Työttömyys- ja lomautuskatsaus 7/2026: Merkkejä työttömyyden helpottamisesta ei keskikesällä ollut

Työttömiä työnhakijoita on aina eniten heinäkuussa

KEHA-keskuksen tilastojen mukaan Suomessa oli heinäkuun 2026 lopussa noin 361 710 työtöntä työnhakijaa (katso taulukko 1 ja kuvio 1), mikä on vajaat 22 690 enemmän kuin vuotta aiemmin heinäkuun 2025 lopussa.

Työttömien korkeakoulutettujen määrä kasvoi vuoden takaisesta noin 5 150 henkilöllä ja muiden kuin korkeakoulutettujen määrä vajaan 17 550 henkilön verran. Kausivaihtelusta puhdistettu työttömien työnhakijoiden määrä (kuvio 1, paksu viiva) näyttää kasvavan hieman aiempaa loivemmin.

Edellä mainitut tiedot työttömien työnhakijoiden määrästä sisältävät myös kokoaikaisesti lomautetut. Kokoaikaisesti lomautettuna oli heinäkuun 2026 lopussa noin 17 070 henkilöä. Lomautettujen määrä väheni 1 800 henkilön verran vuotta aiemmasta.

Lyhennettyä työviikkoa teki heinäkuun 2026 lopussa noin 7 530 henkilöä. Se on noin 1 380 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lyhennettyä työviikkoa tekevien määrä on vähentynyt vuoden 2024 lopusta alkaen, mutta se on edelleen jonkin verran tavanomaista korkeampi.

Lomautukset vähenevät hitaasti ja kangerrellen

Kuvio 2 esittää lomautettujen määrän sekä kausivaihtelusta puhdistettuna että ilman puhdistusta. Lomautettujen määrä on jo ohittanut lakipisteensä, jonka täsmällistä ajankohtaa on yhä vaikea tunnistaa, koska kausipuhdistettu aikasarja kupruilee huomattavan paljon. Lomautukset vähenevät hitaasti ja kangerrellen. Toukokuussa lomautettuja oli vähiten kolmeen vuoteen, mutta kesä- ja heinäkuussa jälleen hieman tätä enemmän.

Muilla kuin korkeakoulutetuilla lomautettujen määrä oli heinäkuun lopulla selvästi pienempi kuin vuotta aiemmin (-1 768), mutta korkeakoulutetuilla vain niukasti (-34). Ylemmän korkea-asteen suorittaneilla lomautuksia oli sekä kesä- että heinäkuussa jopa hieman vuodentakaista enemmän. Se on jossain määrin yllättävää aiemman myönteisen kehityksen jälkeen.

Työttömyys nousee suoraviivaisesti

Kun lomautetut jätetään tarkastelun ulkopuolelle, saadaan kokonaan ilman työpaikkaa olevien työttömien määrä. Heinäkuun lopussa työttömiä oli 344 780, mikä on noin 24 500 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin (katso taulukko 3). Korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi vuoden takaisesta vajaan 5 190 henkilön verran. Vuosimuutos oli sekä kesä- että heinäkuussa suurempi kuin toukokuussa. Sitä ennen muutos pienentyi kahden vuoden ajan. Muita kuin korkeakoulutettuja oli heinäkuun lopussa työttömänä runsaat 19 310 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kuvio 3 näyttää työttömien määrän raakalukuina (ohut viiva) ja kausivaihtelusta puhdistettuna (paksu trendiviiva). Trendin perusteella työttömyyden nousu näyttää viimeisen vuoden aikana jatkuneen varsin suoraviivaisena. Sekä viimeisen puolen vuoden että sitä edellisen puolen vuoden aikana työttömien määrä on kasvanut karkeasti noin 12 000 henkilöllä. Merkkejä nousun taittumisesta ei ole.

Korkeakoulutettujen työttömyyden kasvu ei näytä erityisemmin hidastuneen (Kuvio 4). Arvioimme työttömyyden kasvaneen viimeisen puolen vuoden aikana noin 2 400 henkilöllä ja sitä edellisen puolen vuoden aikana noin 2 700 henkilöllä. Parin viimeisen kuukauden aikana työttömyys vaikuttaa kuitenkin kohonneen jopa hieman enemmän kuin sitä edellisten kuukausien aikana.

