Akava Works

Korkeakoulutettujen työttömien määrän vähentyminen jatkuu; työttömyyskatsaus heinäkuu 2018

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrän väheneminen on hidastunut. Korkeakoulutettuja työttömiä oli vuoden 2018 kesäkuun lopussa yhteensä 43 570. Vähennystä vuotta aiempaan verrattuna tuli 6 576 henkilöä eli 13,1 prosenttia. Työttömien määrä kasvoi toukokuuhun verrattuna, mutta tämä on normaalia kesäajan kausivaihtelua eikä tarkoita työttömyyden lisääntymistä.

Akava julkaisee kuukausittain työttömyyskatsauksen. Katsauksessa avataan korkeakoulutettujen työttömyyslukuja. Luvut perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoihin.

Ohessa katsaus pdf-tiedostona.

Tyottomyyskatsaus_Taulu_heinakuu_2018_artikkeli162018(1)

Korkeakoulutettujen työttömien määrä vähentyy vauhdikkaasti; työttömyyskatsaus kesäkuu 2018

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrä jatkaa nopeaa vähenemistään. Korkeakoulutettuja työttömiä oli vuoden 2018 toukokuun lopussa yhteensä 35 456. Vähennystä vuotta aiempaan verrattuna tuli 7 407 henkilöä eli 17,3 prosenttia. Korkeakoulutettujen työttömien määrä on nyt vuoden 2014 tasolla.

Akava julkaisee kuukausittain työttömyyskatsauksen. Katsauksessa avataan korkeakoulutettujen työttömyyslukuja. Luvut perustuvat TEM:in työnvälitystilastoihin.

Ohessa katsaus pdf-tiedostona.

Korkeakoulutettujen_tyottomien_maara_vahentyy_vauhdikkaasti_tyottomyyskatsaus_kesakuu_2018(1)

Korkeakoulutettujen työttömien määrä vähentyy vauhdikkaasti; työttömyyskatsaus toukokuu 2018

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrä jatkaa nopeaa vähenemistään. Korkeakoulutettuja työttömiä oli vuoden 2018 huhtikuun lopussa yhteensä 35 607. Vähennystä vuotta aiempaan verrattuna tuli 7 888 henkilöä eli 18,1 prosenttia. Korkeakoulutettujen työttömien määrä on nyt vuoden 2014 tasolla.

Akava julkaisee kuukausittain työllisyyskatsauksen. Katsauksessa avataan korkeakoulutettujen työllisyyslukuja. Luvut perustuvat TEM:in työnvälitystilastoihin.

Lue artikkeli (pdf):

Korkeakoulutettujen_tyottomien_maara_vahentyy_vauhdikkaasti_Tyottomyyskatsaus_toukokuu_2018_Artikkeli_142018(2)

Pelkällä perusasteella ei pärjää – työllisyysasteen ja koulutusasteen tilastollista tarkastelua

Artikkelissa tarkastellaan työllisyysastetta koulutusasteittain ja analysoidaan, ketkä ovat vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Ylemmän korkeakoulu- ja tutkijakoulutusasteen suorittaneiden työllisyysaste on 86 prosenttia. Pelkän perusasteen suorittaneiden työllisyysaste on vain puolet tästä eli 43 prosenttia.

Vuoden 1987 jälkeen Suomesta on kadonnut lähes 640 000 työpaikkaa, joihin on riittänyt pelkkä perusasteen koulutus. Työikäisiä, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa, on lähes 600 000. Työvoimaan heistä kuuluu noin 350 000 ja työvoiman ulkopuolella on yli 250 000. Suomessa on jäänyt yli kolmenkymmenen vuoden ajan noin 15 prosenttia ikäluokasta pelkän perusasteen varaan.

Lue artikkeli (pdf):

Pelkalla_perusasteella_ei_parjaa_Artikkeli_132018(1)

Kilpailukielto- ja salassapitoehtojen ongelmat ja ratkaisumallit

Artikkelin tarkoitus on tuoda yhteiskunnalliseen keskusteluun erilaisia vaihtoehtoja ongelmien ratkaisemiseksi. On selvää, että lainsäätäjä joutuu tulevaisuudessa rajoittamaan selvästi kilpailukieltojen käyttöä ja luomaan työsopimuslakiin säännökset salassapitosopimusten reunaehdoista.

Artikkelissa kuvataan kilpailukielto- ja salassapitoehtojen käyttöön liittyviä käytännön ongelmia, jotka on havaittu Akavan ja sen jäsenliittojen selvityksissä tai jäsenpalvelussa. Useat Akavan jäsenjärjestöjen asiantuntijat ovat antaneet artikkelin laadintaan arvokkaita kommentteja ja ehdotuksia.

