Kuntien tehokkaimmat päästövähennystoimet ilmastovaikutusten ja työllisyyden näkökulmasta
Raportti tarkastelee kuntien ilmastopäästöjen ja ilmastotyön nykytilaa niiden energiantuotannossa, liikenteessä ja maa- ja metsätaloudessa sekä hankinnoissa. Se nostaa esiin kuntien ilmastotoimien vaikutuksia alueen talouteen ja työllisyyteen sekä arvioi niiden vaikutuksia päästöihin ja käsittelee niiden rahoitusta. Raportti painottaa kuntien tehokkaimpia päästövähennystoimia, joiden arvioidaan vaikuttavan myönteisesti työllistyyteen.
Työllisyyden heikkeneminen hidastaa palkkasumman kasvua
Suomen talouden palkkasumma kasvoi hieman vuoden 2024 lopulla, kun työllisyyden heikkeneminen, erityisesti yksityisellä sektorilla, hidasti kehitystä. Rahoitus- ja vakuutustoiminta, julkinen sektori sekä yksityiset terveys- ja sosiaalipalvelut erottuivat edukseen, kun taas rakentamisen palkkasumma on jatkanut heikkoa kehitystään.
Korkeasti koulutettujen reaaliansioiden kasvuvauhti ennallaan: kaksi ja puoli prosenttia vuodessa
Korkeasti koulutettujen reaaliansiot olivat 2024 viimeisellä neljänneksellä 2,5 prosenttia korkeammat kuin vuotta aikaisemmin, mutta eivät edelleenkään yllä kesän 2021 tasoon. Ansiokehitys korkeasti koulutetuilla vastaa yleistä palkkakehitystä. Naisten ansiot ovat kasvaneet vuodesta 2019 lähtien nopeammin kuin miesten kunta- ja hyvinvointialueiden palkkaohjelman ansiosta.
Maahanmuuton yhteiskuntasopimus
Maahanmuuttoa koskeva pattitilanne tulee ratkaista maahanmuuton yhteiskuntasopimuksella, ehdottavat Jussi Pyykkönen ja Osmo Soininvaara raportissaan. Tällainen sopimus on tarpeen, sillä maahanmuutto on Suomelle sekä ongelma että täysin välttämätön ratkaisu, he toteavat. Pyykkönen ja Soininvaara laativat raportin Keskuskauppakamarin ja Akava Worksin toimeksiannosta.
Hyvinvointialueille siirtyneiden työntekijöiden työolosuhteet ja työkyky
Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevän henkilöstön koettu työkyky ja työolosuhteet muuttuivat hyvinvointialueiden perustamisen yhteydessä. Aineisto koostui Työterveyslaitoksen kunnissa, sairaanhoitopiireissä, sote-kuntayhtymissä ja hyvinvointialueilla tekemien työhyvinvointikyselyjen vastauksista. Tutkimuksessa käytetty hyvinvointialueiden työntekijöiden aineisto on ainutlaatuisen suuri ja hyvin kattava näyte suomalaisista julkisen sektorin sote- ja pelastusalan työntekijöistä hyvinvointialueuudistusta edeltäneeltä ja sitä seuraavalta ajalta. Työterveyslaitos teki tutkimuksen Akava Worksin toimeksiannosta.
Korkeasti koulutettujen reaaliansiot kasvoivat vuodessa kaksi ja puoli prosenttia
Korkeasti koulutettujen reaaliansiot ovat palautuneet hieman vuoden takaisesta, mutta ne ovat yhä selvästi alemmalla tasolla kuin ennen inflaatiopiikkiä kesällä 2021. Korkeasti koulutettujen ansiokehitys seuraa yleistä linjaa. Naisten ansiot ovat kasvaneet nopeammin kuin miesten erityisesti korkeasti koulutetuilla.
Sukupuolijakauma korkeakoulujen hallinnossa (vol. 2)
Tutkimus tarkastelee sukupuolijakaumaa korkeakoulujen hallinnossa huomioiden kaikki Suomen korkeakoulut, yhteensä 13 yliopistoa ja 24 ammattikorkeakoulua. Aineisto kerättiin kesä–elokuussa 2024 julkisista lähteistä. Tutkimuksessa hallintoon on sisällytetty korkeakoulujen hallitus, rehtoraatti ja yliopistojen tiedekuntien dekaanit ja varadekaanit sekä ammattikorkeakoulujen johtoryhmät.
Heikko suhdanne kurittaa talouden palkkasummaa
Suomen talouden palkkasumma kasvoi vuoden 2024 toisella neljänneksellä vaatimattomasti edellisvuodesta. Hidas kasvu heijastaa heikkoa taloussuhdannetta etenkin yksityisellä sektorilla. Palkkasumma on kasvanut edellisen puolen vuoden aikana, mutta työllisyyden heikkeneminen saattaa hidastaa vauhtia jatkossa.
Korkeasti koulutettujen reaaliansiot kasvoivat vuodessa kaksi prosenttia
Korkeasti koulutettujen reaaliansiot ovat nousussa, mutta lisää kasvua tarvitaan, jotta inflaation aiheuttama reaaliansioiden lasku saadaan tasattua. Kunta- ja hyvinvointialueiden palkkaohjelma on nostanut sektorin ansioita. Naisten palkat ovat kasvaneet hieman nopeammin kuin miesten, mutta ero on pienentynyt.
Korkean osaamistason maahanmuuttokatsaus 2/24: Oleskelulupien määrä laskussa
Tammi–maaliskuussa 2024 myönnettiin 9 044 ensimmäistä oleskelulupaa, mikä on yli 900 vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Oleskelulupien määrä laski suhteessa vuodentakaiseen ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen. Laskua selittää erityisesti työn perusteella myönnettyjen oleskelulupien väheneminen. Erityisasiantuntijoiden työlupien määrät ovat olleet laskussa lähes kaksi vuotta, minkä aikana työntekijöiden lupamäärät ovat olleet historiallisen korkealla tasolla. Nyt näyttää varovaisesti siltä, että kenties myös työntekijöiden lupamäärät ovat kääntymässä laskuun.
