Kuntien tehokkaimmat päästövähennystoimet ilmastovaikutusten ja työllisyyden näkökulmasta
Raportti tarkastelee kuntien ilmastopäästöjen ja ilmastotyön nykytilaa niiden energiantuotannossa, liikenteessä ja maa- ja metsätaloudessa sekä hankinnoissa. Se nostaa esiin kuntien ilmastotoimien vaikutuksia alueen talouteen ja työllisyyteen sekä arvioi niiden vaikutuksia päästöihin ja käsittelee niiden rahoitusta. Raportti painottaa kuntien tehokkaimpia päästövähennystoimia, joiden arvioidaan vaikuttavan myönteisesti työllistyyteen.
Miksi korkeakoulutettujen osaamisen kehittämistä kannattaa tukea?
Osaamisen turvaaminen ja ajantasaisena säilyminen on tärkeää myös korkeakoulutetuille ja asiantuntijatyössä toimiville. Tässä artikkelissa paneudutaan osaamisen ja asiantuntijuuden käsitteisiin sekä asiantuntijuuden kehittymisen ja osaamisen vanhenemisen teemoihin. Päähuomio on asiantuntijatyön erityisyydessä oppimisen kontekstina ja keskeisissä perusteluissa, joiden vuoksi asiantuntijoiden osaamisen kehittäminen edellyttää tukea ja panostuksia.
Työttömyys- ja lomautuskatsaus 2/2025: Korkeakoulutettujen pitkäaikaistyöttömyys kohosi uuteen ennätykseen
Työttömien määrä kasvaa edelleen ilman merkkejä nousun laantumisesta, niin korkeakoulutetuilla kuin muilla kuin korkeakoulutetuilla. Työttömiä korkeakoulutettuja on lukumääräisesti ennätyksellisen paljon. Myös korkeakoulutettujen pitkäaikaistyöttömyys rikkoi tammikuussa aiemman ennätyksen vuodelta 2016. Vastavalmistuneiden työttömyys jatkaa nousuaan, eritoten korkeakoulutetuilla. Kokoaikaisesti lomautettujen määrä vähenee.
Työllisyyden heikkeneminen hidastaa palkkasumman kasvua
Suomen talouden palkkasumma kasvoi hieman vuoden 2024 lopulla, kun työllisyyden heikkeneminen, erityisesti yksityisellä sektorilla, hidasti kehitystä. Rahoitus- ja vakuutustoiminta, julkinen sektori sekä yksityiset terveys- ja sosiaalipalvelut erottuivat edukseen, kun taas rakentamisen palkkasumma on jatkanut heikkoa kehitystään.
Korkeasti koulutettujen reaaliansioiden kasvuvauhti ennallaan: kaksi ja puoli prosenttia vuodessa
Korkeasti koulutettujen reaaliansiot olivat 2024 viimeisellä neljänneksellä 2,5 prosenttia korkeammat kuin vuotta aikaisemmin, mutta eivät edelleenkään yllä kesän 2021 tasoon. Ansiokehitys korkeasti koulutetuilla vastaa yleistä palkkakehitystä. Naisten ansiot ovat kasvaneet vuodesta 2019 lähtien nopeammin kuin miesten kunta- ja hyvinvointialueiden palkkaohjelman ansiosta.
Maahanmuuton yhteiskuntasopimus
Maahanmuuttoa koskeva pattitilanne tulee ratkaista maahanmuuton yhteiskuntasopimuksella, ehdottavat Jussi Pyykkönen ja Osmo Soininvaara raportissaan. Tällainen sopimus on tarpeen, sillä maahanmuutto on Suomelle sekä ongelma että täysin välttämätön ratkaisu, he toteavat. Pyykkönen ja Soininvaara laativat raportin Keskuskauppakamarin ja Akava Worksin toimeksiannosta.
Korkean osaamistason maahanmuuttokatsaus 1/25: Vuonna 2024 työlupien määrä laski toista vuotta peräkkäin
Vuonna 2024 myönnettiin 42 200 ensimmäistä oleskelulupaa, mikä on 6 708 vähemmän kuin vuonna 2023. Työperusteisten lupien määrä väheni toista vuotta peräkkäin, ja niitä myönnettiin neljäsosan vähemmän kuin edellisenä vuonna. Erityisasiantuntijoiden ja etenkin työntekijöiden lupamäärät laskivat merkittävästi, mutta erityisasiantuntijoille myönnettiin ennätysmäärä jatkolupia. Tutkijoiden oleskelulupien kasvu jatkuu edelleen maltillisesti. Ruotsissa erityisasiantuntijoille myönnettiin lähes viisinkertainen määrä työlupia verrattuna Suomeen.
Työttömyys- ja lomautuskatsaus 1/2025: Pahalta näyttää – korkeakoulutettujen työttömyys takoo ennätyksiä uusiksi
Työttömien määrä jatkaa kasvuaan. Merkkejä nousun laantumisesta ei näy korkeakoulutetuilla tai muilla kuin korkeakoulutetuilla. Työttömiä korkeakoulutettuja on lukumääräisesti jo ennätyksellisen paljon. Korkeakoulutettujen pitkäaikaistyöttömyys laittanee ennätykset uusiksi lähikuukausina. Myös vastavalmistuneiden työttömyys on jatkanut nousuaan, eritoten korkeakoulutetuilla. Kokoaikaisesti lomautettujen määrä väheni joulukuussa selvästi vuotta aiemmasta.
Talousennuste 12/2024: Myöhässä
Suomen bruttokansantuote on toipunut aikataulussa, vaikka kasvun moottorit ovat toistaiseksi kateissa. Vienti piristyy maailmankaupan mukana. Yksityinen kulutus elpyy vuonna 2025, kun reaalipalkat nousevat, korot alenevat ja työllisyys alkaa kohentua kesän kynnyksellä. Kokonaistuotanto kasvaa 1,5 prosenttia vuonna 2025 ja 1,9 prosenttia vuonna 2026.
Työkyvyttömyyden riskitekijät asiantuntijatyössä
Artikkelissa tarkastellaan työkykyä, työkyvyttömyyttä ja työkyvyttömyyden riskitekijöitä erityisesti asiantuntijatyön näkökulmasta. Aluksi artikkelissa käysittelee työkykyä ja työkyvyttömyyttä ilmiöinä sekä luo katsauksen suomalaisten työkyvyn viimeaikaiseen kehitykseen tilasto- ja tutkimustiedon valossa. Tämän jälkeen artikkelissa pohditaan erityisesti asiantuntijatyön piirteitä ja haasteita työkyvyn näkökulmasta sekä tarkastellaan tutkimustietoa työkyvyttömyyteen yhteydessä olevista tekijöistä. Lopuksi pohditaan työkyvyttömyysriskien ennaltaehkäisyn keinoja.