Kilpailukieltoehtojen osalta ongelmat on jaettu kahteen osaan. Erityisen painavan syyn osatekijöitä käsitellään ensimmäisessä osassa ja muita ehdon käyttöön liittyviä ongelmia toisessa osassa. Salassapitoehdon käytön ongelmia on yksinkertaisempi kuvata sen vuoksi, että niitä säätelevä lainsäädäntö puuttuu kokonaan. Kuhunkin ongelmakohtaan on pyritty esittämään mahdollisuuksien mukaan useampia ratkaisumalleja.

Vesa Vuorenkoski
Kirjoittaja toimii Akavan yhteiskunta-asioiden päällikkönä

Lue artikkeli:
Kilpailukielto-_ja_salassapitoehtojen_ongelmat_ja_ratkaisumallit_Artikkeli_122018 (pdf)

Yksilöllisyys on tärkeää millenniaaleille työelämässä

Nuoret korkeakoulutetut arvostavat työntekoa: vastauksissa he painottavat kiinnostavaa työtä sekä ovat vastaustensa mukaan joustavia ja muutosvalmiita. Tärkeää heille on pysyvä työ ja vakaa toimeentulo – vanhempien ikäluokkien tavoin.

Nuoret suhtautuvat myönteisesti työllistymisnäkymiinsä. He ovat avoimempia erilaisille työllistymisen tavoille kuin vanhemmat ikäluokat. Yksilön vastuu itsestä korostuu nuorten vastauksissa läpi tutkimuksen.

Akava Works teetti kyselyn Aula Researchilla korkeakoulutettujen nuorten aikuisten arvojen ja asenteiden selvittämiseksi. Kyselyn tavoitteena oli tutkia, eroaako korkeakoulutettujen nuorten aikuisten ajatusmaailma yleisistä nuorten arvo- ja asennetutkimuksista sekä herättää kysymyksiä siitä, miten suomalaista työelämää tulisi jatkossa kehittää.

Selvitys toteutettiin 18–35-vuotiaiden korkeakoulusta valmistuneiden tai korkeakoulussa opiskelevien suomalaisten parissa (n=1003) sähköisenä kyselynä 2.1.–1.2.2018. Lisäksi samoihin teemoihin haettiin vertailutietoa 36–65-vuotiaiden joukosta (n=627).

Lue artikkeli (pdf):

Yksilollisyys_on_tarkeaa_millenniaaleille_tyoelamassa_Artikkeli_11_2018(1)

Keskustelu yleistuesta on tervetullut – avoimia kysymyksiä riittää

Artikkelissa kuvataan OECD:n esittämän yleistukimallin (universal credit) keskeiset piirteet ja pohditaan malliin liittyviä avoimia kysymyksiä.

OECD:n mallissa työnteko on nykyistä kannustavampaa kolmen erityispiirteen ansiosta. Ensinnäkin sosiaaliturvaetuudet ovat verottomia ja niiden määrä riippuu nettotyötuloista. Näin verotuksen ja sosiaaliturvan välinen yhteys on täysin katkaistu. Toiseksi, sosiaaliturvaetuuksien yhteismäärä vähenee lineaarisesti nettotyötulojen kasvaessa ja kolmanneksi, sosiaaliturvan vähenemä on kohtuullisen loiva. OECD:n mallin kannustavuutta parantavat piirteet eivät edellytä eri tukien yhdistämistä yleistuloon, mutta monia muita hyvin merkityksellisiä muutoksia nykyiseen sosiaaliturvaamme.

Jotta etuuksien yhteismäärä voisi pienentyä lineaarisesti työtulojen kasvaessa, pitää määritellä, miten vähennettävä määrä jakautuu sosiaaliturvan eri osien kesken. Kun meillä sosiaaliturvan rahoittajia on useita (valtio, työnantajat ja työntekijät), kysymys on vaikea, koska se saattaa aiheuttaa muutoksia kunkin rahoittajan suhteelliseen rahoitusvastuuseen. Siirtyminen nykyisistä pääosin verotettavista sosiaalietuuksista verottomiin etuuksiin olisi erittäin suuri hallinnollinen hanke. Jotta järjestelmän kannustimet vastaisivat OECD:n mallissa esitettyjä, erilaisia muutoksia tulisi tehdä moneen muuhunkin etuuteen kuin yleistukeen on yhdistetty OECD:n mallissa.

