Yritystuet ja yritystukijärjestelmän uudistaminen
Yritystukien leikkaamistarpeesta vallitsee laaja konsensus, mutta selvä strategia niiden vähentämiseksi puuttuu. Tässä raportissa pohditaan aiempaan tutkimustietoon ja kirjallisuuteen nojautuen, milloin yritystukien olemassaolo on perusteltua ja millaisia muotoja yritystuet voivat saada. Lisäksi raportissa tarkastellaan uusimpien saatavissa olevien tilastojen valossa, millaisia nykyiset yritystuet Suomessa ovat.
Hyvinvointialueille siirtyneiden työntekijöiden työolosuhteet ja työkyky
Työterveyslaitoksen Akava Worksille toteuttama raportti tarjoaa tuoretta tietoa hyvinvointialueiden työntekijöiden kokemuksista ja työoloista. Selvitys on jatkoa vuoden 2023 raportille.
Työttömyys- ja lomautuskatsaus 8/2025: Työttömyyden taittuminen laskuun antaa yhä odottaa itseään
Työttömyyden kasvu on hidastunut selvästi, mutta ei vielä päättynyt. Uusia työttömyysjaksoja alkaa aiempaa vähemmän. Niinpä alle vuoden mittainen työttömyys on kääntynyt laskuun. Pitkäaikaistyöttömyys sen sijaan kasvaa ripeästi ja selittää valtaosan työttömyyden pahenemisesta viimeksi kuluneen vuoden aikana. Vuoden sisällä valmistuneiden työttömyys on kasvanut alkukesän lupaavan notkahduksen jälkeen.
Korkean osaamistason maahanmuuttokatsaus 3/25: Epävarmoja signaaleja
Vuoden 2025 toisella vuosineljänneksellä myönnettiin yhteensä 9 866 ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Ainoastaan perhesyiden perusteella myönnettyjen lupien määrä kasvoi vuodentakaisesta. Suurin pudotus vuodentakaisesta nähtiin opiskelun sekä työn perusteella myönnetyissä työluvissa. Työlupien määrässä nähtiin alkuvuodesta pieni nousu, mutta niiden lopullinen suunta on yhä epävarma.
Heikko työllisyys nakertaa palkkasumman kasvua
Suomen talouden palkkasumma kasvoi alkuvuonna 2025 keskimäärin noin 2 prosentin vauhtia viime vuodesta. Työllisyyden heikkeneminen painaa sekä yksityistä että julkista sektoria. Päätoimialojen välillä palkkasumman kehityksessä on suuria eroja.
Korkeasti koulutettujen reaaliansioiden kasvu jatkuu runsaan kahden prosentin vuosivauhdissa
Vuoden 2025 toisella neljänneksellä korkeasti koulutettujen reaaliansiot kasvoivat runsaat kaksi prosenttia, samaa tahtia kuin ansiot keskimäärin. Vuodesta 2019 kunta- ja hyvinvointialueilla palkat ovat nousseet palkkaohjelman ansiosta noin kolme prosenttia keskiarvoa nopeammin, mikä on vauhdittanut myös naisten ansiokehitystä: naisten palkat ovat kasvaneet noin 2,5 prosenttia miehiä nopeammin.
Työttömyys- ja lomautuskatsaus 7/2025: Työttömyys kasvaa aiempaa hitaammin
Työttömyyden kasvu on hidastunut selvästi. Muilla kuin korkeakoulutetuilla työttömyys on saattanut ohittaa lakipisteensä. Uusia työttömyysjaksoja alkaa edelleen aiempaa vähemmän. Alle vuoden mittainen työttömyys on kääntynyt laskuun, mutta pitkäaikaistyöttömyys kasvaa ripeästi. Vuoden sisällä valmistuneiden työttömyys on vähentynyt ja tämä näkyy erityisesti korkeakoulutetuilla.
Työttömyys- ja lomautuskatsaus 6/2025: Työttömyyden vähenemistä joudutaan odottamaan kesän yli
Tilastokeskuksen tuoreet tiedot työllisyyden ja työttömyyden kehityksestä ovat lupaavia. Työllisyys on kääntynyt nousuun ja työttömyys laskuun. Työllisyyden paraneminen onkin uskottavaa. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot, joita tarkastelemme tässä katsauksessa, eivät kuitenkaan anna tukea käsitykselle työttömyyden vähenemisestä, vaan pikemminkin päinvastoin. Työttömien kokonaismäärä kasvaa ilman merkkejä nousun laantumisesta sekä korkeakoulutetuilla että muilla.
Talousennuste 6/2025: Vaarallisilla vesillä
Suomen viimeaikainen talouskehitys on ollut odotuksia kehnompaa. Ennustelaitokset korjasivat kevään aikana arvioitaan talouden keskeisten tunnuslukujen kehityksestä jälleen huonommaksi. Työttömyys on kasvanut paljon odotettua enemmän ja työllisyys heikentynyt arvioitua kauemmin.
Korkeasti koulutettujen reaaliansiot kasvoivat kaksi prosenttia vuoden takaisesta
Tammi–maaliskuussa 2025 korkeasti koulutettujen reaaliansiot olivat noin kaksi prosenttia korkeammat kuin vuotta aiemmin. Ansiokehitys ei poikkea yleisestä ansiokehityksestä. Palkat ovat kasvaneet kunta- ja hyvinvointialueilla muuta sektoria nopeammin. Ero selittyy kunta- ja hyvinvointialueiden palkkaohjelmalla, joka selittää myös naisten parempaa palkkakehitystä. Naisten kokonaisansiot ovat kasvaneet nopeammin kuin miesten.