Akava Works

Korkeakoulutetettujen työttömien määrä vähentyy taas hyvää vauhtia – työttömyyskatsaus lokakuu 2018

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrän väheneminen on uudelleen nopeutunut. Korkeakoulutettuja työttömiä oli vuoden 2018 syyskuun lopussa yhteensä 34 299. Vähennystä vuotta aiempaan verrattuna tuli 6 537 henkilöä eli 16,0 prosenttia.

Akava julkaisee kuukausittain työttömyyskatsauksen. Katsauksessa avataan korkeakoulutettujen työttömyyslukuja. Luvut perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoihin.

Ohessa lokakuun 2018 työttömyyskatsaus pdf-tiedostona:

Korkeakoulutettujen_tyottomien_maara_vahentyy_hyvaa_vauhtia_Tyottomyyskatsaus_lokakuu_2018_Artikkeli_21_2018

Näkökulmia jatkuvaan oppimiseen ja työuran hallintaan

Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Salla Toppinen-Tanner ja tutkimusprofessori Jukka Vuori sekä Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkija Hannu Karhunen tarttuvat artikkeleissaan Akavalle ja akavalaisille keskeisiin kysymyksiin työelämässä olevien oppimisen tukemisesta.

Molemmat artikkelit käsittelevät vaikuttavuutta. Kirjoittajat pohtivat, miten rahoitus ja muut toimet tulisi suunnata, jotta ne vaikuttaisivat mahdollisimman paljon osaamiseen, työllisyyteen sekä vakaisiin ja pitkiin työuriin. Työterveyslaitoksen Toppinen-Tanner ja Vuori kertovat tutkimustuloksista, joissa tarkastellaan, miksi työuralla oleville tulisi suunnata laajasti palveluita tukemaan työuran hallinta -taitoja. Karhunen analysoi artikkelissaan erityisesti, miten julkinen rahoitus tulisi suunnata aikuiskoulutukseen.

Lue artikkeli (pdf):

Nakokulmia_jatkuvaan_oppimiseen_ja_tyouran_hallintaan_Artikkeli_20_2018(1)

Korkeakoulutettujen osuus on kasvanut samanaikaisesti työllisyydessä ja työttömyydessä

Eugen Koev tarkastelee artikkelissaan työllisyyden ja työttömyyden kehittymistä koulutusasteiden mukaan. Hän pohtii myös ns. laadullisen työllistymisen ja koulutusrakenteen näkökulmaa. Korkeakoulutettujen osuus on Suomessa kasvanut samanaikaisesti työllisyydessä ja työttömyydessä.

Artikkeli perustuu Eurostat Labor Force Survey -tilaston ja Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tietoihin.

Lue artikkeli (pdf):

Korkeakoulutettujen_osuus_on_kasvanut_tyollisyydessa_ja_tyottomyydessa_Artikkeli_192018.pdf(1)

Korkeakoulutettujen työttömien määrä vähenee hyvää vauhtia; työttömyyskatsaus syyskuu 2018

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrä vähenee hyvää vauhtia. Korkeakoulutettuja työttömiä oli vuoden 2018 elokuun lopussa yhteensä 37 011. Vähennystä vuotta aiempaan verrattuna tuli 6 789 henkilöä eli 15,5 prosenttia.

Akava julkaisee kuukausittain työttömyyskatsauksen. Katsauksessa avataan korkeakoulutettujen työttömyyslukuja. Luvut perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoihin.

Ohessa syyskuun työttömyyskatsaus liitteenä (pdf):

Korkeakoulutettujen_tyottomien_maara_vahentyy_hyvaa_vauhtia_Tyottomyyskatsaus_syyskuu_2018_Artikkeli_182018(1)

 

Korkeakoulutettujen työttömien määrän vähentyminen jatkuu; työttömyyskatsaus heinäkuu 2018

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrän väheneminen on hidastunut. Korkeakoulutettuja työttömiä oli vuoden 2018 kesäkuun lopussa yhteensä 43 570. Vähennystä vuotta aiempaan verrattuna tuli 6 576 henkilöä eli 13,1 prosenttia. Työttömien määrä kasvoi toukokuuhun verrattuna, mutta tämä on normaalia kesäajan kausivaihtelua eikä tarkoita työttömyyden lisääntymistä.

Akava julkaisee kuukausittain työttömyyskatsauksen. Katsauksessa avataan korkeakoulutettujen työttömyyslukuja. Luvut perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoihin.

Ohessa katsaus pdf-tiedostona.

Tyottomyyskatsaus_Taulu_heinakuu_2018_artikkeli162018(1)

Korkeakoulutettujen työttömien määrä vähentyy vauhdikkaasti; työttömyyskatsaus toukokuu 2018

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrä jatkaa nopeaa vähenemistään. Korkeakoulutettuja työttömiä oli vuoden 2018 huhtikuun lopussa yhteensä 35 607. Vähennystä vuotta aiempaan verrattuna tuli 7 888 henkilöä eli 18,1 prosenttia. Korkeakoulutettujen työttömien määrä on nyt vuoden 2014 tasolla.

Akava julkaisee kuukausittain työllisyyskatsauksen. Katsauksessa avataan korkeakoulutettujen työllisyyslukuja. Luvut perustuvat TEM:in työnvälitystilastoihin.

