Heikko työllisyys nakertaa palkkasumman kasvua
Suomen talouden palkkasumma kasvoi alkuvuonna 2025 keskimäärin noin 2 prosentin vauhtia viime vuodesta. Työllisyyden heikkeneminen painaa sekä yksityistä että julkista sektoria. Päätoimialojen välillä palkkasumman kehityksessä on suuria eroja.
Korkeasti koulutettujen reaaliansioiden kasvu jatkuu runsaan kahden prosentin vuosivauhdissa
Vuoden 2025 toisella neljänneksellä korkeasti koulutettujen reaaliansiot kasvoivat runsaat kaksi prosenttia, samaa tahtia kuin ansiot keskimäärin. Vuodesta 2019 kunta- ja hyvinvointialueilla palkat ovat nousseet palkkaohjelman ansiosta noin kolme prosenttia keskiarvoa nopeammin, mikä on vauhdittanut myös naisten ansiokehitystä: naisten palkat ovat kasvaneet noin 2,5 prosenttia miehiä nopeammin.
Työttömyys- ja lomautuskatsaus 7/2025: Työttömyys kasvaa aiempaa hitaammin
Työttömyyden kasvu on hidastunut selvästi. Muilla kuin korkeakoulutetuilla työttömyys on saattanut ohittaa lakipisteensä. Uusia työttömyysjaksoja alkaa edelleen aiempaa vähemmän. Alle vuoden mittainen työttömyys on kääntynyt laskuun, mutta pitkäaikaistyöttömyys kasvaa ripeästi. Vuoden sisällä valmistuneiden työttömyys on vähentynyt ja tämä näkyy erityisesti korkeakoulutetuilla.
Työttömyys- ja lomautuskatsaus 6/2025: Työttömyyden vähenemistä joudutaan odottamaan kesän yli
Tilastokeskuksen tuoreet tiedot työllisyyden ja työttömyyden kehityksestä ovat lupaavia. Työllisyys on kääntynyt nousuun ja työttömyys laskuun. Työllisyyden paraneminen onkin uskottavaa. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot, joita tarkastelemme tässä katsauksessa, eivät kuitenkaan anna tukea käsitykselle työttömyyden vähenemisestä, vaan pikemminkin päinvastoin. Työttömien kokonaismäärä kasvaa ilman merkkejä nousun laantumisesta sekä korkeakoulutetuilla että muilla.
Talousennuste 6/2025: Vaarallisilla vesillä
Suomen viimeaikainen talouskehitys on ollut odotuksia kehnompaa. Ennustelaitokset korjasivat kevään aikana arvioitaan talouden keskeisten tunnuslukujen kehityksestä jälleen huonommaksi. Työttömyys on kasvanut paljon odotettua enemmän ja työllisyys heikentynyt arvioitua kauemmin.
Korkeasti koulutettujen reaaliansiot kasvoivat kaksi prosenttia vuoden takaisesta
Tammi–maaliskuussa 2025 korkeasti koulutettujen reaaliansiot olivat noin kaksi prosenttia korkeammat kuin vuotta aiemmin. Ansiokehitys ei poikkea yleisestä ansiokehityksestä. Palkat ovat kasvaneet kunta- ja hyvinvointialueilla muuta sektoria nopeammin. Ero selittyy kunta- ja hyvinvointialueiden palkkaohjelmalla, joka selittää myös naisten parempaa palkkakehitystä. Naisten kokonaisansiot ovat kasvaneet nopeammin kuin miesten.
Kustannuskilpailukyvyn näkymät ennallaan
Euroopan komission toukokuun ennusteen perusteella tekemämme laskelman valossa Suomen kustannuskilpailukyky paranee lievästi vuonna 2025 ja pysyy ennallaan vuonna 2026. Arvio ei ole muuttunut edellisestä.
Työttömyys- ja lomautuskatsaus 5/2025: Alkavien työttömyyksien väheneminen luo toivoa paremmasta
Uusia työttömyysjaksoja alkaa muilla kuin korkeakoulutetuilla aiempaa vähemmän. Työttömien kokonaismäärä kasvaa ilman merkkejä nousun laantumisesta sekä korkeakoulutetuilla että muilla. Työttömiä korkeakoulutettuja on lukumääräisesti ennätyksellisen paljon. Vuoden aikana valmistuneiden työttömyys jatkaa nousuaan, eritoten korkeakoulutetuilla. Kokoaikaisesti lomautettujen määrä vähenee.
Korkean osaamistason maahanmuuttokatsaus 2/25: Työlupamäärien laskussa ei käännettä näkyvissä
Vuoden 2025 ensimmäisellä vuosineljänneksellä myönnettiin 8 706 ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen, mikä on aavistuksen vähemmän kuin vuosi sitten (9 044). Ainoastaan työlupien määrä väheni. Sen sijaan perheen, opiskelun ja muiden syiden perusteella myönnettyjen oleskelulupien määrät kasvoivat. Työlupamäärien laskua selittää erityisesti työntekijöille myönnettyjen lupien määrän romahdus. Suomessa on poikkeuksellisen vähän avoimia työpaikkoja, mikä ennakoisi jatkoa työlupien laskevalle trendille.
Juridinen selvitys: Miten edistää jatkuvaa oppimista työajalla?
Artikkeli käsittelee työajalla tapahtuvan osaamisen kehittämisen edistämistä oikeudellisesta näkökulmasta. Toisin sanoin kyse on jatkuvan oppimisen edistämisestä työajalla ja tätä koskevista juridisista kehittämismahdollisuuksista. Osaamisen kehittäminen edellyttää sitä tukevia lainsäädäntöratkaisuja ja lakien aktiivista soveltamista. Hyvä yhteistoiminta ja hyvä työturvallisuus tukevat osaamisen kehittämistä.