Työttömyys- ja lomautuskatsaus 9/2026: Työttömyys kasvaa hieman aiempaa hitaammin

Olemme täydentäneet työttömyys- ja lomautuskatsauksen sisältöä lukijoilta saatujen toiveiden vuoksi tiedoilla työllisyys- ja työttömyysasteista eri koulutustasoilla.

Katsauksen keskeinen tietolähde on edelleen Työnvälitystilasto, jonka tuottaa KEHA-keskus (aiemmin TEM). Työnvälitystilasto perustuu luotettavaan rekisteritietoon, joka antaa kattavat tiedot työttömien ja lomautettujen määristä tarkalla jaottelulla ja sisältää hyvin vähän satunnaisvaihtelua. Siten se soveltuu erinomaisesti työttömyyden tarkasteluun esimerkiksi koulutusasteen, suoritetun tutkinnon, äidinkielen, sukupuolen, iän, asuinpaikan ja monen muunkin jaottelun perusteella. Valitettavasti kuukausitason rekisteritietoa työllisyydestä ei ole saatavilla, joten myöskään rekisteripohjaista työttömyysastetta ei silloin saada laskettua.

Työllisyysasteet ja työttömyysasteet löytyvät Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta.

Työvoimatutkimus on osa Suomen Virallista Tilastoa (SVT). Se antaa Suomen työllisyydestä, työttömyydestä sekä työllisyys- ja työttömyysasteesta tiedot, joita käytetään kansainvälisissä vertailuissa. Näiden mittarien kehitystä pyritään myös esimerkiksi suhdanne-ennusteissa ennakoimaan. Työvoimatutkimus perustuu kyselyyn (johon vastaa noin 12 500 henkilöä kuukausittain), joten sen antamissa tiedoissa on mukana aimo annos satunnaista vaihtelua. Satunnaisuuden merkitys korostuu, kun tarkastellaan erilaisten alaryhmien tietoja. Ongelma lievenee jonkin verran, kun käytetään vuosi- tai neljännesvuosidataa (kuten me teemme). Lähtökohtaisesti kannattaa pitää mielessä, että suppean otoksen vuoksi työvoimatutkimus sopii melko huonosti yksittäisten pienten ryhmien tarkasteluun.

Lähes 325 000 työtöntä työnhakijaa syyskuussa

KEHA-keskuksen tilastojen mukaan Suomessa oli syyskuun 2026 lopussa noin 324 700 työtöntä työnhakijaa (katso taulukko 1 ja kuvio 1), mikä on 15 955 enemmän kuin vuotta aiemmin syyskuun 2025 lopussa. Vuosimuutos on pienin kolmeen vuoteen.

Työttömien korkeakoulutettujen määrä kasvoi vuoden takaisesta noin 4 750 henkilöllä ja muiden kuin korkeakoulutettujen määrä 11 215 henkilön verran. Kausivaihtelusta puhdistettu työttömien työnhakijoiden määrä (kuvio 1, paksu viiva) nousee ainakin silmämääräisesti hieman aiempaa loivemmin, joskin varsin polveilevasti. Työttömiä työnhakijoita on hieman vähemmän kuin edellisen matalasuhdanteen huipulla vuonna 2016.

Edellä mainitut tiedot työttömien työnhakijoiden määrästä sisältävät myös kokoaikaisesti lomautetut. Kokoaikaisesti lomautettuna oli syyskuun 2026 lopussa noin 12 120 henkilöä. Lomautettujen määrä väheni yli 3 010 henkilön verran vuotta aiemmasta.

Lyhennettyä työviikkoa teki syyskuun 2026 lopussa vajaat 7 460 henkilöä. Se on noin 2 290 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lyhennettyä työviikkoa tekevien määrä on vähentynyt vuoden 2024 lopusta alkaen, mutta se on edelleen jonkin verran tavanomaista korkeampi.

Lomautukset vähenevät

Kuvio 2 esittää lomautettujen määrän sekä kausivaihtelusta puhdistettuna että ilman puhdistusta. Lomautukset vähenevät edelleen verraten hitaasti.

Muita kuin korkeakoulutettuja oli syyskuun lopulla lomautettuna 2 657 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Korkeakoulutetuilla lomautettujen määrä väheni 356 henkilön verran. Kaiken kaikkiaan lomautettuja oli syyskuussa kaikilla koulutusasteilla vähemmän kuin samaan aikaan vuonna 2025.

Työttömyyden nousu on hidastunut

Kun lomautetut jätetään tarkastelun ulkopuolelle, saadaan kokonaan ilman työpaikkaa olevien työttömien määrä. Syyskuun lopussa työttömiä oli vajaat 312 750, mikä on 18 980 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin (katso taulukko 3). Korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi vuoden takaisesta vajaan 5 110 henkilön verran. Muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi noin 13 870 henkilön verran.

