Koulutus on jokaisen oikeus – selvitys vammaisten henkilöiden korkeakoulutuksen saavutettavuudesta

Artikkeli pyrkii tunnistamaan keskeisiä tekijöitä, jotka voivat asettaa vammaiset henkilöt eriarvoiseen asemaan koulutuksessa ja sitä kautta työllistymisessä. Artikkeli keskittyy korkeakoulutukseen vammaisten henkilöiden työllisyyden edistäjänä. Artikkelin tarkoituksena on tehdä näkyväksi muutoksia, joita yhteiskunnassa ja erityisesti koulutuspolussa pitää toteuttaa, jotta vammaiset henkilöt voivat yhdenvertaisesti opiskella ja suorittaa korkeakoulututkinnon ja näin edistää heidän työllistymistään ja osallisuuttaan.

 

Ohessa artikkeli pdf-tiedostona

Koulutus on jokaisen oikeus – selvitys vammaisten henkilöiden korkeakoulutuksen saavutettavuudesta Artikkeli 1_2021

 

Kieliversiot artikkelin tiivistelmästä

Ohessa artikkelin tiivistelmä viittomakielellä, ruotsiksi ja englanniksi


Sammandrag Alla har rätt till utbildning – utredning om tillgången till högskoleutbildning för personer med funktionsnedsättning Artikel 1_2021

Abstract Education is everyone’s right – A review of accessibility to higher education for persons with disabilities

 

Kieliversiot artikkelista

Ruotsinkielinen versio:

Alla har rätt till utbildning – utredning om tillgången till högskoleutbildning för personer med funktionsnedsättning Artikel 1_2021

Education is everyone’s right – A review of accessiblity to higher education for persons with disabilities Article 1_2021

 

  • Artikkelin kieliversiot lisätty 12.3.2021
  • Tiivistelmän viittomakielinen versio lisätty 16.3.2021

 

Näkökulmia asuntopolitiikkaan

Näkökulmia asuntopolitiikkaan -artikkelikokoelma koostuu kolmesta asuntopolitiikka-aiheisesta artikkelista.

Timo Aro käsittelee kirjoituksessaan alueellisen liikkuvuuden sekä asuntomarkkinoiden välistä yhteyttä.

Signe Jauhiainen arvioi artikkelissaan suomalaisia asumistukia.

Seppo Laakso ja Henrik Lönnqvist tarkastelevat artikkelissaan asuntomarkkinoiden ongelmia ja ratkaisuja kasvukeskusten näkökulmasta.

Esipuheen artikkelikokoelmaan on kirjoittanut Osmo Soininvaara. Kirjoituksessaan Soininvaara kommentoi artikkeleita omasta näkökulmastaan. Voit lukea Soininvaaran esipuheen myös blogikirjoituksena.

Lue artikkelit:

Näkökulmia asuntopolitiikkaan -artikkelit (pdf)

Lue artikkelit:

Näkökulmia asuntopolitiikkaan -artikkelit (pdf)

Korkeakoulutettujen työttömien määrä lisääntynyt – työttömyyskatsaus syyskuu 2020

Korkeakoulutettujen työttömien määrä oli vuoden 2020 elokuun lopussa yhteensä 44 275, joka on 7 869 henkilöä (+21,6 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös korkeakouluista vastavalmistuneiden työttömien määrä on lisääntynyt vuoden aikana. Työttömänä oli elokuun 2020 lopussa 3 906 (+36,1 %) korkeakoulusta vastavalmistunutta henkilöä.

Akava julkaisee kuukausittain työttömyyskatsauksen. Katsauksessa avataan korkeakoulutettujen työttömyyslukuja. Luvut perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoihin. Luvut eivät sisällä lomautettuja.

 

Ohessa syyskuun 2020 työttömyyskatsaus, jossa luvut ovat elokuun lopun tilanteesta.

Korkeakoulutettujen työttömien määrä lisääntynyt Työttömyyskatsaus syyskuu 2020

Perusasteen koulutuksen varassa olevien miesten ja naisten asema työmarkkinoilla

Alle 40-vuotiaiden perusasteen koulutuksen suorittaneiden naisten työllisyysaste on matala verrattuna saman koulutustaustan miehiin. Tähän ryhmään kuuluvat naiset ovat lisäksi harvemmin työllisiä kuin saman ikäiset korkeammin koulutetut naiset. Korkeintaan perusasteen suorittaneiden naisten työttömyysaste on korkeampi kuin miesten, mutta ero on pieni. Maaliskuussa 2020 alkaneen koronakriisin vuoksi työttömien ja lomautettujen perusasteen koulutuksen varassa olevien naisten määrä kasvoi suhteellisesti enemmän kuin miesten. Opiskelun, varusmiespalveluksen ja työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi perheen hoitaminen on yleinen syy sille, että alle 40-vuotiaat naiset jättäytyvät työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Artikkelin tulokset tukevat johtopäätöstä, että työmarkkinoiden polarisaation vuoksi matalasti kouluttautuneiden naisten työpaikkoja on kadonnut. Toisaalta hoivavastuu voi haitata korkeintaan perusasteen suorittaneiden naisten työllistymistä.

Ohessa artikkeli pdf-tiedostona.