Lue artikkeli (pdf):

Korkeakoulutettujen_tyottomien_maara_vahentyy_vauhdikkaasti_Tyottomyyskatsaus_toukokuu_2018_Artikkeli_142018(2)

Pelkällä perusasteella ei pärjää – työllisyysasteen ja koulutusasteen tilastollista tarkastelua

Artikkelissa tarkastellaan työllisyysastetta koulutusasteittain ja analysoidaan, ketkä ovat vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Ylemmän korkeakoulu- ja tutkijakoulutusasteen suorittaneiden työllisyysaste on 86 prosenttia. Pelkän perusasteen suorittaneiden työllisyysaste on vain puolet tästä eli 43 prosenttia.

Vuoden 1987 jälkeen Suomesta on kadonnut lähes 640 000 työpaikkaa, joihin on riittänyt pelkkä perusasteen koulutus. Työikäisiä, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa, on lähes 600 000. Työvoimaan heistä kuuluu noin 350 000 ja työvoiman ulkopuolella on yli 250 000. Suomessa on jäänyt yli kolmenkymmenen vuoden ajan noin 15 prosenttia ikäluokasta pelkän perusasteen varaan.

Lue artikkeli (pdf):

Pelkalla_perusasteella_ei_parjaa_Artikkeli_132018(1)

Kilpailukielto- ja salassapitoehtojen ongelmat ja ratkaisumallit

Artikkelin tarkoitus on tuoda yhteiskunnalliseen keskusteluun erilaisia vaihtoehtoja ongelmien ratkaisemiseksi. On selvää, että lainsäätäjä joutuu tulevaisuudessa rajoittamaan selvästi kilpailukieltojen käyttöä ja luomaan työsopimuslakiin säännökset salassapitosopimusten reunaehdoista.

Artikkelissa kuvataan kilpailukielto- ja salassapitoehtojen käyttöön liittyviä käytännön ongelmia, jotka on havaittu Akavan ja sen jäsenliittojen selvityksissä tai jäsenpalvelussa. Useat Akavan jäsenjärjestöjen asiantuntijat ovat antaneet artikkelin laadintaan arvokkaita kommentteja ja ehdotuksia.

Kilpailukieltoehtojen osalta ongelmat on jaettu kahteen osaan. Erityisen painavan syyn osatekijöitä käsitellään ensimmäisessä osassa ja muita ehdon käyttöön liittyviä ongelmia toisessa osassa. Salassapitoehdon käytön ongelmia on yksinkertaisempi kuvata sen vuoksi, että niitä säätelevä lainsäädäntö puuttuu kokonaan. Kuhunkin ongelmakohtaan on pyritty esittämään mahdollisuuksien mukaan useampia ratkaisumalleja.

Vesa Vuorenkoski
Kirjoittaja toimii Akavan yhteiskunta-asioiden päällikkönä

Lue artikkeli:
Kilpailukielto-_ja_salassapitoehtojen_ongelmat_ja_ratkaisumallit_Artikkeli_122018 (pdf)

Yksilöllisyys on tärkeää millenniaaleille työelämässä

Nuoret korkeakoulutetut arvostavat työntekoa: vastauksissa he painottavat kiinnostavaa työtä sekä ovat vastaustensa mukaan joustavia ja muutosvalmiita. Tärkeää heille on pysyvä työ ja vakaa toimeentulo – vanhempien ikäluokkien tavoin.

Nuoret suhtautuvat myönteisesti työllistymisnäkymiinsä. He ovat avoimempia erilaisille työllistymisen tavoille kuin vanhemmat ikäluokat. Yksilön vastuu itsestä korostuu nuorten vastauksissa läpi tutkimuksen.

Akava Works teetti kyselyn Aula Researchilla korkeakoulutettujen nuorten aikuisten arvojen ja asenteiden selvittämiseksi. Kyselyn tavoitteena oli tutkia, eroaako korkeakoulutettujen nuorten aikuisten ajatusmaailma yleisistä nuorten arvo- ja asennetutkimuksista sekä herättää kysymyksiä siitä, miten suomalaista työelämää tulisi jatkossa kehittää.

Selvitys toteutettiin 18–35-vuotiaiden korkeakoulusta valmistuneiden tai korkeakoulussa opiskelevien suomalaisten parissa (n=1003) sähköisenä kyselynä 2.1.–1.2.2018. Lisäksi samoihin teemoihin haettiin vertailutietoa 36–65-vuotiaiden joukosta (n=627).

Lue artikkeli (pdf):

Yksilollisyys_on_tarkeaa_millenniaaleille_tyoelamassa_Artikkeli_11_2018(1)

Korkeakoulutettujen nuorten kokemuksia syrjinnästä työelämässä

Akava Works on selvittänyt nuorten aikuisten kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä ja syrjinnästä työelämässä. Korkeakoulutetuista 18–35–vuotiaista vastaajista 8 prosenttia kertoo kokeneensa työyhteisössään tai työpaikallaan häirintää edellisen vuoden aikana.

Erot naisten ja miesten välillä nuorten vastaajien ryhmässä ovat melko pienet. Alle 35-vuotiaista naisista miltei 9 prosenttia, miehistä 6 prosenttia kertoo joutuneensa seksuaalisen häirinnän kohteeksi viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Yleisimmiksi syrjinnän perusteiksi nousevat aineistossa ikä, mielipiteet ja sukupuoli.

Selvitys kertoo, että suurin osa nuorista korkeakoulutetuista pitää eriarvoisuuden vähenemistä ja sukupuolten välisen tasa-arvon paranemista tavoiteltavina kehityssuuntina suomalaisessa yhteiskunnassa

Lue artikkeli (pdf):

Korkeakoulutettujen_nuorten_kokemuksia_syrjinnasta_tyoelamassa_Artikkeli_82018(1)