Työttömien korkeakoulutettujen määrä on kasvanut epätavallisen suureksi. Heinäkuun lopussa työttömiä korkeakoulutettuja oli noin 10 150 enemmän kuin 10 vuotta sitten heinäkuussa 2016, edellisen korkean työttömyyden aikana.

Muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyys (katso kuvio 5) on kasvanut ripeästi. Työttömyyden lisäys on viimeisen kuuden kuukauden ajalta suurempi kuin sitä edellisen puolen vuoden aikana. Viimeisen kolmen kuukauden nousu on kuitenkin hieman pienempi kuin sitä edellisen kolmen kuukauden.

Vuoden sisällä valmistuneiden työttömyys heiluu paljon

Vuoden sisällä valmistuneita oli heinäkuun lopussa työttömänä noin 19 970 henkilöä, mikä on 2 275 enemmän kuin vuotta aiemmin (taulukko 4). Korkeakoulutettuja tästä lisäyksestä oli 939 ja muita kuin korkeakoulutettuja 1 336.

Kuvio 6 näyttää, että vuoden sisällä valmistuneiden työttömyys on viime aikoina vaihdellut erikoisella tavalla, jopa kausivaihtelusta puhdistettujen lukujen mukaan. Kummallinen vaihtelu selittyy osittain sillä, että perusasteen varassa olevien työttömyys kohosi vuonna 2025 tilapäisesti noin 1 000 henkilöllä. Syytä tähän emme tiedä. Nyt työttömien perusasteen suorittaneiden määrä on palannut aiemmalle tasolleen. Kaiken kaikkiaan on vaikea arvioida, mikä on vuoden sisällä valmistuneiden työttömyyden todellinen suunta tällä hetkellä.

Samanlaisia tulkintaongelmia liittyy vuoden aikana valmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyyden suuntaan (kuvio 7). Kesän kynnyksellä työttömyys väheni samalla tavalla kuin vuonna 2025 ja heinäkuussa se jälleen kasvoi. Kyse ei ole säännöllisestä kausivaihtelusta, joka on puhdistettu luvuista pois, vaan jostain muusta. Emme tiedä, kasvaako työttömyys lisää kesän lopulla ja syksyn alussa. Yleinen makrotaloudellinen kehitys puoltaa ajatusta, että nousu katkeaa syksyn aikana.

Korkeakoulutettujen naisten työttömyys on noussut jyrkemmin kuin miesten

Kuvio 8 esittää korkeakoulutettujen miesten (sininen viiva) ja naisten (punainen viiva) työttömyyden kehityksen. Työttömiä korkeakoulutettuja naisia on systemaattisesti enemmän kuin työttömiä korkeakoulutettuja miehiä. Ero on kasvanut viimeisen vajaan kahden vuoden aikana. Viimeksi kuluneen vuoden aikana korkeakoulutettujen naisten työttömyys on kohonnut noin 2 960 henkilöllä ja miesten vajaan 2 230 henkilön verran. Merkkejä nousun taittumisesta ei ole. Ammattirakenteen vuoksi korkeakoulutettujen naisten työttömyys vaihtelee kausiluonteisesti (ohut punainen viiva) paljon enemmän kuin miesten (ohut sininen viiva).

Kuvio 9 näyttää työttömyyden kehityksen muiden kuin korkeakoulutettujen osalta. Työttömiä miehiä on systemaattisesti paljon enemmän kuin naisia. Naisten työttömyyden kausivaihtelu (ohut punainen viiva) on tässäkin ryhmässä selvästi voimakkaampaa kuin miesten (ohut sininen viiva). Naisten työttömyys on viimeisen vuoden aikana noussut enemmän kuin miesten (11 030 vs. 8 270 henkilöä).