Perusasteen koulutuksen varassa olevien miesten ja naisten asema työmarkkinoilla Artikkeli 8_2020

Korkeakoulutettujen työttömien määrä lisääntynyt nopeasti – työttömyyskatsaus huhtikuu 2020

Lomautettujen määrä on kevään aikana lisääntynyt huomattavasti muuta työttömyyttä enemmän. Lomautetut mukaan lukien korkeakoulutettujen työttömien määrä oli maaliskuun lopussa 45 360 henkilöä. Määrä on 11 017 henkilöä (+32,1 %) enemmän, kuin vuotta aiemmin. Olemme julkaiseet lomautuksista erillisen katsauksen.

Akava julkaisee kuukausittain työttömyyskatsauksen. Katsauksessa avataan korkeakoulutettujen työttömyyslukuja. Luvut perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoihin. Työttömyyskatsauksen luvut eivät sisällä lomautettuja.

Ohessa huhtikuun 2020 työttömyyskatsaus pdf-tiedostona

Korkeakoulutettujen työttömien määrä lisääntynyt nopeasti Työttömyyskatsaus huhtikuu 2020

Koulutus ja toimeentulo

Korkeakoulutetut hajauttavat varallisuutensa paremmin erilaisten varallisuuslajien kesken kuin matalammin kouluttautuneet. Heillä on yleensä likvidi puskurirahasto, josta varoja voi purkaa helposti toimeentulon heikentyessä. Lisäksi korkeakoulutetut sijoittavat yleisemmin ja enemmän varallisuutta omaisuustuloja tuottaviin varallisuuden lajeihin. Koulutus myös suojaa kotitalouksia velkaantumisongelmilta.

Ohessa artikkeli pdf-tiedostona

Koulutus_ja_toimeentulo Artikkeli 6_2020

Työolot – kadotettu avain pidempään työuraan?

Kirjoittajat

Petri Böckerman ja Pekka Ilmakunnas

Yhteenveto

Artikkelissa tarkastellaan koettujen työolojen ja johtamisen merkitystä eläkkeelle siirtymiseen. Työntekijöiden kokema työn vaarallisuus ja siihen liittyvät haitat sekä alentavat ikääntyneiden työntekijöiden työtyytyväisyyttä. Tämä puolestaan aikaistaa lisääntyneiden eläkeaikomusten välityksellä havaittua eläkkeelle siirtymistä. Toisaalta uusilla johtamiskäytännöillä on päinvastainen vaikutus. Ne myöhentävät eläkkeelle siirtymistä.

Tulokset perustuvat tutkimukseen, joka käyttää Tilastokeskuksen työolotutkimuksen työoloja kuvaavien muuttujien lisäksi Tilastokeskuksen ja Eläketurvakeskuksen rekisteriaineistoihin perustuvia seurantatietoja henkilöiden työmarkkina-aseman todellisista muutoksista.

Lue artikkeli (pdf)

Työolot – kadotettu avain pidempään työuraan? Akava Works -artikkeli 5/2020

Korkeakoulutettujen työttömien määrä lisääntynyt – työttömyyskatsaus maaliskuu 2020

Korkeakoulutettujen työttömyys on kasvusuunnassa. Korkeakoulutettuja työttömiä oli vuoden 2020 helmikuun lopussa yhteensä 35 654. Määrä on 1 084 henkilöä (+3,1  prosenttia) enemmän kuin vuotta aiemmin.

Katsauksen julkaisuajankohtana on selvää, että maaliskuusta alkaen työllisyystilanne on heikentynyt rajusti koronaviruksen leviämisen ja sen ehkäisemiseksi tehtyjen toimien seurauksena.

Akava julkaisee kuukausittain työttömyyskatsauksen. Katsauksessa avataan korkeakoulutettujen työttömyyslukuja. Luvut perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoihin. Katsauksen luvut eivät sisällä lomautettuja.

Ohessa katsaus pdf-tiedostona.

Korkeakoulutettujen työttömien määrä lisääntynyt Työttömyyskatsaus maaliskuu 2020 Artikkeli 4_2020

Keitä ovat perusasteen koulutuksen varassa olevat?

Tässä yhteydessä haetaan lukumäärätietoja, kuinka moni henkilö on töissä, työtön tai työvoiman ulkopuolella. Henkilön pääasiallisen toiminnan tarkastelussa kiinnitetään erityisesti huomiota ikäryhmiin ja mahdollisiin eroihin niiden välillä. Iän huomioiminen voi olla myös jatkossa tarpeen, kun haetaan ratkaisuja perusasteen varaan jääneiden työllistymisen edistämiseksi.

Enintään perusasteen suorittaneita 18–64-vuotiaita henkilöitä oli vuoden 2017 lopulla 577 000. Suurin osa heistä on miehiä. Suhteellisesti eniten perusasteen varassa olevia on yli 59-vuotiaiden ja alle 25-vuotiaiden keskuudessa. Pääasialliselta toiminnaltaan perusasteen varassa olevat ovat varsin heterogeeninen ryhmä.

Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on heikompi kuin muilla koulutusasteilla. Tästä huolimatta selvästi suurin yksittäinen ryhmä työikäisissä enintään perusasteen suorittaneissa on työlliset, joita oli vuoden 2017 lopulla 256 000.

Artikkeli on käytettävissä ohessa pdf-tiedostona

Keitä ovat perusasteen varassa olevat Akava Works -artikkeli 3_2020