Työttömyys- ja lomautuskatsaus 8/2026: Työttömyyden nousu jatkui elokuussa

Työttömyys- ja lomautuskatsauksen sisältö täydentyy lukijoilta saatujen toiveiden vuoksi muun muassa tiedoilla työllisyys- ja työttömyysasteista eri koulutustasoilla.

Katsauksen keskeinen tietolähde on edelleen työnvälitystilasto, jonka tuottaa KEHA-keskus (aiemmin TEM). Työnvälitystilasto perustuu luotettavaan rekisteritietoon, joka antaa kattavat tiedot työttömien ja lomautettujen määristä tarkalla jaottelulla ja sisältää hyvin vähän satunnaisvaihtelua. Siten se soveltuu erinomaisesti työttömyyden tarkasteluun esimerkiksi koulutusasteen, suoritetun tutkinnon, äidinkielen, sukupuolen, iän, asuinpaikan ja monen muunkin jaottelun perusteella. Valitettavasti kukaan ei tuota säännöllisesti vastaavaa kuukausitason rekisteritietoa työllisyydestä, vaikka sen tuottaminen olisi periaatteessa mahdollista tulorekisterin tietojen pohjalta. Koska tietoja työllisyydestä ei ole, myöskään rekisteripohjaista työttömyysastetta ei silloin saada laskettua.

Työllisyysasteet ja työttömyysasteet löytyvät monille tutummasta tilastosta, Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta.

Työvoimatutkimus on osa Suomen Virallista Tilastoa (SVT). Se antaa Suomen työllisyydestä, työttömyydestä sekä työllisyys- ja työttömyysasteesta tiedot, joita käytetään kansainvälisissä vertailuissa. Näiden mittarien kehitystä pyritään myös esimerkiksi suhdanne-ennusteissa ennakoimaan. Työvoimatutkimus perustuu kyselyyn (johon vastaa noin 12 500 henkilöä kuukausittain), joten sen antamissa tiedoissa on mukana aimo annos satunnaista vaihtelua. Satunnaisuuden merkitys korostuu, kun tarkastellaan erilaisten alaryhmien tietoja. Ongelma lievenee jonkin verran, kun käytetään vuosi- tai neljännesvuosidataa (kuten me seuraavassa teemme). Lähtökohtaisesti kannattaa pitää mielessä, että suppean otoksen vuoksi työvoimatutkimus sopii melko huonosti yksittäisten pienten ryhmien tarkasteluun.

Lähes 330 000 työtöntä työnhakijaa elokuussa

KEHA-keskuksen tilastojen mukaan Suomessa oli elokuun 2026 lopussa lähes 329 470 työtöntä työnhakijaa (katso taulukko 1 ja kuvio 1), mikä on vajaat 18 490 enemmän kuin vuotta aiemmin elokuun 2025 lopussa.

Työttömien korkeakoulutettujen määrä kasvoi vuoden takaisesta vajaalla 4 810 henkilöllä ja muiden kuin korkeakoulutettujen määrä 13 685 henkilön verran. Kausivaihtelusta puhdistettu työttömien työnhakijoiden määrä (kuvio 1, paksu viiva) nousee ainakin silmämääräisesti hieman aiempaa loivemmin. Työttömiä työnhakijoita on hieman vähemmän kuin edellisen matalasuhdanteen huipulla vuonna 2016.

Edellä mainitut tiedot työttömien työnhakijoiden määrästä sisältävät myös kokoaikaisesti lomautetut. Kokoaikaisesti lomautettuna oli elokuun 2026 lopussa noin 11 980 henkilöä. Lomautettujen määrä väheni lähes 2 360 henkilön verran vuotta aiemmasta.

Lyhennettyä työviikkoa teki elokuun 2026 lopussa vajaat 7 460 henkilöä. Se on 1 575 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lyhennettyä työviikkoa tekevien määrä on vähentynyt vuoden 2024 lopusta alkaen, mutta se on edelleen jonkin verran tavanomaista korkeampi.

Lomautukset vähenevät edelleen hitaasti

Kuvio 2 esittää lomautettujen määrän sekä kausivaihtelusta puhdistettuna että ilman puhdistusta. Lomautukset vähenevät edelleen verraten hitaasti.

Muita kuin korkeakoulutettuja oli elokuun lopulla lomautettuna 2 067 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Korkeakoulutetuilla lomautettujen määrä väheni 290 henkilön verran. Kaiken kaikkiaan lomautettuja oli elokuussa kaikilla koulutusasteilla vähemmän kuin samaan aikaan vuonna 2025.