Työttömistä 77 prosenttia on suomen- tai ruotsinkielisiä

Heinäkuun lopussa työttömiä oli kaikkiaan 344 780. Heistä suomen- tai ruotsinkielisiä oli 265 840 (eli 77,1 prosenttia) ja muunkielisiä noin 78 940. Kuvio 10 näyttää kausivaihtelusta puhdistetun työttömyyden kehityksen. Viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana suomen- tai ruotsinkielisten työttömyys on kasvanut vajaalla 17 620 henkilöllä ja muunkielisten noin 6 880 henkilöllä. Viimeisen kahden vuoden aikana suomen- ja ruotsinkielisten työttömyys on kasvanut 42 700 henkilöllä ja muunkielisten työttömyys 16 980 henkilöllä. Siten työttömyyden absoluuttisesta lisäyksestä valtaosa on suomen- tai ruotsinkielisten työttömyyden kasvua. Suhteellisesti työttömyys on kuitenkin kasvanut enemmän muunkielisillä, 27 prosenttia kahdessa vuodessa (kantaväestöllä hieman 19 prosenttia).

Uudet työttömyysjaksot ovat pysyneet koholla

Käytämme KEHA-keskuksen tilastotietoja, jotka kuvaavat työttömien määrää kuukauden lopussa. Uudet työttömyysjaksot ovat alkaneet kyseisen kalenterikuukauden aikana ja jatkuneet vasta enintään neljä viikkoa.

Muiden kuin korkeakoulutettujen uudet työttömyydet vähenivät jyrkästi vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä (kuvio 11) ja niitä oli aiempaa vähemmän valtaosan vuotta 2025, parhaimmillaan jopa vähiten 20 vuoteen. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä uudet työttömyydet ampaisivat uudelleen reippaaseen nousuun. Huhtikuusta lähtien uudet työttömyysjaksot ovat jälleen vähentyneet hieman, mutta taso on edelleen verraten korkea. Tämä on huono asia. Kun työttömyyksiä alkaa enemmän, jonkin ajan kuluttua myös pidempään jatkuneita työttömyyksiä on todennäköisesti enemmän. Jo nyt näemme, että 3–6 kuukautta jatkuneita työttömyyksiä on enemmän kuin vuoden 2026 alussa.

Korkeakoulutettujen uudet työttömyysjaksot kääntyivät syksyllä 2025 uudelleen nousuun. Sen jälkeen ne ovat pysyneet kohollaan koko kuluvan vuoden ajan, ajoittain jopa korkeimmillaan lähes kuuteen vuoteen. Tämän seurauksena 3–6 kuukauden mittaisia työttömyyksiä on jälleen enemmän kuin vuotta aiemmin.

Taulukko 5 ja kuvio 13 esittävät työttömien määrän jaoteltuna karkeasti työttömyyden keston mukaan. Heinäkuun lopun 344 780 työttömästä noin 143 150 oli pitkäaikaistyöttömiä. Noin 201 630 henkilön työttömyys oli jatkunut alle vuoden.

Alle vuoden työttömänä olleita on lukumääräisesti enemmän kuin pitkäaikaistyöttömiä. Heitä ei silti ole poikkeuksellisen paljon. Ennen kesää 2025 heidän määränsä kasvoi uudelleen, koska alkavia työttömyyksiä oli runsaan vuoden verran aiempaa vähemmän ja koska osa työttömyyksistä venähti pitkäaikaistyöttömyydeksi. Nyt alle vuoden työttömyys kasvaa jälleen, koska uusia työttömyyksiä on enemmän.

Pitkäaikaistyöttömiä on epätavallisen paljon. Viimeisen 12 kuukauden aikana pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt noin 17 810 henkilöllä. Se on lähes 73 prosenttia työttömien kokonaismäärän lisäyksestä (24 500) viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Kuvion 13 perusteella yli vuoden jatkuneen työttömyyden kasvu on kuitenkin hidastunut.

Kuvio 14 näyttää, että myös korkeakoulutettujen alle vuoden mittainen työttömyys on viime kuukausina kasvanut jonkin verran lisää. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut vauhdikkaasti, joskin viime aikoina hieman hidastuen. Heinäkuun lopussa yli vuoden työttömänä olleita korkeakoulutettuja oli noin 3 970 enemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömyyden lisäys selittää yli kolme neljäsosaa korkeakoulutettujen työttömyyden kasvusta viimeisen vuoden aikana. Työttömyyden pitkittyminen on suuri ongelma.