Kuvio 3 näyttää työttömien määrän raakalukuina (ohut viiva) ja kausivaihtelusta puhdistettuna (paksu musta trendiviiva). Trendin perusteella työttömyyden nousu näyttää hidastuneen jopa melko selvästi viimeisen puolen vuoden aikana. Arvioimme työttömien määrän kasvaneen noin 6 500 henkilöllä viimeisen kuuden kuukauden aikana ja noin 12 500 henkilöllä sitä edeltäneellä puolen vuoden jaksolla.

Korkeakoulutettujen työttömyyden kasvu näyttää jatkuneen entisen kaltaisena ilman havaittavaa hidastumista (Kuvio 4). Arvioimme työttömyyden kasvaneen viimeisen puolen vuoden aikana hieman runsaalla 2 500 henkilöllä ja sitä edellisen puolen vuoden aikana hieman vajaalla 2 500 henkilöllä.

Muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyyden nousu on vaimentunut silmin nähtävästi (Kuvio 5). Työttömyyden lisäys viimeisen kuuden kuukauden ajalta on vajaat 4 800 henkilöä, mikä on selvästi vähemmän kuin vajaan 9 100 henkilön lisäys sitä edellisen puolen vuoden aikana. Parin viimeisen kuukauden aikana työttömyys on kasvanut lupaavasti vain vähän lisää.

Syyskuun lopussa työttömiä korkeakoulutettuja oli noin 12 500 enemmän kuin 10 vuotta sitten elokuussa 2016, edellisen korkean työttömyyden aikana.

Vaikka työttömiä korkeakoulutettuja on nyt lukumääräisesti poikkeuksellisen paljon, korkeakoulutettujen työttömyysaste ei silti ole kohonnut ennätyslukemiin. Tämä johtuu siitä, että myös työssä olevia korkeakoulutettuja on enemmän ja korkeakoulutettu työvoima on kasvanut.

Kuvio 6 näyttää koulutusastekohtaisen työttömyysasteen kehityksen neljännesvuositasolla. Lähde on Eurostat (ja alun perin tietysti Tilastokeskuksen työvoimatutkimus). Viimeinen havainto on toiselta vuosineljännekseltä. Kolmannen neljänneksen tietojen saaminen koulutusasteen mukaisina kestää vielä jonkin aikaa.

Korkea-asteen suorittaneiden työttömyysaste on kohonnut vajaasta 4 prosentista vuonna 2023 lähelle 5,5 prosenttia kuluvan vuoden puolivälissä. Luku on paljon matalampi kuin keskiasteen suorittaneilla (yli 11 prosenttia) tai pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevien (lähes 25 prosenttia). Se on myös paljon matalampi kuin koko Suomen työttömyysaste, joka oli syyskuussa runsaat 10 prosenttia.

Kouluttautuminen kannattaa, sillä se kiistämättä lisää työllistymisen todennäköisyyttä. Tämä käy ilmi kuviosta 7, joka esittää työllisyysasteet koulutusasteen mukaan 25–64-vuotiaiden ikäluokalle. Tässä ikäryhmässä yli 88 prosenttia korkea-asteen suorittaneista on töissä. Huomionarvoista on se, että korkea-asteen suorittaneiden työllisyysaste on pysynyt korkeana (ja jopa hieman kohonnut) samaan aikaan, kun työttömyys on kasvanut.

Keskiasteen suorittaneiden työllisyysaste on noin 75 prosenttia ja perusasteen suorittaneiden alle 50 prosenttia. Kumpikin on alentunut parin viime vuoden aikana. Viimeinen havainto on kuluvan vuoden toiselta neljännekseltä. Kolmannen neljänneksen tieto saataneen kuukauden kuluttua.

Onko ei-korkeakoulutettujen miesten työttömyyden nousu pysähtymässä?

Kuvio 8 esittää korkeakoulutettujen miesten (sininen viiva) ja naisten (punainen viiva) työttömyyden kehityksen. Korkeakoulutettuun työvoimaan kuuluu enemmän naisia kuin miehiä. Siten ei ehkä ole täysin yllättävää, että myös työttömien korkeakoulutettujen joukossa on jatkuvasti enemmän naisia kuin miehiä.

Ero työttömien naisten ja miesten lukumäärässä on kasvanut viimeisen vajaan kahden vuoden aikana. Viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana korkeakoulutettujen naisten työttömyys on kohonnut noin 2 950 henkilöllä ja miesten vajaan 2 150 henkilön verran. Kummankaan kohdalla ei näy selkeitä merkkejä työttömyyden nousun taittumisesta. Sama nousutrendi on jatkunut. Ammattirakenteen vuoksi korkeakoulutettujen naisten työttömyys vaihtelee kausiluonteisesti (ohut punainen viiva) paljon enemmän kuin miesten (ohut sininen viiva).

