Työttömyys- ja lomautuskatsaus 8/2024: Työttömyyden nousussa ei näy taittumisen merkkejä
Työttömien määrä kasvaa edelleen. Merkkejä nousun laantumisesta ei näy korkeakoulutetuilla eikä muilla kuin korkeakoulutetuilla. Myös vastavalmistuneiden työttömyys jatkaa kasvussa vastoin kesäkuukausien antamia lupaavia signaaleja käänteestä. Lomautusten kasvu loppui alkuvuoden aikana, mutta viime kuukausien suunta näyttää jälleen epäselvältä.
Heikko suhdanne kurittaa talouden palkkasummaa
Suomen talouden palkkasumma kasvoi vuoden 2024 toisella neljänneksellä vaatimattomasti edellisvuodesta. Hidas kasvu heijastaa heikkoa taloussuhdannetta etenkin yksityisellä sektorilla. Palkkasumma on kasvanut edellisen puolen vuoden aikana, mutta työllisyyden heikkeneminen saattaa hidastaa vauhtia jatkossa.
Työttömyys- ja lomautuskatsaus 7/2024: Työttömyys kasvaa, lomautukset vähenevät jo
Heinäkuun 2024 työttömyys- ja lomautustilastot kertovat työttömyyden kasvusta ja korkeakoulutettujen työttömyyden nousseen yli korona-ajan huippulukemien. Kokoaikaisesti lomautettujen määrä on alkanut loivasti laskea. Positiivisena signaalina vastavalmistuneiden työttömyys on kääntynyt hienoiseen laskuun.
Talousennuste 6/2024: Kajastaa
Kansainvälisen kysynnän elpyminen alkaa piristää Suomen vientiä syksyllä 2024, ja vuonna 2025 talouden ennustetaan olevan kohtalaisessa nousussa. Ostovoiman paraneminen ja asuntolainojen korkojen asteittainen lasku alkavat vähitellen parantaa kuluttajien luottamusta vuoden 2024 jälkipuoliskolla. Investoinnit kasvavat merkittävästi vuonna 2025. Työllisyys heikkenee ja työttömyys kasvaa vielä tänä vuonna.
Työllisyyden heikkeneminen hidastaa palkkasumman kasvua
Raportti tarjoaa katsauksen palkkasumman kehitykseen Suomessa yksityisellä ja julkisella sektorilla, mukaan lukien toimialakohtaiset erot. Analyysi paljastaa, että vaikka palkkasumma on yhä kasvanut, kasvuvauhti on hidastunut merkittävästi viime aikoina työllisyyden heikkenemisen ja työtuntien vähenemisen seurauksena. Julkisella sektorilla palkkasummaa on kasvattanut työllisyyden nousu. Erityisesti rakentamisessa palkkasumma on kasvanut hitaammin kuin koko talouden palkkasumma.
TKI-tavoite loittonee
TKI-panostusten arvioidaan olevan paras tapa vauhdittaa tuottavuuden nousua, joka on pitkällä aikavälillä tärkein talouskasvun lähde. Suomi tavoittelee tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostusten kasvattamista 4 prosenttiin BKT:n arvoon suhteutettuna vuoteen 2030 mennessä. Miten tavoitteen saavuttaminen etenee?
Talousennuste 12/2023: Sakkaako?
Heikko kansainvälinen kysyntä painaa Suomen vientiä. Kuluttajien luottamus on kateissa, asuntomarkkinat ovat jäässä ja investoinnit vähenevät rakentamisen sukeltaessa. Yksityinen kulutus kasvaa vain vähän, vaikka reaalitulot kasvavat inflaation hidastuessa ja korkojen aleneminen kasvattaa monen perheen taloudellista liikkumavaraa. Työllisyys heikkenee ja työttömyys nousee. Suomen kokonaistuotanto supistuu 0,3 prosenttia vuonna 2024 siitä huolimatta, että talous kääntyy loivaan nousuun vuoden jälkipuoliskolla.
Työttömyys- ja lomautuskatsaus 12/2023: Työmarkkinat jäähtyvät
Työttömien ja lomautettujen määrät jatkavat kasvuaan. Pitkäaikaistyöttömyys näyttää kasvavan hitaasti. Erityisesti alle vuoden mittaiset työttömyydet ovat lisääntyneet. Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys on noussut vuodessa yli kolmanneksella. Samalla avoimia työpaikkoja on yli 40 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.
Työttömyys- ja lomautuskatsaus 11/2023: Työttömyys kasvaa – se ei yllätä
Työttömien ja lomautettujen määrät ovat edelleen kasvussa. Pitkäaikaistyöttömiä (kesto yli vuoden) on enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myös lyhyempi työttömyys on lisääntynyt. Työttömyyden nousu painottuu suhteellisesti enemmän korkeakoulutettuihin. Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys on nousussa ja ylemmän korkea-asteen suorittaneita on työttömänä enemmän kuin ennen koronakriisiä.
Työttömyys- ja lomautuskatsaus 10/2023: Ennakoiko korkeakoulutettujen työttömyyden nousu laajempaa työllisyyden heikkenemistä?
Työttömien ja lomautettujen määrät kohoavat edelleen. Pitkäaikaistyöttömiä (kesto yli vuoden) on vähemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta sitä lyhyempi työttömyys on lisääntynyt. Työttömyyden nousu painottuu 30–49-vuotiaiden ikäryhmän ohella korkeakoulutettuihin. Alle 30-vuotiaiden korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut jo vuoden ajan. Samanlainen on ylemmän korkea-asteen suorittaneiden vastavalmistuneiden tilanne. Korkeakoulutettujen työttömyyden nousu on usein edeltänyt laajempaa työttömyyden nousua. Käykö nyt samalla tavalla?