Yritystuet ja yritystukijärjestelmän uudistaminen
Yritystukien leikkaamistarpeesta vallitsee laaja konsensus, mutta selvä strategia niiden vähentämiseksi puuttuu. Tässä raportissa pohditaan aiempaan tutkimustietoon ja kirjallisuuteen nojautuen, milloin yritystukien olemassaolo on perusteltua ja millaisia muotoja yritystuet voivat saada. Lisäksi raportissa tarkastellaan uusimpien saatavissa olevien tilastojen valossa, millaisia nykyiset yritystuet Suomessa ovat.
Hyvinvointialueille siirtyneiden työntekijöiden työolosuhteet ja työkyky
Työterveyslaitoksen Akava Worksille toteuttama raportti tarjoaa tuoretta tietoa hyvinvointialueiden työntekijöiden kokemuksista ja työoloista. Selvitys on jatkoa vuoden 2023 raportille.
Heikko työllisyys nakertaa palkkasumman kasvua
Suomen talouden palkkasumma kasvoi alkuvuonna 2025 keskimäärin noin 2 prosentin vauhtia viime vuodesta. Työllisyyden heikkeneminen painaa sekä yksityistä että julkista sektoria. Päätoimialojen välillä palkkasumman kehityksessä on suuria eroja.
Korkeasti koulutettujen reaaliansioiden kasvu jatkuu runsaan kahden prosentin vuosivauhdissa
Vuoden 2025 toisella neljänneksellä korkeasti koulutettujen reaaliansiot kasvoivat runsaat kaksi prosenttia, samaa tahtia kuin ansiot keskimäärin. Vuodesta 2019 kunta- ja hyvinvointialueilla palkat ovat nousseet palkkaohjelman ansiosta noin kolme prosenttia keskiarvoa nopeammin, mikä on vauhdittanut myös naisten ansiokehitystä: naisten palkat ovat kasvaneet noin 2,5 prosenttia miehiä nopeammin.
Korkeasti koulutettujen reaaliansiot kasvoivat kaksi prosenttia vuoden takaisesta
Tammi–maaliskuussa 2025 korkeasti koulutettujen reaaliansiot olivat noin kaksi prosenttia korkeammat kuin vuotta aiemmin. Ansiokehitys ei poikkea yleisestä ansiokehityksestä. Palkat ovat kasvaneet kunta- ja hyvinvointialueilla muuta sektoria nopeammin. Ero selittyy kunta- ja hyvinvointialueiden palkkaohjelmalla, joka selittää myös naisten parempaa palkkakehitystä. Naisten kokonaisansiot ovat kasvaneet nopeammin kuin miesten.
Kustannuskilpailukyvyn näkymät ennallaan
Euroopan komission toukokuun ennusteen perusteella tekemämme laskelman valossa Suomen kustannuskilpailukyky paranee lievästi vuonna 2025 ja pysyy ennallaan vuonna 2026. Arvio ei ole muuttunut edellisestä.
Kuntien tehokkaimmat päästövähennystoimet ilmastovaikutusten ja työllisyyden näkökulmasta
Raportti tarkastelee kuntien ilmastopäästöjen ja ilmastotyön nykytilaa niiden energiantuotannossa, liikenteessä ja maa- ja metsätaloudessa sekä hankinnoissa. Se nostaa esiin kuntien ilmastotoimien vaikutuksia alueen talouteen ja työllisyyteen sekä arvioi niiden vaikutuksia päästöihin ja käsittelee niiden rahoitusta. Raportti painottaa kuntien tehokkaimpia päästövähennystoimia, joiden arvioidaan vaikuttavan myönteisesti työllistyyteen.
Työllisyyden heikkeneminen hidastaa palkkasumman kasvua
Suomen talouden palkkasumma kasvoi hieman vuoden 2024 lopulla, kun työllisyyden heikkeneminen, erityisesti yksityisellä sektorilla, hidasti kehitystä. Rahoitus- ja vakuutustoiminta, julkinen sektori sekä yksityiset terveys- ja sosiaalipalvelut erottuivat edukseen, kun taas rakentamisen palkkasumma on jatkanut heikkoa kehitystään.
Korkeasti koulutettujen reaaliansioiden kasvuvauhti ennallaan: kaksi ja puoli prosenttia vuodessa
Korkeasti koulutettujen reaaliansiot olivat 2024 viimeisellä neljänneksellä 2,5 prosenttia korkeammat kuin vuotta aikaisemmin, mutta eivät edelleenkään yllä kesän 2021 tasoon. Ansiokehitys korkeasti koulutetuilla vastaa yleistä palkkakehitystä. Naisten ansiot ovat kasvaneet vuodesta 2019 lähtien nopeammin kuin miesten kunta- ja hyvinvointialueiden palkkaohjelman ansiosta.
Maahanmuuton yhteiskuntasopimus
Maahanmuuttoa koskeva pattitilanne tulee ratkaista maahanmuuton yhteiskuntasopimuksella, ehdottavat Jussi Pyykkönen ja Osmo Soininvaara raportissaan. Tällainen sopimus on tarpeen, sillä maahanmuutto on Suomelle sekä ongelma että täysin välttämätön ratkaisu, he toteavat. Pyykkönen ja Soininvaara laativat raportin Keskuskauppakamarin ja Akava Worksin toimeksiannosta.