Kuvio 9 näyttää työttömyyden kehityksen muiden kuin korkeakoulutettujen osalta. Työttömiä miehiä on systemaattisesti paljon enemmän kuin naisia. Naisten työttömyyden kausivaihtelu (ohut punainen viiva) on tässäkin ryhmässä selvästi voimakkaampaa kuin miesten (ohut sininen viiva). Naisten työttömyys on viimeisen 12 kuukauden aikana noussut enemmän kuin miesten (8 420 vs. 5 440 henkilöä). Molempien kohdalla työttömyyden nousu on hidastunut. Ei-korkeakoulutettujen miesten työttömyyden nousu näyttää jopa likimain pysähtyneen. Lähikuukausien tiedot antavat tarkempaa tietoa siitä, onko näin todella tapahtunut. Toistaiseksi tämä on lupaavin merkki siitä, että työmarkkinoilla lymyilee mahdollisesti orastava käänne parempaan.

Korkea-asteen suorittaneiden miesten työttömyysaste on Eurostatin tilastojen mukaan ollut usean vuoden ajan lähes poikkeuksetta korkeampi kuin naisten (kuvio 10). Vuoden 2026 toisella neljänneksellä miesten työttömyysaste oli hieman alle 6 prosenttia ja naisten noin yhden prosenttiyksikön matalampi, 5 prosentin vaiheilla. Molemmat luvut ovat kausivaihtelusta puhdistettuja.

Matalammilla koulutusasteilla työttömyysasteet ovat korkeampia. Keskiasteen suorittaneiden miesten työttömyysaste on tuoreimpien tilastojen mukaan hieman yli 11,5 prosenttia ja naisten 11 prosentin paikkeilla (kuvio 11). Työttömyysprosentti on noussut nopeasti viimeksi kuluneen kolmen vuoden aikana.

Pelkän perusasteen varassa olevilla työttömyysasteet ovat paljon korkeampia, miehillä 23 prosentin ja naisilla jopa 25 prosentin luokkaa.

Työttömistä 78 prosenttia on suomen- tai ruotsinkielisiä

Työttömiä oli syyskuun lopussa kaikkiaan vajaat 312 750. Heistä suomen- tai ruotsinkielisiä oli runsaat 244 020 (eli 78 prosenttia) ja muunkielisiä noin 68 720.

Kuvio 12 näyttää, miten suomen- ja ruotsinkielisten työttömyyden kehityksen kausivaihtelusta puhdistettuna. Viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana suomen- tai ruotsinkielisten työttömyys on kasvanut vajaalla 13 600 henkilöllä. Nousu on hidastunut viime kuukausina, mutta ei vielä osoita pysähtymisen merkkejä. Suomen- ja ruotsinkielisiä on työttömänä enemmän kuin koronakriisin aikana suurimmillaan, mutta selvästi vähemmän kuin korkean työttömyyden aikana vuosina 2015–2016.

Kuvio 13 näyttää muiden kuin suomen- ja ruotsinkielisten työttömyyden kehityksen puhdistettuna säännöllisestä kausivaihtelusta. Viimeisen vuoden aikana työttömien määrä on kasvanut runsaalla 5 380 henkilöllä. Kuviosta nähdään, että Suomessa on ulkomaalaistaustaisia työttömiä eniten koskaan, mutta niin on tietysti myös ulkomaalaistaustaista väestöä.

Viimeisen kahden vuoden aikana suomen- ja ruotsinkielisten työttömyys on kasvanut 39 200 henkilöllä ja muunkielisten työttömyys 12 970 henkilöllä. Siten työttömyyden absoluuttisesta lisäyksestä valtaosa on suomen- tai ruotsinkielisten työttömyyden kasvua, koska myös heidän osuutensa työvoimasta on suurempi. Suhteellisesti työttömyys on kuitenkin kasvanut enemmän muunkielisillä, 23 prosenttia kahdessa vuodessa, kun vastaava muutos kantaväestöllä on 19 prosenttia.

Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa hieman hidastuen

Taulukko 5 ja kuvio 14 esittävät työttömien määrän jaoteltuna karkeasti työttömyyden keston mukaan. Syyskuun lopun 312 750 työttömästä noin 139 500 (eli vajaat 45 prosenttia) oli pitkäaikaistyöttömiä. Noin 173 240 henkilön työttömyys oli jatkunut alle vuoden.

Alle vuoden työttömänä olleita on lukumääräisesti enemmän kuin pitkäaikaistyöttömiä, mutta ei kuitenkaan poikkeuksellisen paljon. Nyt heidän määränsä kasvaa jälleen hitaasti, koska uusia työttömyysjaksoja on tänä vuonna enemmän kuin vuonna 2025.

Pitkäaikaistyöttömiä on epätavallisen paljon. Viimeisen 12 kuukauden aikana pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt vajaalla 12 600 henkilöllä. Se on kaksi kolmasosaa työttömien kokonaismäärän lisäyksestä (18 980). Kuviosta 14 kuitenkin nähdään, että yli vuoden jatkuneen työttömyyden kasvu on hidastunut.

Kuvio 15 näyttää, että myös korkeakoulutettujen alle vuoden mittainen työttömyys on viime kuukausina kasvanut. Pitkäaikainen työttömyys on kasvanut vauhdikkaasti, joskin viime aikoina hieman hidastuen. Syyskuun lopussa yli vuoden työttömänä olleita korkeakoulutettuja oli noin 2 950 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyyden pitkittyminen on suuri ongelma.