Lopuksi pohditaan Juho Saaren työryhmän esityksiä, jotka viittaavat yleistukimalliin todeten, että myös siinä yhteydessä on etsittävä vastauksia samanlaisiin kysymyksiin kuin OECD:n mallin tarkastelun yhteydessä nousee esille.

Korkeakoulutettujen nuorten kokemuksia syrjinnästä työelämässä

Akava Works on selvittänyt nuorten aikuisten kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä ja syrjinnästä työelämässä. Korkeakoulutetuista 18–35–vuotiaista vastaajista 8 prosenttia kertoo kokeneensa työyhteisössään tai työpaikallaan häirintää edellisen vuoden aikana.

Erot naisten ja miesten välillä nuorten vastaajien ryhmässä ovat melko pienet. Alle 35-vuotiaista naisista miltei 9 prosenttia, miehistä 6 prosenttia kertoo joutuneensa seksuaalisen häirinnän kohteeksi viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Yleisimmiksi syrjinnän perusteiksi nousevat aineistossa ikä, mielipiteet ja sukupuoli.

Selvitys kertoo, että suurin osa nuorista korkeakoulutetuista pitää eriarvoisuuden vähenemistä ja sukupuolten välisen tasa-arvon paranemista tavoiteltavina kehityssuuntina suomalaisessa yhteiskunnassa

Lue artikkeli (pdf):

Korkeakoulutettujen_nuorten_kokemuksia_syrjinnasta_tyoelamassa_Artikkeli_82018(1)

Koulutettujen aivovuoto ja osaamisvaihtotase 2000-luvulla

Viime vuosina suomalaisten korkeakoulutettujen maastamuuttajien absoluuttinen määrä on kasvanut. Ulkomaille muuttavat erityisesti nuoret aikuiset sekä naiset. Joka kolmas korkeakoulutettu maastamuuttaja on 25–34-vuotias nainen. Lisäksi tutkijakoulutusasteen suorittaneet ovat selvästi yliedustettuina maastamuuttotilastoissa. Suurin osa korkeakoulutettujen maastamuutosta kohdistuu toiseen EU-maahan. Selvästi suosituin yksittäinen kohdemaa on Ruotsi.

Osaamisvaihtotaseen käsitteellä tarkoitetaan samantasoisen koulutuksen suorittaneiden maastamuuton ja maahanmuuton määrän välistä erotusta. Korkeakoulutettujen tilastoitu osaamisvaihtotase on alijäämäinen. Tilastoitu alijäämä on kasvanut trendinomaisesti vuodesta 2005. Osaamisvaihtotaseen määrittämiseen liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä, minkä johdosta korkeakoulutettujen osaamisvaihtotaseen alijäämä on todellisuudessa tilastoitua pienempi. Suomalaisten korkeakoulutettujen suhteellinen maastamuutto on pysynyt melko muuttumattomana vuodesta 2005, eikä merkkejä vakavasta aivovuodosta ole havaittavissa.

Koulutettujen_aivovuoto_ja_osaamisvaihtotase_2000-luvulla_Artikkeli_72018(1)

Nykyisen sosiaaliturvan keskeisiä piirteitä

Pääekonomisti Eugen Koev kuvailee artikkelissaan tiivistetysti nykyisen sosiaaliturvan pääpiirteitä ja selostaa keskeiset periaatteet, joita on noudatettu sosiaaliturvaa koskevissa ratkaisuissa.Tulevan sosiaaliturvan uudistuksen valmisteluissa pitää tarkastella kriittisesti olemassa olevia sosiaaliturvaratkaisuja.

Sipilän hallitus on päättänyt aloittaa sosiaaliturvauudistuksen. Edellisen kerran suomalaisen sosiaaliturvan kokonaisuutta tarkasteltiin SATA-komitean työssä. Komitea työskenteli vuoden 2007 kesäkuusta vuoden 2009 loppuun saakka.

Tulevan sosiaaliturvan uudistuksen valmisteluissa olemassa olevia sosiaaliturvaratkaisuja pitää tarkastella kriittisesti. Rakentava kritiikki edellyttää, että ymmärretään lähtökohdat ja periaatteet, joille nykyjärjestelmä rakentuu. Suurten muutosten kohdalla joudutaan ottamaan kantaa sosiaaliturvan peruskysymyksiin. Kirjoituksen tarkoitus on kuvata tiivistetysti nykyisen sosiaaliturvan pääpiirteitä ja selostaa keskeiset periaatteet, joita on noudatettu sosiaaliturvaa koskevissa ratkaisuissa.

Lue artikkeli (pdf):

Nykyisen sosiaaliturvan keskeisiä piirteitä