Työttömyys kasvaa edelleen, ja sekä lomautettujen että lyhennettyä työviikkoa tekevien määrät ovat pysyneet kohollaan. Korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut nopeammin kuin työttömyys yhteensä, ja tämä koskee sekä alle vuoden että yli vuoden jatkunutta työttömyyttä. Vastavalmistuneiden työttömyyden kasvu on jyrkintä korkeakoulutetuilla. Avoimet työpaikat ovat vähentyneet lisää.

Uutta EU-komissiota valitaan, ja seuraavan kauden panostuksia odotetaan. Katseet kohdistuvat myös tekoälyn kehitykseen EU-kontekstissa. Tässä artikkelissa tarkastellaan erilaisia EU:ssa toteutettavia tekoälyhankkeita sekä pohditaan, mitä mahdollisuuksia tekoäly tarjoaa esimerkiksi tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa ja toisaalta, millä tavalla tekoäly haastaa erityisesti yksityisyydensuojan saralla.

Korkeasti koulutettujen ansiokehitys seuraa yleistä ansiokehitystä. Kuntasektorin ja hyvinvointialan palkkaohjelmat ovat vaikuttaneet positiivisesti alojen ansiokehitykseen. Naisten ansiokehitys on hieman miesten ansiokehitystä parempi. Korkeamman koulutuksen merkitys palkkatason nousussa näkyy.

Luovan eli generatiivisen tekoälyn läpimurto muuttaa liiketoimintaa ja luo mahdollisuuksia yrittäjille ja yrityksille. Tämän hyödyntäminen edellyttää panostusta osaamiseen. Tässä artikkelissa tarkastellaan tekoälyn ja tekoälyyn perustuvien sovellusten vaikutuksia yrittäjyyteen ja yritystoimintaan.

Millaiset ovat Suomen lähivuosien talousnäkymät, kun inflaatio on hidastunut selvästi ja korkojen odotetaan vähitellen laskevan? Miten kasvanut työttömyys vaikuttaa talouteen? Piristyvätkö asuntomarkkinat lähikuukausien aikana?

Tammi–maaliskuussa 2024 myönnettiin 9 044 ensimmäistä oleskelulupaa, mikä on yli 900 vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Oleskelulupien määrä laski suhteessa vuodentakaiseen ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen. Laskua selittää erityisesti työn perusteella myönnettyjen oleskelulupien väheneminen. Erityisasiantuntijoiden työlupien määrät ovat olleet laskussa lähes kaksi vuotta, minkä aikana työntekijöiden lupamäärät ovat olleet historiallisen korkealla tasolla. Nyt näyttää varovaisesti siltä, että kenties myös työntekijöiden lupamäärät ovat kääntymässä laskuun.

Työttömien määrä kasvaa. Ilo lomautusten kääntymisestä laskuun oli ennenaikainen. Nyt lomautettujen määrä näyttää paremminkin olevan vakautumassa. Korkeakoulutettujen työttömyys yltää nykyisellä nousuvauhdillaan toukokuussa korona-ajan korkeimpiin lukemiin. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa hitaasti.

Huolimatta kilpailijamaita hitaammasta palkkakehityksestä, viime vuonna Suomen kustannuskilpailukyky heikkeni 2,6 prosenttia suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin. Syynä ovat vertailumaita heikompi tuottavuuden kasvu, vienti- ja tuontihintojen epäedullisempi suhde ja Ruotsin kruunun voimakas devalvoituminen.

Millainen on Suomen kustannuskilpailukyky suhteessa keskeisiin kilpailijamaihimme? Entä, miltä näyttää ajantasainen työttömyys- ja lomautustilanne? 

Työttömien määrä kasvaa, mutta lomautettujen määrä on vähentynyt niukasti marraskuun jälkeen. Korkeakoulutettujen työttömyys yltää nykyisellä nousuvauhdillaan korona-ajan korkeimpiin lukemiin kenties jo huhtikuussa. Tämä saattaa ennakoida työttömyyden laajempaa nousua, ulottuen korkeakoulutetuista myös muihin ryhmiin.