Työttömyyden nousu on hidastunut

Kun lomautetut jätetään tarkastelun ulkopuolelle, saadaan kokonaan ilman työpaikkaa olevien työttömien määrä. Elokuun lopussa työttömiä oli 317 635, mikä on noin 20 850 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin (katso taulukko 3). Korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi vuoden takaisesta vajaan 5 100 henkilön verran. Muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi noin 11 540 henkilön verran.

Kuvio 3 näyttää työttömien määrän raakalukuina (ohut viiva) ja kausivaihtelusta puhdistettuna (paksu trendiviiva). Trendin perusteella työttömyyden nousu näyttää hidastuneen jonkin verran viimeisen puolen vuoden aikana. Arvioimme työttömien määrän kasvaneen runsaalla 8 000 henkilöllä viimeisen kuuden kuukauden aikana ja vajaalla 13 000 henkilöllä sitä edeltäneellä puolen vuoden jaksolla.

Korkeakoulutettujen työttömyyden kasvu näyttää hidastuneen vain vähän (kuvio 4). Arvioimme työttömyyden kasvaneen viimeisen puolen vuoden aikana runsaalla 2 400 henkilöllä ja sitä edellisen puolen vuoden aikana vajaalla 2 650 henkilöllä. Parin viimeisen kuukauden aikana työttömyys vaikuttaa kuitenkin kohonneen jopa hieman enemmän kuin sitä edellisten kuukausien aikana.

Muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyyden nousu on vaimentunut (katso kuvio 5). Työttömyyden lisäys viimeisen kuuden kuukauden ajalta on vajaat 6 600 henkilöä, mikä on selvästi vähemmän kuin vajaan 9 200 henkilön lisäys sitä edellisen puolen vuoden aikana.

Elokuun lopussa työttömiä korkeakoulutettuja oli noin 10 735 enemmän kuin kymmenen vuotta sitten elokuussa 2016, edellisen korkean työttömyyden aikana.

Vaikka työttömiä korkeakoulutettuja on nyt lukumääräisesti poikkeuksellisen paljon, korkeakoulutettujen työttömyysaste ei silti ole kohonnut ennätyslukemiin. Tämä johtuu siitä, että myös työssä olevia korkeakoulutettuja on enemmän ja korkeakoulutettu työvoima on kasvanut.

Kuvio 6 näyttää koulutusastekohtaisen työttömyysasteen kehityksen neljännesvuositasolla. Lähde on Eurostat (ja alun perin Tilastokeskuksen työvoimatutkimus).

Korkea-asteen suorittaneiden työttömyysaste on kohonnut vajaasta 4 prosentista vuonna 2023 lähelle 5,5 prosenttia kuluvan vuoden puolivälissä. Luku on paljon matalampi kuin keskiasteen suorittaneilla (yli 11 prosenttia) tai pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevien (noin 23 prosenttia). Se on myös paljon matalampi kuin koko Suomen työttömyysaste, joka oli elokuussa hieman yli 10 prosenttia.

Kouluttautuminen kannattaa, sillä se kiistämättä lisää työllistymisen todennäköisyyttä. Tämä käy ilmi kuviosta 7, joka esittää työllisyysasteet koulutusasteen mukaan 25–64-vuotiaiden ikäluokalle. Tässä ikäryhmässä yli 88 prosenttia korkea-asteen suorittaneista on töissä. Huomionarvoista on se, että korkea-asteen suorittaneiden työllisyysaste on pysynyt korkeana, ja jopa hieman kohonnut, samaan aikaan, kun työttömyys on kasvanut.

Keskiasteen suorittaneiden työllisyysaste on noin 75 prosenttia ja perusasteen suorittaneiden alle 50 prosenttia. Molempien ryhmien työllisyysaste on laskenut parin viime vuoden aikana.

Korkeakoulutettujen naisten työttömyys on noussut jyrkemmin kuin miesten

Kuvio 8 esittää korkeakoulutettujen miesten (sininen viiva) ja naisten (punainen viiva) työttömyyden kehityksen. Korkeakoulutettuun työvoimaan kuuluu enemmän naisia kuin miehiä. Siten ei ehkä ole täysin yllättävää, että myös työttömien korkeakoulutettujen joukossa on jatkuvasti enemmän naisia kuin miehiä.

Ero työttömien naisten ja miesten lukumäärässä on kasvanut viimeisen vajaan kahden vuoden aikana. Viimeisen 12 kuukauden aikana korkeakoulutettujen naisten työttömyys on kohonnut noin 2 990 henkilöllä ja miesten vajaan 2 110 henkilön verran. Miesten työttömyydessä voi ehkä havaita selvempiä merkkejä nousun taittumisesta kuin naisilla. Ammattirakenteen vuoksi korkeakoulutettujen naisten työttömyys vaihtelee kausiluonteisesti (ohut punainen viiva) paljon enemmän kuin miesten (ohut sininen viiva).

