reaalisen kehityksen vuodesta 2019 lähtien. Korkeasti koulutettujen palkkakehitys seuraa erittäin läheisesti yleistä palkkakehitystä.

Kuvio 2: Ansioiden nimellinen ja reaalinen kehitys 2019=100, korkeasti koulutetut ja kaikki palkansaajat

Palkkakehitys eri työnantajasektoreilla

Yhteenveto ansiotasojen muutoksista työnantajasektorin mukaan vuosina 2019–2025 neljänteen neljännekseen asti esitetään taulukossa 1. Myös sektoreittain tarkasteltuna korkeasti koulutettujen palkkakehitys seuraa läheisesti yleistä palkkakehitystä. Kunnissa ja hyvinvointialueilla ansiot ovat nousseet muita sektoreita nopeammin. Tämä selittyy kunta- ja hyvinvointialueiden palkkaohjelmilla, joiden toteutus alkoi kesällä 2022.

Palkkakehitys sukupuolen mukaan

Naisten ansiot ovat kasvaneet jonkin verran nopeammin kuin miesten. Kummallakin ansiokäsitteellä mitattuna naisten palkat ovat nousseet noin kaksi ja puoli prosenttia enemmän kuin miesten palkat vuoden 2019 jälkeen.

Kuvio 3: Ansiokehitys sukupuolen mukaan: kaikki ja korkeasti koulutetut, 2019=100