Psykososiaalinen kuormitus, työturvallisuusvelvoitteet ja esihenkilöiden työturvallisuus- ja rikosvastuu
Artikkeli käsittelee työnantajan työturvallisuusvelvoitteita psykososiaalisen kuormituksen yhteydessä. Siinä tarkastellaan psykososiaalisen kuormituksen yhteydessä työturvallisuus- ja rikosoikeudellista vastuuta työturvallisuus- ja rikoslainsäädännössä erityisesti esihenkilöiden näkökulmasta. Myös työntekijän työturvallisuutta koskevat velvollisuudet ovat esillä. Artikkeli tuo esityksiä lainsäädännön täsmentämisestä psykososiaalisen kuormituksen hallinnan parantamiseksi ja vastuiden tarkentamiseksi.
Työkyvyttömyydelle on vaihtoehtoja
Artikkeli nostaa esille vaihtoehtoja, joiden avulla työkyvyttömyyttä voidaan vähentää. Siinä kuvataan työkyvyn edellytyksiä, työkyvyttömyyden ehkäisemistä työpaikoilla, sairauspoissaoloihin liittyviä käytäntöjä ja työkyvyttömyyden aikaisia toimeentulon tukimuotoja. Esillä on myös korvaavan työn malli ja työn muokkaaminen työkyvyn suojaamiseksi.
Tuottavuuden kasvu viriää hyvin toimivissa työyhteisöissä
Artikkelissa käsitellään viimeaikaisten työelämän ja työnteon tapojen muutosten valossa tuottavuutta erityisesti työhyvinvoinnin, johtamisen ja osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Yhteisöllisyys on esillä työhyvinvoinnin, oppimisen ja innovaatioiden osatekijänä. Tuottavuuden tarkastelu painottuu kokonaistuottavuuteen.
Korkean osaamistason maahanmuuttokatsaus 4/24: Suomalaiset korkeakoulut kansainvälistyvät
Heinä–syyskuussa 2024 myönnettiin 13 280 oleskelulupaa, mikä on noin kymmenesosa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Eniten laskua oli työn ja perheen perusteella myönnetyissä oleskeluluvissa. Erityisasiantuntijoiden lupamäärien lasku on kuitenkin tasaantunut ja kääntynyt jopa hienoiseen kasvuun. Opiskelijoiden oleskelulupien määrät ovat yhä huomattavan korkealla tasolla ja ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus on pari viime vuotta noussut nopeasti. Vastavalmistuneet ulkomaalaiset työllistyvät kuitenkin huonosti koulutustasoaan vastaaviin töihin Suomessa.
Työttömyys- ja lomautuskatsaus 9/2024: Työttömyys näyttää kasvavan odotettua pidempään
Työttömien määrä kasvaa ilman pienintäkään merkkiä nousun laantumisesta korkeakoulutetuilla tai muilla kuin korkeakoulutetuilla. Korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut Uudellamaalla nopeammin kuin muualla Suomessa. Kokoaikaisesti lomautettujen määrä näyttää ainoastaan vakautuneen, mutta kaivattu väheneminen puuttuu edelleen.
Ikä ja työkyky − näkökulmia työelämän kestävyyteen
Heikkenevän huoltosuhteen oloissa on painetta työkyvyn säilyttämiselle pienenevässä työssä käyvien ryhmässä. Työkykyyn voidaan vaikuttaa myönteisesti työelämässä, mikä vaikuttaa edelleen työurien pituuteen. Työhön osallistuminen lisää terveyttä ja hyvinvointia sekä edelleen eläkeikän elämänlaatua. Artikkeli nostaa esille ikääntymisen vaikutuksiin liittyviä käsityksiä, työkyvyn ulottuvuuksia ja osatekijöitä tutkimustulosten valossa.
Työttömyys- ja lomautuskatsaus 8/2024: Työttömyyden nousussa ei näy taittumisen merkkejä
Työttömien määrä kasvaa edelleen. Merkkejä nousun laantumisesta ei näy korkeakoulutetuilla eikä muilla kuin korkeakoulutetuilla. Myös vastavalmistuneiden työttömyys jatkaa kasvussa vastoin kesäkuukausien antamia lupaavia signaaleja käänteestä. Lomautusten kasvu loppui alkuvuoden aikana, mutta viime kuukausien suunta näyttää jälleen epäselvältä.
Sukupuolijakauma korkeakoulujen hallinnossa (vol. 2)
Tutkimus tarkastelee sukupuolijakaumaa korkeakoulujen hallinnossa huomioiden kaikki Suomen korkeakoulut, yhteensä 13 yliopistoa ja 24 ammattikorkeakoulua. Aineisto kerättiin kesä–elokuussa 2024 julkisista lähteistä. Tutkimuksessa hallintoon on sisällytetty korkeakoulujen hallitus, rehtoraatti ja yliopistojen tiedekuntien dekaanit ja varadekaanit sekä ammattikorkeakoulujen johtoryhmät.
Heikko suhdanne kurittaa talouden palkkasummaa
Suomen talouden palkkasumma kasvoi vuoden 2024 toisella neljänneksellä vaatimattomasti edellisvuodesta. Hidas kasvu heijastaa heikkoa taloussuhdannetta etenkin yksityisellä sektorilla. Palkkasumma on kasvanut edellisen puolen vuoden aikana, mutta työllisyyden heikkeneminen saattaa hidastaa vauhtia jatkossa.
Korkeasti koulutettujen reaaliansiot kasvoivat vuodessa kaksi prosenttia
Korkeasti koulutettujen reaaliansiot ovat nousussa, mutta lisää kasvua tarvitaan, jotta inflaation aiheuttama reaaliansioiden lasku saadaan tasattua. Kunta- ja hyvinvointialueiden palkkaohjelma on nostanut sektorin ansioita. Naisten palkat ovat kasvaneet hieman nopeammin kuin miesten, mutta ero on pienentynyt.