Kuvio 9 näyttää työttömyyden kehityksen muiden kuin korkeakoulutettujen osalta. Työttömiä miehiä on systemaattisesti paljon enemmän kuin naisia. Naisten työttömyyden kausivaihtelu (ohut punainen viiva) on tässäkin ryhmässä selvästi voimakkaampaa kuin miesten (ohut sininen viiva). Naisten työttömyys on viimeisen 12 kuukauden aikana noussut enemmän kuin miesten (9 050 vs. 6 700 henkilöä). Molempien kohdalla työttömyyden nousu on hidastunut.

Korkea-asteen suorittaneiden miesten työttömyysaste on Eurostatin tilastojen mukaan ollut usean vuoden ajan lähes poikkeuksetta korkeampi kuin naisten (kuvio 10). Vuoden 2026 toisella neljänneksellä miesten työttömyysaste oli hieman alle 6 prosenttia ja naisten noin yhden prosenttiyksikön matalampi, 5 prosentin vaiheilla. Molemmat luvut ovat kausivaihtelusta puhdistettuja.

Matalammilla koulutusasteilla työttömyysasteet ovat korkeampia. Keskiasteen suorittaneiden miesten työttömyysaste on tuoreimpien tilastojen mukaan hieman yli 11,5 prosenttia ja naisten 11 prosentin paikkeilla (kuvio 11). Työttömyysprosentti on noussut nopeasti viimeksi kuluneen kolmen vuoden aikana.

Pelkän perusasteen varassa olevilla työttömyysasteet ovat paljon korkeampia, miehillä 23 prosentin ja naisilla jopa 25 prosentin luokkaa.

Käytämme KEHA-keskuksen ikäryhmittäistä työttömyysdataa kolmen kuukauden välein (eli neljännesvuosidataa) vuoden 2011 alusta lähtien. Aineisto kuvaa helmikuun, toukokuun, elokuun ja marraskuun, eli kunkin vuosineljänneksen keskimmäisen kuukauden, lopun tilannetta.

Katsomme työttömien lukumäärän kehitystä kussakin ikäluokassa. Lomautetut eivät ole mukana näissä luvuissa.

Kannattaa muistaa, että ikäluokkien koot muuttuvat ajan myötä. Sillä on varmasti vaikutusta myös työttömien määrään kussakin ikäluokassa. Tätä ei ole seuraavassa millään tavalla kontrolloitu tai otettu huomioon.

Taulukko 4 näyttää työttömien määrän karkean koulutusastejaottelun mukaan ikäluokittain sekä muutoksen vuotta aiemmasta.

Työttömät yhteensä – alle 30-vuotiaita on työttömänä vajaat 74 000

Ikäryhmän mukaisessa tarkastelussa työttömien lukumäärä ja lukumäärän muutos vuotta aiemmasta pienenevät iän myötä. Alle 30-vuotiaita ja 30–39-vuotiaita oli elokuun lopussa työttömänä likimain yhtä paljon, edellisiä noin 73 790 ja jälkimmäisiä runsaat 73 000 (kuvio 12). Lisäystä vuotta aiemmasta on nuorimmassa ikäryhmässä noin 6 130 henkilöä ja vajaat 5 000 henkilöä 30–39-vuotiaissa. Tässä ikäluokassa työttömiä on enemmän kuin vuonna 2026, mutta alle 30-vuotiaissa edelleen vähemmän.

Myös ikäryhmissä 40–49 ja 50–59 on lähes yhtä paljon työttömiä, edellisessä vajaat 64 000 ja jälkimmäisessä runsaat 62 300. Lisäystä vuoden takaisesta on noin 4 300 ja 3 100 henkilöä. 40–49-vuotiaita on työttömänä enemmän kuin edellisellä huipulla vuonna 2026, kun taas 50–59-vuotiaita on selvästi vähemmän.

Vähintään 60-vuotiaita työttömiä oli elokuun lopussa noin 44 550. Lisäystä vuoden takaa on vajaat 2 350 henkilöä.

Työttömät korkeakoulutetut – työttömissä paljon 30–49-vuotiaita

Korkeakoulutettuja (kuvio 13) on lukumääräisesti vähiten työttömänä alle 30-vuotiaiden ja vähintään 60-vuotiaiden ikäryhmissä (runsaat 8 700 ja 7 700 henkilöä). Eniten työttömiä on vastaavasti 30–39-vuotiaissa (17 900), 40–49-vuotiaissa (15 800) ja 50–59-vuotiaissa (11 900). Tämä ei ole yllättävää, kun kyseessä on työuran aktiivisin vaihe.

Korkeakoulutettuja on työttömänä kaikissa ikäryhmissä enemmän kuin edellisen työttömyyshuipun aikana vuosina 2015–2016.